What do you think?
Rate this book
Quo Vadis #1 of 2
Quo Vadis? 1
La novela comienza en el año 63 d.C., en tiempos del César Nerón, de la dinastía de los Julio-Claudios, y en ella seremos testigos del gran incendio de Roma.
304 pages, Hardcover
Published July 1, 1987
About the author
Henryk Sienkiewicz
1,112 books734 followersHenryk Adam Aleksander Pius Sienkiewicz (also known as "Litwos"; May 5, 1846–November 15, 1916) was a Polish journalist and Nobel Prize-winning novelist. He was one of the most popular Polish writers at the turn of the 19th and 20th centuries, and received the Nobel Prize in Literature in 1905 for his "outstanding merits as an epic writer."
Born into an impoverished gentry family in the Podlasie village of Wola Okrzejska, in Russian-ruled Poland, Sienkiewicz wrote historical novels set during the Rzeczpospolita (Polish Republic, or Commonwealth). His works were noted for their negative portrayal of the Teutonic Order in The Teutonic Knights (Krzyżacy), which was remarkable as a significant portion of his readership lived under German rule. Many of his novels were first serialized in newspapers, and even today are still in print. In Poland, he is best known for his historical novels "With Fire and Sword", "The Deluge", and "Fire in the Steppe" (The Trilogy) set during the 17th-century Polish-Lithuanian Commonwealth, while internationally he is best known for Quo Vadis, set in Nero's Rome. Quo Vadis has been filmed several times, most notably the 1951 version.
Sienkiewicz was meticulous in attempting to recreate the authenticity of historical language. In his Trilogy, for instance, he had his characters use the Polish language as he imagined it was spoken in the seventeenth century (in reality it was far more similar to 19th-century Polish than he imagined). In The Teutonic Knights, which relates to the Battle of Grunwald in 1410, he even had his characters speak a variety of medieval Polish which he recreated in part from archaic expressions then still common among the highlanders of Podhale.
In 1881, Sienkiewicz married Maria Szetkiewicz (1854-1885). They had two children, Henryk Józef (1882-1959) and Jadwiga Maria (1883–1969).
Born into an impoverished gentry family in the Podlasie village of Wola Okrzejska, in Russian-ruled Poland, Sienkiewicz wrote historical novels set during the Rzeczpospolita (Polish Republic, or Commonwealth). His works were noted for their negative portrayal of the Teutonic Order in The Teutonic Knights (Krzyżacy), which was remarkable as a significant portion of his readership lived under German rule. Many of his novels were first serialized in newspapers, and even today are still in print. In Poland, he is best known for his historical novels "With Fire and Sword", "The Deluge", and "Fire in the Steppe" (The Trilogy) set during the 17th-century Polish-Lithuanian Commonwealth, while internationally he is best known for Quo Vadis, set in Nero's Rome. Quo Vadis has been filmed several times, most notably the 1951 version.
Sienkiewicz was meticulous in attempting to recreate the authenticity of historical language. In his Trilogy, for instance, he had his characters use the Polish language as he imagined it was spoken in the seventeenth century (in reality it was far more similar to 19th-century Polish than he imagined). In The Teutonic Knights, which relates to the Battle of Grunwald in 1410, he even had his characters speak a variety of medieval Polish which he recreated in part from archaic expressions then still common among the highlanders of Podhale.
In 1881, Sienkiewicz married Maria Szetkiewicz (1854-1885). They had two children, Henryk Józef (1882-1959) and Jadwiga Maria (1883–1969).
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 8 of 8 reviews
April 8, 2020
”Să iubești nu e suficient, trebuie să știi să iubești și trebuie să știi să înveți pe altul arta dragostei. Plăcerea o simte și plebea, chiar și animalele. Omul adevărat, însă, tocmai prin asta se deosebește de animale. El transformă dragostea într-o artă nobilă și, bucurându-se de ea, e conștient de toată valoarea ei divină. Astfel nu-și satisface numai trupul, ci și sufletul.”
February 19, 2023
I'm not very fond of Sienkiewicz's writing. His works are either a hit or a miss. I have mixed feelings about this one, it was boring at the start, but after like chapter 7 it got more intresting. Still, I probably wouldn't have ever read this if it wasn't a school assigment. It wasn't the worst, but Sienkiewicz defenitely has some better works that are way more worth your time.
July 25, 2025
Tak szczerze to czytałam książkę o totalnie innej tematyce, ale nie ma jej na goodreads, więc uznałam, ze w zamian dodam jakąś lekturę szkolną.
August 4, 2022
super bylo polecam, ligia forever in my heart. jedyny minus, to za dlugie opisy przyrody, otoczenia etc, ale to sienkiewicz wiec czego mozna sie spodziewac. nie takie zle, przyjemnie sie czytalo nawet. petroniusz jest moim idolem pozdrawiam buziaki przesylam xx
May 14, 2026
Henryk Sienkiewiczin ikiklassikossa ”Quo Vadis” tarkastellaan melodraaman keinoin Rooman historiallisia vaiheita ja traagista rakkaustarinaa, joka saadaan yhdistettyä orastavaan kristinuskon voittokulkuun. Teoksen nimi itsessään viittaa raamatullisiin tapahtumiin, kun ennen ristiinnaulitsemista Pietari teki lähtöä Roomasta, mutta kun hän tapasi Jeesuksen kysyvän, ”minne menet” ,Pietari teki täyskäännöksen ja palasi takaisin.
Maila Talvion suomennos on erinomainen, ja tämä alkujaan 1898 julkaistun opuksen kirjoittaja palkittiin viidennellä kirjallisuuden Nobelilla vuonna 1905. Tästä on tehty myös upea Hollywood-spektaakkeli, joka pokkasi parhaan elokuvan pystin vuonna 1951. Sitä tähdittävät keisari Nerona Peter Ustinov, Deborah Kerr Lygiana, ja Robert Taylor esittää roomalaista ylimystä Marcus Viniciusta.
Kirjallisuuden ja historian ystävänä pidin ennen kaikkea Petronius Arbiterin liittämisestä tarinaan mukaan, sillä tunnetaanhan Petronius mm. teoksistaan Satyricon ja Trimalkion pidot. Muutoinkin hänen elämänsä viime vaiheet menevät kirjassa kutakuinkin niin kuin historian kirjoissa. Sen sijaan kristittyjen kärsimyksistä Sienkiewiczin esittämällä tavalla ei ole historiallista näyttöä, että heitä olisi joukkoteurastettu julkisilla areenoilla, saati poltettu kuin tervasoihtuina kansan ”iloksi” niin kuin tässä romaanissa. Nykyään Colosseumiksi kutsuttua amfiteatteria ei vielä ollut Neron hallitusaikana 54–68 jaa. , vaan sen rakentamisen pani toimeen Vespasianus, ja Titus sittemmin viimeisteli areenan.
Niin kuin kunnon melodraamoissa tässäkin saadaan tarinan rungoksi epäsuhtainen rakkaustarina, kun ylimielinen ja ylimyssukuun kuuluva Petroniuksen sisarenpoika Marcus ihastuu erääseen kauniiseen ja vankina olevaan Lygia-nimiseen prinsessaan. Tämä oli päätynyt Plautius-nimisen patriisin panttivangiksi Neron armeijan valloitettua Lyygian. Lygia yrittää vastustella ja lähtee karkuteille karhumaisen Ursus-nimisen henkivartijansa kanssa.
Monien käänteiden ja vastoinkäymisten jälkeen Marcus yrittää väkivalloin saada rakastamansa naisen omakseen, ja lopulta rakastavaiset ovat saamaisillaan toisensa, kun ollaan Rooman katakombeissa ja kun Marcus joutuu kuuntelemaan sairasvuoteellaan kristittyjen tarinoita ja sekä Pietarin että Paavalin uskonlauseita.
Tarinan intensiteettiä lisätään loppua kohden, kun Neron hullutuksia seuraillaan ihan Rooman paloon saakka ja hovin sekasortoiseen tilaan. Monenlaista juonittelua riittää niin kulisseissa kuin niiden takanakin, ja yhtenä pahimmista hääräilee keisarinna Poppea. Sirkushuvitkin jatkuvat, ja huipennuksena joutuvat Ursus ja Lygia julmuuksien pääosiin, ja lukija saa jännittää, saavatko lopulta onnettomat rakastavaiset toisensa ja millaiseen sekasortoon keisari Neron hallintakausi lopulta on päättyvä…
Maila Talvion suomennos on erinomainen, ja tämä alkujaan 1898 julkaistun opuksen kirjoittaja palkittiin viidennellä kirjallisuuden Nobelilla vuonna 1905. Tästä on tehty myös upea Hollywood-spektaakkeli, joka pokkasi parhaan elokuvan pystin vuonna 1951. Sitä tähdittävät keisari Nerona Peter Ustinov, Deborah Kerr Lygiana, ja Robert Taylor esittää roomalaista ylimystä Marcus Viniciusta.
Kirjallisuuden ja historian ystävänä pidin ennen kaikkea Petronius Arbiterin liittämisestä tarinaan mukaan, sillä tunnetaanhan Petronius mm. teoksistaan Satyricon ja Trimalkion pidot. Muutoinkin hänen elämänsä viime vaiheet menevät kirjassa kutakuinkin niin kuin historian kirjoissa. Sen sijaan kristittyjen kärsimyksistä Sienkiewiczin esittämällä tavalla ei ole historiallista näyttöä, että heitä olisi joukkoteurastettu julkisilla areenoilla, saati poltettu kuin tervasoihtuina kansan ”iloksi” niin kuin tässä romaanissa. Nykyään Colosseumiksi kutsuttua amfiteatteria ei vielä ollut Neron hallitusaikana 54–68 jaa. , vaan sen rakentamisen pani toimeen Vespasianus, ja Titus sittemmin viimeisteli areenan.
Niin kuin kunnon melodraamoissa tässäkin saadaan tarinan rungoksi epäsuhtainen rakkaustarina, kun ylimielinen ja ylimyssukuun kuuluva Petroniuksen sisarenpoika Marcus ihastuu erääseen kauniiseen ja vankina olevaan Lygia-nimiseen prinsessaan. Tämä oli päätynyt Plautius-nimisen patriisin panttivangiksi Neron armeijan valloitettua Lyygian. Lygia yrittää vastustella ja lähtee karkuteille karhumaisen Ursus-nimisen henkivartijansa kanssa.
Monien käänteiden ja vastoinkäymisten jälkeen Marcus yrittää väkivalloin saada rakastamansa naisen omakseen, ja lopulta rakastavaiset ovat saamaisillaan toisensa, kun ollaan Rooman katakombeissa ja kun Marcus joutuu kuuntelemaan sairasvuoteellaan kristittyjen tarinoita ja sekä Pietarin että Paavalin uskonlauseita.
Tarinan intensiteettiä lisätään loppua kohden, kun Neron hullutuksia seuraillaan ihan Rooman paloon saakka ja hovin sekasortoiseen tilaan. Monenlaista juonittelua riittää niin kulisseissa kuin niiden takanakin, ja yhtenä pahimmista hääräilee keisarinna Poppea. Sirkushuvitkin jatkuvat, ja huipennuksena joutuvat Ursus ja Lygia julmuuksien pääosiin, ja lukija saa jännittää, saavatko lopulta onnettomat rakastavaiset toisensa ja millaiseen sekasortoon keisari Neron hallintakausi lopulta on päättyvä…
January 27, 2022
w sumie nie było takie złe, całkiem ciekawe
Read
September 29, 2022Nie oceniam lektur, ale to było dziwne, ale fabuła ok
Displaying 1 - 8 of 8 reviews