Hoito

by Jessica Suni

Tämä mies tietää, mitä haluaa sinun haluavan

Hoito, tuhma sanako? Tässä esikoisromaanissa kyse paljon enemmästä: narsistisen miehen tarpeesta hallita naista. Täydellisesti, kaikessa.

Mies pitää tavasta jolla nainen on alasti, tämä on niin herkkä. Se ei ole yllätys, mies tiesi mitä tahtoi heti, kun nainen astui hänen luontaishoitolaansa. Seksi ei ole oleellisinta: tärkeintä on oikea ote naisen sisimpään. Onneksi mies on alan ammattilainen, egon murtamisesta kaikki hyvä alkaa. Ja tämä mies on totisesti tottunut manipuloimaan ympäristöään. Mutta mihin asti nainen venyy? Viileän pirullinen esikoisromaani kutkuttaa lukijan sisäistä pikku psykopaattia.

Esikoiskirjailija Jessica Suni (s. 1977) on helsinkiläinen toimittaja, jossa on myös ohjaajaa, käsikirjoittajaa ja näyttelijää. Hän on vegaani, pasifisti ja feministi, rakastaa kamppailulajeja, hautausmaita, possuja ja orankeja. Simbergin Haavoittunut enkeli pelottaa häntä, joten hän tatuoi sen olkapäähänsä.

267 pages, Hardcover

First published August 1, 2014

Reviews

[Johanna · Rating 4 out of 5]

Raastavan hirveä kirja, jossa loppua kohden tuli muutaman kerran tuhahdettua: "V--- mikä sika!" Ei kai siinä muuta voi, kun lukee parisuhteesta narsistin näkökulmasta. Hoitoa ei malttanut laskea käsistään. Niin salakavalasti se koukutti lukemaan, kuten tarinan mieskin sai naarattua naisen itselleen. Varsin ovelasti kirjailija oli yhdistänyt myös narsistin tavan rikkoa kumppaninsa itsetunto ja henkisyyteen liittyvän egon voittamisen. Huh. Aika hieno kaiken kaikkiaan.

[Sirja Ellen · Rating 4 out of 5]

Äänikirja Celiassa

[PiaLep · Rating 5 out of 5]

kamalan hyvä

[Lyyra Virtanen · Rating 3 out of 5]

En osaa oikein päättää, kuinka monta tähteä tälle romaanille antaisin. Toisaalta tykkäsin tosi paljon, toisaalta oisin itse kirjoittanut monta asiaa eri tavalla. Joka tapauksessa tosi kuvottava kirja, enkä usko että mikään huono kirja olis voinut herättää mussa tätä tunnetta. Erityisen ällöttävää - mutta siis myös nerokasta - oli se yksityiskohta, miten päähenkilö ei kertaakaan kutsunut naista etunimellä tai lempinimellä tai edes vaikka etunimen ensimmäisellä kirjaimella, vaan tämä oli aina "nainen". Ei edes Nainen isolla alkukirjaimella, vaan yksi monista naisista. Jopa Janikaa, toista naista, kutsuttiin etunimellä, mutta tälle naiselle ei suotu edes sitä. Pieni seikka, joka kertoo paljon päähenkilön suhtautumisesta naiseen.

Itse parisuhdeväkivaltaa kokeneena koin lopun puukotuksen tavallaan oikeutettuna, ainoana keinona. En toki tarkoita, että se olisi ollut oikein tehty, mutta ymmärrän ihan täysin, miksi nainen päätyi tekoon. Olisin kuitenkin kaivannut romaanin loppuun vähän enemmän yhtenäisyyttä: pari viimeistä lukua olivat aika hajanaisia ja lyhyitä. Kerronta oli parhaimmillaan puolenvälin jälkeen, kun tunnelma vain tiivistyi ja itse ainakin aloin pelätä naisen hengen puolesta. Raiskaajan näkökulmasta kuvattu raiskauskohtaus oli erityisen hyvin ja älykkäästi kirjoitettu, toki myös hyvin inhottava, mutta hei, ei hyvä kirjallisuus voi aina olla sellaista, mitä on mukavaa lukea.

Kirjailija oli päässyt mielestäni hyvin miehen mielen sisään. Kuten näköjään muutkin lukijat, niin itsekin jäin miettimään miehen taustoja. Toki ymmärrän, että romaanin painopiste on haluttu pitää juuri tämän suhteen käsittelyssä, mutta olisi voitu vihjailla, onko esimerkiksi miehelle tapahtunut jotain pahaa, mikä olisi tehnyt hänestä tällaisen. (Psykologian tuntemukseni on vähäistä, mutta kaikki tuntemani henkilöt, joilla on narsistisia piirteitä, ovat kokeneet väkivaltaisen ja turvattoman lapsuuden) Miehen ajatusmaailma ei tuntunut inhimilliseltä, mutta ehkä se oli sitten se pointti.

Jos olisi mahdollista, niin antaisin Hoidolle 3,5 tähteä. Oli virkistävää lukea ihmissuhderomaani kaiken scifin ahmimisen välissä.

[Ida Saarinoro · Rating 4 out of 5]

Kerronnallisesti miellyttävää luettavaa, tarina menee soljuvasti eteenpäin. Kirjaa ei tee mieli jättää pitkäksi aikaa lukematta vaan mielenkiinto pitää otteessaan. Aihepiiri jokseenkin raskas ja tunteita herättävä. Toisaalta kaipasin psykologisesti miehen motiivien avausta enemmän kuten taustaa, elämänhistoriaa tai pään sisäisiä muistoja , ehkä näiden oli tarkoitus jäädä lukijan mielikuvituksen varaan.

[Ronja · Rating 4 out of 5]

Hyvin kirjoitettu teos. Kerronnassa oli imua ja henkilöhahmoissa monia kerroksia. Lähisuhdeväkivalta ei ole teemoista helpoin tällaisessa lajityypissä. Hauskuutta kirjaan toi naispuolisen päähenkilön veganismin kuvaus. Jessica Suni on itse vegaani, ja hän on tarjoillut lukijoilleen kattauksen veganismia koskevia stereotypioita ja ennakkoluuloja.

[Laika · Rating 3 out of 5]

Kolme ja puoli tähteä, kääntyy kolmeksi koska.. en oppinut mitään uutta? Kiinnostavat henkilöhahmot, hauska rakenne, kyllin koukuttava että luki kertaistumalta kokonaan, mutta. Viihdettä, älykästä sellaista mutta viihdettä kumminkin.

[Maiju · Rating 1 out of 5]

ällöttävä kirja jota en kuitenkaan pystynyt lopettamaan kesken. koko ajan toivoin jotain karmic retributionia mutta turhaan.

[Marja Kauppinen · Rating 2 out of 5]

ahdistava