What do you think?
Rate this book
Kurganin varjot
Ihmiskunnan tuho uhkaa Mustallamerellä. Onko mitään enää tehtävissä?
Miten mystiset hautakukkulat ja indoeurooppalaisten kansojen alkukoti liittyvät Mustassameressä piilevään ekokatastrofiin? Ja miksi oikeiden ratkaisujen tekeminen on niin vaikeaa, joskus mahdotonta?
Lähitulevaisuuteen sijoittuvassa jännärissä arkeologi Alex Tšerkassov selvittää muinaisten hautakukkuloiden, kurganien, arvoituksia ja etsii kolmetuhatta vuotta sitten eläneen soturiprinsessan aarretta. Samaan aikaan Mustanmeren kalastajat tekevät järkyttäviä havaintoja, joita Alexin vaimo Irina lähtee tutkimaan. Pian havaitaan, että Mustanmeren syvänteissä on käynnissä jotakin äärimmäisen vaarallista.
Isomäki yhdistää karmivassa dystopiassaan todelliset ekologiset uhkakuvat pitkälle historiaan ulottuvaan spekulaatioon tuhon perimmäisistä syistä.
Miten mystiset hautakukkulat ja indoeurooppalaisten kansojen alkukoti liittyvät Mustassameressä piilevään ekokatastrofiin? Ja miksi oikeiden ratkaisujen tekeminen on niin vaikeaa, joskus mahdotonta?
Lähitulevaisuuteen sijoittuvassa jännärissä arkeologi Alex Tšerkassov selvittää muinaisten hautakukkuloiden, kurganien, arvoituksia ja etsii kolmetuhatta vuotta sitten eläneen soturiprinsessan aarretta. Samaan aikaan Mustanmeren kalastajat tekevät järkyttäviä havaintoja, joita Alexin vaimo Irina lähtee tutkimaan. Pian havaitaan, että Mustanmeren syvänteissä on käynnissä jotakin äärimmäisen vaarallista.
Isomäki yhdistää karmivassa dystopiassaan todelliset ekologiset uhkakuvat pitkälle historiaan ulottuvaan spekulaatioon tuhon perimmäisistä syistä.
349 pages, Hardcover
First published September 4, 2014
2 people are currently reading
68 people want to read
About the author
Risto Isomäki
49 books76 followersRisto Isomäki is a Finnish environmental activist and author of science fiction and nonfiction books. His 2005 novel Sarasvatin hiekkaa was nominated for the Finlandia Prize in 2005 and won the Tähtivaeltaja award in 2006.
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 28 of 28 reviews
July 14, 2015
Ensimmäinen Isomäkeni. Muutama juttu ärsytti, välillä tuli mieleen Dan Brownin Meteoriitti, mutta kaiken kaikkiaan ihan hyvä kirja.
Kirjoitustyyli oli turhan toteavaa ja toisto tökki. Hahmoista ei saanut kunnolla kiinni, paitsi Irina vähän alkoi ärsyttää.
Tieteelliset jutut, joo, kiinnosti. Ihmissuhdedraama ei. Pettämisjättämiseikujuksasinvaa-osasto oli kirjan vähiten innostavaa antia, enemmän tykkäsin lukea pitkiä kemiallisia ja fysikaalisia selityksiä luonnon toiminnoista. Odotin lopun olevan vähän ilkeämpi, vähältä piti ei ostanut puolelleen.
Mutta ekokatastrofista tykkäsin paljon, miten ihmiset reagoivat ja miten kaikki kärjistyi. Hienot lähtökohdat. Hieno miljöö.
Ainakin Sarasvatin hiekkaa on lukulistalla.
Kirjoitustyyli oli turhan toteavaa ja toisto tökki. Hahmoista ei saanut kunnolla kiinni, paitsi Irina vähän alkoi ärsyttää.
Tieteelliset jutut, joo, kiinnosti. Ihmissuhdedraama ei. Pettämisjättämiseikujuksasinvaa-osasto oli kirjan vähiten innostavaa antia, enemmän tykkäsin lukea pitkiä kemiallisia ja fysikaalisia selityksiä luonnon toiminnoista. Odotin lopun olevan vähän ilkeämpi, vähältä piti ei ostanut puolelleen.
Mutta ekokatastrofista tykkäsin paljon, miten ihmiset reagoivat ja miten kaikki kärjistyi. Hienot lähtökohdat. Hieno miljöö.
Ainakin Sarasvatin hiekkaa on lukulistalla.
May 14, 2017
Kuuntelin tämän äänikirjana. Se ehkä korosti kerronnan toteavaa, latteaa luonnetta. Lause. Piste. Lause. Piste. Paljon kuluneita ilmauksia. Ihmissuhteet eivät liikuttaneet niin kuin ei näissä Isomäen kirjoissa ennenkään. Aika ajoin iski déjà vu: pohdinnat muurahaisyhdyskunnista, indoeurooppalaisten kielten prepositioista ym. aiheista toistuivat moneen kertaan melkein samanlaisina.
Tieteellinen osuus sinällään oli jälleen melko kekseliäs ja kiintoisaa kuultavaa. Harmi, että joku, jolla on näin paljon ideoita aiheidensa suhteen, ei saa aikaan kirjallisesti parempaa jälkeä. Suuressa maailmassa teksti ehkä joutuisi (pääsisi) jonkun ammattieditoijan kynsiin. 2,5 tähteä.
Tieteellinen osuus sinällään oli jälleen melko kekseliäs ja kiintoisaa kuultavaa. Harmi, että joku, jolla on näin paljon ideoita aiheidensa suhteen, ei saa aikaan kirjallisesti parempaa jälkeä. Suuressa maailmassa teksti ehkä joutuisi (pääsisi) jonkun ammattieditoijan kynsiin. 2,5 tähteä.
September 28, 2014
Tämäpä oli aineksiltaan selvää Isomäkeä: on kiehtovaa ja melko vähän tunnettua historiaa, ja järkyttävän pelottava, mutta myös varsin todellinen ympäristötuhon uhkakuva. Siihen ympärille on sitten kehitelty jännäritarinaa. Ei herkille ja helposti huolestuville ihmisille, kyllä tällä saa itsensä järkytettyä, vaikka Isomäen kaavaileman kauhuskenaarion toteutuminen ei ihan lähitulevaisuuden asia olisikaan.
April 12, 2024
Tämä taitaa olla neljäs lukemani Isomäen romaani. Kyllähän hän hallitsee nämä ekoscifitrilleridystopiat. Ihmissuhdesekoilusta en välttämättä niin hirveästi innostunut, ja samoin päähenkilö Irinan mystiset unet olivat hieman turhaa hörhöainesta, mutta arkeologia ja geotiedepohjainen merentutkimus höystettynä kielitieteellä muodostaa kokonaisuutena vetoavan yhdistelmän. Lyhyet luvut toisaalta ärsyttivät, mutta toisaalta ne johtivat myös siihen, että kirjaa oli erittäin vaikea laskea käsistään. Tämä meni suurimmalta osin kolmen lukutuokion aikana läpi.
Se Isomäen kirjoissa näin scifin ystävänä ja luonnontieteilijänä jaksaa viehättää, että hänen spekulaatioillaan on ainakin jonkunmoinen tieteellinen pohja. Nytkin hän viittaa mm. joukkosukupuuttoja runsaasti tutkineen paleontologi Peter D. Wardin teokseen Under a Green Sky. Muutamista Wardin kirjoista pitäneenä pitäisi varmaan tuokin nyt sitten Isomäen suosituksen pohjalta lukea.
Etenkin kirjan loppupuolella Irinan automatkan aikana vilisevät ukrainalaiskaupunkien nimet ovat parin viime vuoden aikana käyneet valitettavan tutuiksi. Kun Kurganin varjot oli Isomäen mukaan menossa painoon, Venäjä miehitti Krimin. Isomäki ennätti ottaa tämän mukaan kirjaansa, jonka tapahtumavuotta ei sen tarkemmin määritellä. Jollain suht läheisellä tulevalla vuosikymmenellä Kurganin varjoissa kuitenkin mennään. Kirjassa Ukraina ei ole EU:ssa, mutta yhteistyöneuvotteluja Ukrainan, EU:n ja Venäjän kesken käydään. Saas nähdä, milloin ja missä muodossa nuo todellisuudessa tapahtuvat.
Teksti on tuttuun tapaan kieliasultaan moitteetonta, mutta paikoin kustannustoimittaja oli torkahtanut, sillä Kiovasta puhuttaessa Isomäki käyttää aina muotoa Kiev. Tai ainakaan tarinassa ei esitetty mitään perusteita Kiev-muodon käytölle. Perinteikkäissä loppuhuomautuksissaan Isomäki sen sijaan perustelee muodon "kurgan" käyttöä virallisemman "kurgaani"-muodon sijasta sillä, että "kurgan oli minusta salaperäisempi ja kiehtovampi muoto kuin kurgaani", ja että "kurgaani maistui myös väärällä tavalla vanhanaikaiselta (tyyliin: pyramiidi)." Kun asian perustelee, niin tämä Isomäelle ehdottomasti suotakoon.
Ei Kurganin varjot mitään erityisen ihmeellistä tähän tyylilajiin tuo, onpahan vain keskimääräistä huomattavasti älyllisempää viihdettä. Ja aina näistä jotain uutta oppiikin, kunhan vain muistaa, että kyse on kuitenkin viihdetuotteesta eikä oppikirjasta.
4+/5
Se Isomäen kirjoissa näin scifin ystävänä ja luonnontieteilijänä jaksaa viehättää, että hänen spekulaatioillaan on ainakin jonkunmoinen tieteellinen pohja. Nytkin hän viittaa mm. joukkosukupuuttoja runsaasti tutkineen paleontologi Peter D. Wardin teokseen Under a Green Sky. Muutamista Wardin kirjoista pitäneenä pitäisi varmaan tuokin nyt sitten Isomäen suosituksen pohjalta lukea.
Etenkin kirjan loppupuolella Irinan automatkan aikana vilisevät ukrainalaiskaupunkien nimet ovat parin viime vuoden aikana käyneet valitettavan tutuiksi. Kun Kurganin varjot oli Isomäen mukaan menossa painoon, Venäjä miehitti Krimin. Isomäki ennätti ottaa tämän mukaan kirjaansa, jonka tapahtumavuotta ei sen tarkemmin määritellä. Jollain suht läheisellä tulevalla vuosikymmenellä Kurganin varjoissa kuitenkin mennään. Kirjassa Ukraina ei ole EU:ssa, mutta yhteistyöneuvotteluja Ukrainan, EU:n ja Venäjän kesken käydään. Saas nähdä, milloin ja missä muodossa nuo todellisuudessa tapahtuvat.
Teksti on tuttuun tapaan kieliasultaan moitteetonta, mutta paikoin kustannustoimittaja oli torkahtanut, sillä Kiovasta puhuttaessa Isomäki käyttää aina muotoa Kiev. Tai ainakaan tarinassa ei esitetty mitään perusteita Kiev-muodon käytölle. Perinteikkäissä loppuhuomautuksissaan Isomäki sen sijaan perustelee muodon "kurgan" käyttöä virallisemman "kurgaani"-muodon sijasta sillä, että "kurgan oli minusta salaperäisempi ja kiehtovampi muoto kuin kurgaani", ja että "kurgaani maistui myös väärällä tavalla vanhanaikaiselta (tyyliin: pyramiidi)." Kun asian perustelee, niin tämä Isomäelle ehdottomasti suotakoon.
Ei Kurganin varjot mitään erityisen ihmeellistä tähän tyylilajiin tuo, onpahan vain keskimääräistä huomattavasti älyllisempää viihdettä. Ja aina näistä jotain uutta oppiikin, kunhan vain muistaa, että kyse on kuitenkin viihdetuotteesta eikä oppikirjasta.
4+/5
February 5, 2022
Tiedepuoli toimi, ihmissuhdedraama ei niinkään. Kielitiede, arkeologia ja ympäristötuhoskenaariot veivät mukanaan. Ihmisten välinen vuorovaikutus taas toi hetkittäin mieleen melkeinpä Harlequin-romaanit.
October 13, 2014
Isomäki kirjoittaa nature-horroria, joka saa paatuneemmankin hiuslakanroiskijan kananlihalle. Yksityiskohtien ja suurten linjojen lisäksi pidän ajatuksesta, joka toistuu läpi tuotannon:
Jonain päivänä on se hetki, jolloin paluuta ei ole. Silloin nämä ajat, jolloin emme tehneet mitään koska raha, valta, politiikka, vaalit, kasvu, talous, autot, matkat, minä, omanapa jne. näyttävät käsittämättömiltä.
Kielen tuominen mukaan talouspolitiikkaan on ihastuttavaa, syvällistä ja kaunista.
Jonain päivänä on se hetki, jolloin paluuta ei ole. Silloin nämä ajat, jolloin emme tehneet mitään koska raha, valta, politiikka, vaalit, kasvu, talous, autot, matkat, minä, omanapa jne. näyttävät käsittämättömiltä.
Kielen tuominen mukaan talouspolitiikkaan on ihastuttavaa, syvällistä ja kaunista.
September 9, 2019
Olin siinä uskossa, että tämä vuonna 2014 ilmestynyt ekojännäri olisi ollut Isomäen toistaiseksi viimeisin jännitysromaani. Nyt tutkin tilannetta ja huomasin, että parissa aiemmassa kirjassa esiintynyt Lauri Nurmi on tehnyt paluun jo vuonna 2016, kirjassa Haudattu uhka. Kurganin varjot tässä kuitenkin on puheenaiheena, joten palataan siihen.
Tapahtumat sijoittuvat Ukrainan alueelle, jonnekin lähitulevaisuuteen. Kirjan tekovaiheessa Venäjä ei ollut vielä vallannut Krimin niemimaata eikä itäisessä Ukrainassa ollut alkanut sota. Se kuitenkin tapahtui heti kirjan julkaisuvaiheen tienoilla. Siksi tämä tarina on jo heti vähän vaikea sulattaa, kun tietää, mitä alueella on viiden viime vuoden aikana tapahtunut.
Joka tapauksessa, vedennousun estämiseksi ja ihmisten elämän parantamiseksi on Gibraltarinsalmi suljettu. Mustaanmereen ja sitä kautta Bosborinsalmen läpi Välimereen ei tule tarpeeksi vettä, jotta ekosysteemi pysyisi aisoissa. Näin ollen alkaa Mustallamerellä kuolla kaloja ja delfiinejä. Siitä kiinnostuvat päähenkilömme, jotka lähtevät tutkimaan asiaa. Samaan aikaan yksi päähenkilö tutkii kirjalle nimen antaneita muinaisia hautakumpuja, kurgaaneja. Niiden myötä kirjassa on myös muutama väliaihe, joissa muistellaan mm. alueella ennen muinoin käytyjä taisteluja sekä yhtä turkkilaisten häviämää taistelua Itävallan porteilla.
Isomäelle tuttuun tapaan kirja on täynnä tiedetekstiä, jota sitten selitetään hauskalla tavalla. Harmi vaan, että niitä tiedeosia ei ehdi jäädä makustelemaan ja tunkemaan aivoihin, kun on jo pakko ahmia lisää sivuja, jotta saa tietää, miten päähenkilöt jäävät henkiin. Koska kaikkihan sen tietävät: eiväthän päähenkilöt näissä tarinoissa koskaan kuole.
Tapahtumat sijoittuvat Ukrainan alueelle, jonnekin lähitulevaisuuteen. Kirjan tekovaiheessa Venäjä ei ollut vielä vallannut Krimin niemimaata eikä itäisessä Ukrainassa ollut alkanut sota. Se kuitenkin tapahtui heti kirjan julkaisuvaiheen tienoilla. Siksi tämä tarina on jo heti vähän vaikea sulattaa, kun tietää, mitä alueella on viiden viime vuoden aikana tapahtunut.
Joka tapauksessa, vedennousun estämiseksi ja ihmisten elämän parantamiseksi on Gibraltarinsalmi suljettu. Mustaanmereen ja sitä kautta Bosborinsalmen läpi Välimereen ei tule tarpeeksi vettä, jotta ekosysteemi pysyisi aisoissa. Näin ollen alkaa Mustallamerellä kuolla kaloja ja delfiinejä. Siitä kiinnostuvat päähenkilömme, jotka lähtevät tutkimaan asiaa. Samaan aikaan yksi päähenkilö tutkii kirjalle nimen antaneita muinaisia hautakumpuja, kurgaaneja. Niiden myötä kirjassa on myös muutama väliaihe, joissa muistellaan mm. alueella ennen muinoin käytyjä taisteluja sekä yhtä turkkilaisten häviämää taistelua Itävallan porteilla.
Isomäelle tuttuun tapaan kirja on täynnä tiedetekstiä, jota sitten selitetään hauskalla tavalla. Harmi vaan, että niitä tiedeosia ei ehdi jäädä makustelemaan ja tunkemaan aivoihin, kun on jo pakko ahmia lisää sivuja, jotta saa tietää, miten päähenkilöt jäävät henkiin. Koska kaikkihan sen tietävät: eiväthän päähenkilöt näissä tarinoissa koskaan kuole.
December 18, 2017
Isomäki taitaa ekotrillereiden kirjoittamisen. Kurganin varjot sijoittuu arkeologisille kaivauksille syvällä Venäjällä sekä Mustallemerelle. Kaivauksilla Alex on ehkä tekemässä suurinta arkeologista löytöään ja samaan aikaan hänen vaimonsa, Irina, joutuu hengenvaaraan Mustallamerellä.
Veden päällä kelluu kuolleita delfiinejä. Satoja kuolleita delfiinä ja muita kaloja. Irina lähtee selvittämään asiaa pienellä paatilla kahden tuttunsa kanssa. Merenkäynti käy kuitenkin yllättävän kovaksi ja masto katkeaa. Pian kolmen hengen miehistö onkin veden varassa. Heidät pelastaa miljardööri, jonka käytössä on vimpan päälle laitettu merentutkimuslaiva. Arvokkaita hylkyjä metsästävä laivan omistajan pitäisi saada jotenkin houkuteltua tekemään meribiologisia tutkimuksia. Kuinkahan se onnistuisi?
Hyytävää ekologista jännitystä, jopa kauhua, on luvassa tässä Isomäen kirjassa. Isonmäen kirjoittamat luonnonmullistukset tuntuvat täysin uskottavilta ja mahdollisilta. Hänen vahvuutensa onkin ehdottomasti näiden kuvaamisessa, henkilökuvaus ja ihmisten toimien kirjoittaminen ei ole aivan yhtä vahvaa. Mutta ei huonoa toki sekään. Varsin toimiva kokonaisuus, pidin. Luen kyllä nämä muutkin Isomäen ekotrillerit.
Veden päällä kelluu kuolleita delfiinejä. Satoja kuolleita delfiinä ja muita kaloja. Irina lähtee selvittämään asiaa pienellä paatilla kahden tuttunsa kanssa. Merenkäynti käy kuitenkin yllättävän kovaksi ja masto katkeaa. Pian kolmen hengen miehistö onkin veden varassa. Heidät pelastaa miljardööri, jonka käytössä on vimpan päälle laitettu merentutkimuslaiva. Arvokkaita hylkyjä metsästävä laivan omistajan pitäisi saada jotenkin houkuteltua tekemään meribiologisia tutkimuksia. Kuinkahan se onnistuisi?
Hyytävää ekologista jännitystä, jopa kauhua, on luvassa tässä Isomäen kirjassa. Isonmäen kirjoittamat luonnonmullistukset tuntuvat täysin uskottavilta ja mahdollisilta. Hänen vahvuutensa onkin ehdottomasti näiden kuvaamisessa, henkilökuvaus ja ihmisten toimien kirjoittaminen ei ole aivan yhtä vahvaa. Mutta ei huonoa toki sekään. Varsin toimiva kokonaisuus, pidin. Luen kyllä nämä muutkin Isomäen ekotrillerit.
August 3, 2025
kohtalaisen tuttua tarinan kerrontaa ja käänteitä. yllättävän "tyhjä" tarina loppujen lopuksi. kurganit olikin ihan irrallinen mustan meren kaasuista. kielitutkimus oli myös aika irrallinen suhteessa päätarinaan. Ehkä tässä haluttiin yhdistää keinotekoisesti kaksi kirjoittajaa kiinnostavaa tieteellistä asian haaraa samaksi kirjaksi vailla suurempaa merkitystä?
This entire review has been hidden because of spoilers.
October 4, 2022
Ideat taustalla tosi mielenkiintoisia, tarinankerronta jäykkää ja dialogi aivan kammottavaa. Silti, scifikirjana jää vahvasti voiton puolelle koska yhdistelee historiaa, ympäristötieteitä ja muutakin omlaatuisella tavalla.
April 26, 2018
Taattua isomäkeä. Pisti ajattelemaan taas maapallon tilaa.
February 5, 2019
kiinnostava ja hyvin kirjoitettu kertomus Mustan meren ympäristökatastrofista. Meren alla sijaitsevat rikkioksidikaasut purkautuvat ilmaan ja tappavat kaiken elämän satojen kilometrien alueelta.
March 14, 2021
One of the better novels by Isomäki. A bit bumby ride still, some parts were a bit of a burden to go through. I liked the end, though, and it made the whole reading experience worth it for me.
September 3, 2016
Noh, eihän tää parasta Isomäkeä ole. Ei varmasti huonointakaan, mutta se jokin jäi tällä kertaa puuttumaan. Perusidea on hyvä, on vähän historiaa ja hienoja arkeologisia löytöjä, on vähän merentutkimusta, ja on vähän ympäristökatastrofia. Ja kaikki jotenkin liittyy toisiinsa, vaikka en edelleenkään oo ihan varma miten noi kirjan nimessäkin olevat kurganit liittyy muuhun tarinaan. Joko multa meni ihan ohi mikä yhteys niillä on Mustanmeren äkilliseen ja dramaattiseen muuttumiseen, tai sitten ne vaan oli osa tarinaa syystä X. Ei sillä, ihan mielenkiintoista lukea muinaisista haudoista ja kansoista jotka niitä on rakentanu. Ja näin kielinörttiä kiinnosti kaikki teoriat ja pohdinta kielten synnystä ja leviämisestä ja kehittymisestä, vaikka niillä ei oikestaan ollu yhtään mitään yhteyttä muuhun juoneen. Isoin ja kantavin teema Mustanmeren muutoksesta oli mielenkiintoinen vaikka ihan kaikkea siihen liittyvää fysiikkaa en tajunnutkaan (vaikka oli selitetty suht kansantajuisesti - syytän sitä että luin tätä yleensä just ennen nukkumaanmenoa). Totta kai mukana oli myös kaikki ne aspektit siitä miten ihmisen käytös ja rakentaminen ja ympäristöstä välittämättä oleminen vaikuttaa kaikkeen. Kokonaisuudessaan ihan kiinnostava kirja, vaikka henkilöhahmot jää aika yksiulotteisiksi, joihinkin juttuihin tuhlataan turhan monta sivua, ja loppu on samaan aikaan uskottava ja epäuskottava. Kaikesta huolimatta tykkään lukea Isomäen kirjoja koska huomaamattaan aina oppii jotain uutta.
December 26, 2014
Risto Isomäki claim to fame have been echothrillers that explore possible natural threats and dangers that may confront humankind. This, the latest installment, is no different. This time the danger rises from the depths of the Black Sea.
Counting multiple possible factors together Isomäki conjures up a threat that affects all of humankind and which has been set up by our own actions. Of course, what is the danger, is the one of the key motivation to reading the novel. As a consequence, Isomäki delays the revelation as long as possible, but inevitably much of the tension of the book is lost when it comes.
The second source of thrill is, of course, the faith of the characters. One by one, Isomäki introduces Irina, Alex and Richard and begins to build a love-triangle between them. However, the threesome do not hold enough interest to steer the reader from guessing the source of catastrophy nor keep up the interest after the revelations. The characters simply do not have much depth and the dialogue they have is at times horrible.
Kurganin varjot has interesting ideas and seems to be based on a solid amount of research, but is at times poorly written and rushed.
Counting multiple possible factors together Isomäki conjures up a threat that affects all of humankind and which has been set up by our own actions. Of course, what is the danger, is the one of the key motivation to reading the novel. As a consequence, Isomäki delays the revelation as long as possible, but inevitably much of the tension of the book is lost when it comes.
The second source of thrill is, of course, the faith of the characters. One by one, Isomäki introduces Irina, Alex and Richard and begins to build a love-triangle between them. However, the threesome do not hold enough interest to steer the reader from guessing the source of catastrophy nor keep up the interest after the revelations. The characters simply do not have much depth and the dialogue they have is at times horrible.
Kurganin varjot has interesting ideas and seems to be based on a solid amount of research, but is at times poorly written and rushed.
March 30, 2016
Not the best of Isomäki's books I've read. But interesting as they all have been.
The writer has a way to mix adventure and environmental facts into easy-to-read combination. The reader is bound to learn something about the alarming state of the planet Earth.
I sincerely hope most of the people understand that there is a lot of solid fact even in the parts which are hard to believe. I also hope that these novels make somebody somewhere adjust his/her way of living to a more sustainable mode.
Drawback (in my opinion): The heroes and heroines of the novels are irritatingly classical. Almighty, beautiful and handsome, able to do almost anything. Like 007 in the movies (not in the books). But I trust many readres also like that... in addition to happy endings.
I recommend from the educational and environmental point of view. Give a try.
The writer has a way to mix adventure and environmental facts into easy-to-read combination. The reader is bound to learn something about the alarming state of the planet Earth.
I sincerely hope most of the people understand that there is a lot of solid fact even in the parts which are hard to believe. I also hope that these novels make somebody somewhere adjust his/her way of living to a more sustainable mode.
Drawback (in my opinion): The heroes and heroines of the novels are irritatingly classical. Almighty, beautiful and handsome, able to do almost anything. Like 007 in the movies (not in the books). But I trust many readres also like that... in addition to happy endings.
I recommend from the educational and environmental point of view. Give a try.
February 23, 2016
Kurganin varjoissa Isomäki kerää jo tutuksi tulleella tavalla yhteen tiedonpaloja menneestä ja tulevasta ja kokoaa niistä uskottavan ja kauhistuttavan tulevaisuudenkuvan. Tämän Isomäki tekee taidolla niin, että kirjaa on miellyttävä lukea.
Harmillisesti kirjan toinen puoli, henkilöhahmot, ei toimi läheskään yhtä hyvin. Siinä missä uskottavat henkilöhahmot ovat tarinan herroja, Isomäen päähenkilöt joutuvat sinnittelemään täysin tarinan armoilla ja tekemään, mitä kirjailija käskee. Tämä tekee heistä latteita ja epäuskottavia.
Vaikka Kurganin varjot ei ole parasta Isomäkeä, on se silti ihan mukiinmenevää luettavaa. Ja tärkeä muistutus siitä, että planeettamme ei lopulta kestä ihan mitä tahansa...
Harmillisesti kirjan toinen puoli, henkilöhahmot, ei toimi läheskään yhtä hyvin. Siinä missä uskottavat henkilöhahmot ovat tarinan herroja, Isomäen päähenkilöt joutuvat sinnittelemään täysin tarinan armoilla ja tekemään, mitä kirjailija käskee. Tämä tekee heistä latteita ja epäuskottavia.
Vaikka Kurganin varjot ei ole parasta Isomäkeä, on se silti ihan mukiinmenevää luettavaa. Ja tärkeä muistutus siitä, että planeettamme ei lopulta kestä ihan mitä tahansa...
January 1, 2016
Plussaa kauhistuttavan todentuntuisesta tulevaisuuden uhkakuvasta ja eri tieteenalojen sekoittamisesta juoneen. Tosin tieteellisyydestä myös miinusta, välistä tuntui kuin olisin lukenut tietokirjaa eikä se ole oikein minun kuppini teetä, kun on kyse kaunokirjallisuudesta. Tämä genrekään ei tosin taida olla ihan minua varten.
Henkilöhahmojen kuvaus oli melkoisen yksioikoista eikä ketään henkilöistä tule ikävä. Irinan käytöksessä ei ollut päätä eikä häntää ja nainen alkoi ärsyttämään melko paljon loppua kohden. Ihmissuhdedraama ei kiinnostanut.
Tämä oli ensimmäinen lukemani Isomäki ja Sarasvatin hiekkaa on edelleen lukulistalla, mutta mikään kiirettä sen lukemiselle ei kyllä nyt ole.
Henkilöhahmojen kuvaus oli melkoisen yksioikoista eikä ketään henkilöistä tule ikävä. Irinan käytöksessä ei ollut päätä eikä häntää ja nainen alkoi ärsyttämään melko paljon loppua kohden. Ihmissuhdedraama ei kiinnostanut.
Tämä oli ensimmäinen lukemani Isomäki ja Sarasvatin hiekkaa on edelleen lukulistalla, mutta mikään kiirettä sen lukemiselle ei kyllä nyt ole.
October 29, 2014
Mielenkiintoinen juoni, hyvin asiantuntevaa ekoscifiä ja harmillista kyllä, liian ohuet henkilöhahmot. Jos yhdistäisi Isomäen kylmäävän realistiset skenaariot lihaa ja verta olevin henkilöhahmoihin, voisi saada aikaan ahmittavan kirjan. Kuraganin varjot oli sellainen ihan kiva läpiselailu, joka sai odottamaan kirjaan tarttumista vasta aivan lopussa. Ja silloinkin tiivistyneen juonen lisäksi osittain siitä syystä, että ajatus kirjan lukemisesta loppuun ja uuteen siirtymisestä houkutteli niin paljon.
November 18, 2014
Isomäen ekologisissa trillereissä on sitä jotakin. Ne kiehtovat ja pelottavat, koska niiden tieteellinen pohja kestää vähintäänkin spekulaatiot.
Kurganin varjot iskee ajankohtaiseen saumaan, sillä se sijoittuu Ukrainaan, Venäjälle ja Mustallemerelle. Nyt ei ole kyse sodasta, vaan ihmiskunnan suurimmasta uhasta, kiusatun luonnon vastaiskusta.
Isomäki on kehittynyt valtavasti kirjoittajana. Henkilöt ovat verta ja lihaa ja dialogi toimii. Suomalainen tietoniekka onnistuu siinä mihin Dan Brown kompastuu.
Kurganin varjot iskee ajankohtaiseen saumaan, sillä se sijoittuu Ukrainaan, Venäjälle ja Mustallemerelle. Nyt ei ole kyse sodasta, vaan ihmiskunnan suurimmasta uhasta, kiusatun luonnon vastaiskusta.
Isomäki on kehittynyt valtavasti kirjoittajana. Henkilöt ovat verta ja lihaa ja dialogi toimii. Suomalainen tietoniekka onnistuu siinä mihin Dan Brown kompastuu.
February 5, 2015
Periaatteessa tässä oli paljon hyvää. Erityisesti pidin monitieteisyydestä, eli että koviin luonnontieteisiin sotkettiin sekaan myös humanistisempia pohdintoja. Kirjassa oli kuitenkin liikaa kömpelyyksiä ja toistoa sekä joitakin turhaan pitkitettyjä jaksoja. Ehkä tiukemmalla kustannustoimittamisella niitä ongelmia olisi saanut karsittua? Joka tapauksessa kyllähän se kiinnosti, että miten tässä käy, joten ei se ihan huono voi silloin olla.
October 22, 2015
Risto Isomäellä on aika selkeä oma lajinsa, "ekotrilleri" on varmaan hyvä kuvaus tälle lajille. Näissä on aina mukana ihan oikeaan tieteeseen pohjautuvaa, mukavan sivistävää tavaraa. Juonellisesti ja henkilöhahmojen puolesta aika kevyttä tavaraa, sellaista "Soininvaara-tasoa". Mikä ei ole kovin paljon. Juonta kuljetetaan eteenpäin monella rintamalla. Kaikille tapahtuu hirveästi kaikkea koko ajan ja silleen.
August 26, 2015
Isomäki jatkaa oman ekoscifitrillerikauhujännitys-genrensä valtiaana. Tarina on jopa entisiä jännittävämpi, pelottavampi ja vauhdikkaampi. Valitettavasti dialogi ja henkilöhahmot samalla tavalla tuttua huttua. Silti, Isomäki osuu meikäläisen hermoon ihan aina täydellisesti. Onkohan mitään isomäkeä, jota en olisi lukenut vähintään kahdesti?
August 17, 2015
Jälleen Isomäki maalaa kammottavan todentuntuisen ekokatastrofin ihmiskunnan ylle.
Erinomaisen koukuttava tarina täynnä yleissivistävää tietoa ja pohdintaa suunnasta, johon olemme menossa.
****
If you find Risto Isomäki's books translated in english, I highly recommend you to check them out! His scifi/eco-thrillers are the best I have read, and that's saying a lot.
Erinomaisen koukuttava tarina täynnä yleissivistävää tietoa ja pohdintaa suunnasta, johon olemme menossa.
****
If you find Risto Isomäki's books translated in english, I highly recommend you to check them out! His scifi/eco-thrillers are the best I have read, and that's saying a lot.
April 12, 2015
Taattua Isomäkeä: jännitystä, historiaa, luonnontieteitä ja ripaus romantiikkaa ennen suurta katastrofia, josta vain meitä ihmisiä voi syyttää. Elokuvamainen välipala jonka jälkeen jaksaa taas kunnon proosaa. Ennalta-arvattavuus vei yhden tähden.
October 23, 2014
Isomäen parhain.
June 9, 2016
Tarina siitä, kuinka lähellä kuilun reunaa ihmiskunta nykyisellään toimii. Hetkittäin kerronta taantui turruttavaksi. Kokonaisuus oikein hyvä - terävän informatiivinen tylsistymättä.
March 3, 2015
Isomäen tekstiä alkaa pitää totena. Juuri noin maailma tuhoutuu, jos emme tee mitään maailman pelastamiseksi.
Displaying 1 - 28 of 28 reviews