Lastani et vie

by Maaria Päivinen

Viiltävän ajankohtainen romaani lapsikaappaussyytöskierteestä ja huoltokiusaamisesta, joiden kohteena on äiti.

Norjalainen Bjørn antaa Mialle luvan muuttaa heidän yhteisen lapsensa kanssa Norjasta Suomeen. Paitsi että ei allekirjoitakaan kirjallista lupaa. Alkaa ennenäkemätön taisto, jonka aikana Bjørn syyttää naista milloin mistäkin. Kun edellinen syyte raukeaa, hän nostaa uuden. Mies on päättänyt tuhota naisen taloudellisesti, koska henkinen nujertaminen osoittautuu vaikeaksi. Kahdeksan vuoden ajan Mia pelkää menettävänsä lapsensa, jos hän hetkeksikin hellittää.

Onko joskus vielä mahdollista hymyillä, vaikka velkoja on asunnon kauppahinnan verran, ja joka viikko tuo mahdollisuuden uuteen haastekirjeeseen?

Merja tarkasteli viestinvaihtoamme ja mutisi: – Kyllähän isä selkeästi on antanut teille luvan muuttaa. Mutta Suomi palauttaa lapset yleensä aina, hän lisäsi pahaenteisen lakonisella äänellä.

264 pages, Hardcover

Published April 28, 2025

Reviews

[Marko Suomi]

Ihan kamala painajainen, suorastaan monia kauhutarinoita paljon pelottavampi, ja kirjoitettu niin hyvin että pelko ja ahdistus tulee sivuilta suoraan kehoon. Kyseessä on ikävä kyllä todellisiin tapahtumiin pohjautuva huoltajuuskiusaamiseen liittyvä monivuotinen tapahtumaketju. Kirjassa tulee esiin karulla tavalla miten monenlaisia jälkiä henkisestä väkivallasta ja manipulaatiosta jää, ja toisaalta myös miten häikäilemättömyydellä saa itselleen ihan liikaa tilaa järjestelmissä. Huh mikä kirja, todella vaikuttava.

[Lauri Linna]

Tarina on kiinnostava ja kirpaiseva - ehkä kuitenkin kirjoitettu romaaniksi liian nopeasti kirjailijan omien kokemusten jälkeen. Ehkä perinteinen sääntö siitä, että omista kokemuksista kannattaa kirjoittaa vasta viiden vuoden kuluttua, olisi auttanut tekemään teoksesta kirjallisesti kypsemmän.

[Raakel]

Kirja pahimmasta painajaisesta, joka on monelle totta tänäkin päivänä, mutta josta ihmiset eivät juuri tiedä, jos aihe ei kosketa heitä henkilökohtaisesti. Kun ulkomailla asuvan äidin parisuhde päättyy tai tulee väkivaltaa tai muuta hankaluutta elämään, kehoittaa ihmiset yleensä häntä palaamaan takaisin koto-Suomeen ymmärtämättä, että tämä on kansainvälinen rikos ilman toisen huoltajan kirjallista ja vapaata lupaa.

Hagian sopimuksen tarkoitus ei ollut koskaan rankaista ja vangita väkivallan uhreja, äitejä ja heidän lapsiaan tällä tavoin, mutta valitettavasti se toimii vallankäytön välineenä tänäkin päivänä.

[Pia]

Miun ennakko-odotukset olivat aika kovat: nyt on käsissä mielenkiintoinen aihe ja vieläpä kirjailijan omiin kokemuksiin perustuen. Siihen nähden Lastani ette vie jätti jotenkin valjun olon ja muistutti siitä, ettei aina hyvistäkään lähtökohdista synny kovinkaan laadukasta kirjallisuutta.

Kaipaisin tämäntyyppisiltä teoksilta sitä, että kaikenlaiset tunteet rakastumisesta ahdistumiseen menisivät nahan alle, mutta nyt jäin käsivarren mitan päähän. Rakenne tuntui piirun sekavalta ja mietin, että kenties muutaman vuoden "väliaika" tapahtumiin olisi tehnyt kirjasta linjakkaamman. Nyt osa tuntuu lukevan tätä ihan silkkana autofiktiona, kun samaan aikaan kirjailija on esillä mediassa omana itsenään ja kertoo huoltoriidastaan.

[Elisa Jalonen]

Yhden äidin tarina taistelusta lapsen huoltajuudesta. Tarinassa ei tietysti kerrota toisen osapuolen puolta. Mutta ei sitä tarvitse.
Hyvä tosikertomus siitä, kuinka nämä kiusaajat pääsevät vaikuttamaan vuosikausia vahingollisesti toiseen vanhempaan ja lapsen elämään. Ja vain siksi, että...?
Vastaaviin tilanteisiin pitäisi saada yhteiskunnallisesti kuitenkin iso muutos, sillä ei ole kestää se, että monet vanhemmat joutuvat kärsimään vuosikausia ja olemaan työkyvyttömiä sekä velkaantuvia vanhempia. Jatkuvat tekaistut ilmoitukset myös kuormittavat oikeuslaitosta eikä voittajia näissä taisteluissa ole.

[Sanna]

Tunnistettava kuvaus vieraannuttamisesta ja huoltoriidoista. Kirjeet lapselle olivat ymmärrettäviä - jos yhteys lapseen katkeaisi, hänellä voisi olla edes äidin kirjeet siitä, että hän on aina ollut äidin mielessä ja sydämessä. Ahdistava tunnelma ja avoimeksi jäävä tilanne leimaavat kerrontaa, jossa naiseus on laitettava sivuun, kun voimat eivät riitä.

[Readerwhy]

Painajaismaisen huoltajuusriidan anatomia.

[Satu]

Hurja tositarina

[Päivi Haverinen]

Sujuvasti kirjoitettu kuvaus ahdistavasta aiheesta.

[Rowan Ranta]

Tosi koskettava kirja, voimia kaikille oikeustaisteluita käyville<3