Kouluissa pitäisi ymmärtää temperamentin tuottamia eroja oppimistyyleissä eikä arvioida oppilasta hänen synnynnäisten temperamenttipiirteidensä perusteella.
Miksei koulumenestys korreloi työuran kanssa? Miksi pisamenestyjä tuottaa niin paljon koulupudokkaita? Nykyisin kouluissa yritetään ottaa huomioon lasten yksilöllisyys, mutta vaillinaisen tiedon takia siinä ei ole onnistuttu parhaalla mahdollisella tavalla. Sen sijaan että ymmärrettäisiin lasten olevan oikeasti yksilöitä omine erilaisine oppimistyyleineen, heitä palkitaan ja rangaistaan temperamenttipiirteiden perusteella. Samoja temperamenttipiirteitä vieläpä arvostetaan eri tavalla tyttöjen ja poikien kohdalla. Mitä pitäisi tehdä, että lapset saisivat opetuksesta parhaan mahdollisen hyödyn ja että koulu olisi reilu paikka?
Psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen on temperamenttitutkimuksen uranuurtaja ja arvostettu tietokirjailija. Filosofian tohtori Sari Mullola kirjoitti väitöskirjansa aiheesta temperamentti ja oppilasarviointi.
Napakka ja tiivis kirja, jossa käydään läpi temperamentin vaikutusta koulumenestykseen ja opettajien tekemään arviointiin. Mitta on lyhyt, joten kirjan jaksaa kiireinenkin lukija selättää. Esitystapa ja muoto ovat selkeitä.