Millainen Suomi olisi ilman Ruotsin aikaa? Olisiko se läntinen demokratia? Olisiko se luterilainen? Olisiko siitä tullut pohjoismainen hyvinvointivaltio? Olisiko koko Suomea olemassa? Herkullisia kysymyksiä, joihin on myöhäistä saada vastauksia. Ne kuitenkin auttavat tarkastelemaan, mitä kaikkea Suomi tänään on - Ruotsin vaikutuksesta.
Suomalaiset olivat satojen vuosien ajan kruunun alamaisia, ja useat suomalaisen identiteetin keskeisistä symboleista, vaakunaleijonaa myöten, ovat peräisin tuolta ajalta. Ajanjakso opetti suomalaisille, että yhteisiin asioihin voi vaikuttaa perustuslaillisin keinoin. Ruotsin ajalla vedettiin myös raja Venäjää vastaan. Vaikka Suomen rinnakkainen valtiollinen taival Ruotsin kanssa päättyi vuonna 1809, ajatukset ja ideat ovat senkin jälkeen siirtyneet maidemme välillä esteittä. Monien suomalaisten on kuitenkin vaikea hyväksyä ruotsalaisuutta osaksi identiteettiään edes historiallisena ilmiönä. Syyt siihen ovat osin 1800-luvun suomalaiskansallisessa heräämisessä ja kielikiistassa.
Nimestään huolimatta kirja ei kerro vain siitä, mikä Suomessa on Ruotsin vaikutusta, eikä varsinkaan väitä, että kaikki Suomessa olisi ruotsalaista. On tärkeää nähdä myös se, mikä meillä ei ole ruotsalaista tai miten Suomi mahdollisesti on vaikuttanut Ruotsiin. Kysymys voidaankin aiheellisesti esittää myös toisin päin: mitä Ruotsi olisi ilman Suomea?
Kiinnostavaa luettavaa. Olen jo pitkään halunnut tietää, milloin Suomi- ja Finland-nimitykset laajenivat tarkoittamaan muutakin kuin Varsinais-Suomea, ja tästä kirjasta se selvisi: 1500-luvulla. Sitä ennen puhuttiin Itämaasta (Österlandet), jonka lounaisnurkka Suomi/Finland oli. Mutta yllätyin, että vielä 1700-luvullakaan Suomi/Finland ei kattanut kuin noin puolet nykyisestä Suomesta. Toinen kiinnostava seikka, jonka opin tästä kirjasta: Varsinais-Suomen vaakunassa ei itse asiassa liehu kaksi Ruotsin lippua, vaan vaakuna oli jo olemassa ennen kuin keltaristilippu otettiin Ruotsin valtakunnan lipuksi - ilmeisesti juurikin tästä vaakunasta.
Mielenkiintoista tietoa. Itsellä kesti vaan lukemisessa, kun joitain lukuja esim. politiikasta oli vaikeampi saada luettua, kun ei meinannut pysyä mielenkiinto yllä.