Sairastapauksia

by Loviisa Pihlakoski

Lapsi hoitaa sairastunutta äitiään, äiti sairasta lastaan, nainen odottaa tutkimustuloksia sairaalasta, mies mittaa neuroottisesti elintoimintojaan, krematorionhoitaja valmistautuu päivän viimeiseen asiakkaaseen.

Loviisa Pihlakosken novellikokoelma luotaa elämää sairauden ja kuoleman varjossa. Sen teksteissä kuljetaan myös äitiyteen ja ihmissuhteiden mutkikkuuteen. Novellit kysyvät, mitä itsessämme ja elämässämme peitämme, minkä taakse piiloudumme ja milloin mieli alkaa näytellä rooliaan ruumiissa.

Vakavien, traagistenkin aiheiden seassa kukkii vähäeleinen huumori.
Sairastapauksia on tarkkanäköistä ihmisyyden kerroksien tutkimusta sekä taidokasta novellitaidetta.

191 pages, Hardcover

Published April 15, 2025

Reviews

[Susa · Rating 3 out of 5]

Pakko myöntää, ettei kattoteema kuulostanut kauhean mielenkiintoiselta eikä pari ekaa novellia iskenyt, mutta sitten kun lähti käyntiin niin lähti kunnolla. Ihanan vinksahtanut, yllättävä tunnelma.

[Readerwhy]

Sitten Anu Kaajan Muodomuuttoilmoituksen (Teos 2015) en ole törmännyt yhtä kutkuttavaan suomalaiseen esikoisnovellikokoelmaan kuin Loviisa Pihlakosken Sairastapauksia.

Nimensä mukaisesti Pihlakosken novellit kiertyvät väljemmin tai tiukemmin erinäisten sairauksien ympärille. Yliherkkyyksiä, OCD:tä, luulosairautta, unihalvauksia, sairaalloista liikuntaintoilua, terapiaa. Muun muassa.

Pihlakosken novellit ovat lajinsa muotopuhtaita edustajia. Ne sisältävät tyylikkäitä ja yllättäviä käänteitä. Tunnelmat ovat usein tiheitä, painajaismaisiakin. Todellisuus on taso, jolta tapahtuu irtaumia.

Pihlakoski maltaa jättää juuri sopivasti kertomatta, jolloin lukijalle jää tilaisuus täydentää lukemaansa. Varmuutta tapahtuneesta ei aina anneta, vaan lukijalle ojennetaan raamit, johon hän voi asettaa mielensä mukaisen tulkintakuvan.

Aihepiirit, joissa novelleissa liikutaan ovat kiinnostavia ja tuoreita. Novellissa Kuhnuri tuholaismyrkyttäjä yrittää työnsä ohella ehtiä tervehtimään palvelutalossa asuvaa isäänsä. Aika on nakertanut isää. Poissa on tämän aiempi räjähtelevyys, jota novellin päähenkilö muistelee valokuvien kautta. Samalla käy ilmi, että valokuvat esittävät tilanteen, mutta niihin liittyvät muistot ovat varsin erilaisia kuin mitä itse kuvat antavat ymmärtää.

Novellissa Uuni kuvataan krematoriotyöntekijän työpäivää, joka saa hänet poikkeamaan aiemmin suunnitellusta työjärjesteyksestä, kun seuraava uuniin menevä vainaja paljastuu työntekijän nuoruusvuosien kiusaajaksi.

Novellissa Temppeli käsitellään äidin kuoleman aiheuttamaa surua ja merkityksen katoamista sekä edellisten työstämistä leipomalla äidin reseptien mukaan.

Novelli Häkki kertoo pariskunnasta, jonka kellarivarastoon murtaudutaan. Naisella on kipuja, eikä hän jaksa välittää murrosta, kun taas mies pohtii rikosilmoituksen tekemistä. Novellin loppu on kokoelman yllätyksellisin.

Pihlakoski törmäyttää toisiinsa eri aihepiirejä onnistuneesti. Kielellisesti novellit ovat hiottuja, eikä niissä ole mitään ylimääräistä.

Osa novelleista on mukaelmia/lainauksia muiden kirjailijoiden teksteistä vähän samaan tapaan kuin Harry Salmenniemen novellistiikassa.

Elämä ja kuolema kohtaavat näissä novelleissa toisensa monina risteyminä. Kaiken kaikkiaan Sairastapauksia on erittäin lupaava kirjallinen debyytti.

[Mikko Saari · Rating 4 out of 5]

Loviisa Pihlakosken esikoisteos Sairastapauksia on novellikokoelma, jonka tekstit käsittelevät kaikki jollain tapaa sairastamista, elämää ja kuolemaa. Mikään kovin hilpeä tekstikokoelma tämä ei siis ole, jos nyt ei tarpeettoman synkkäkään. Pihlakoski kertoi Taru Torikan haastattelussa, että novellikokoelman punaisena lankana oli ensialkuun äitiyden käsittely, ja sellaistakin tematiikkaa on paljon mukana.

Kokoelman aloittava ”Ei kiitos”-novelli on metrossa matkustavan ihmisen tajunnanvirtaa, jossa kohdataan kaikki kanssamatkustajien bakteerit ja omat ihon kutinat niin, että lukijaa alkaa väistämättä raavituttaa. ”Auringonkukka” kuvaa lapsen näkökulmasta trauman rikkomaa perhettä. ”Haava” piirtää muotokuvan kenties luulosairaasta, mutta ainakin jotenkin epävakaasta ihmisestä. ”On aika herätä” taas kallistuu enemmän ortoreksian suuntaan.

Kokoelma on kiehtova. Aihepiiri on hyvin valittu ja toimivasti koottu; se on sen verran yleinen aihe, että se koskettaa jollain tavalla jokaista lukijaa, ja toisaalta mahdollistaa teksteihin paljon vaihtelua siten, että kokonaisuus pysyy kuitenkin mukavan yhtenäisenä. Esikoisteokseksi tämä on vankka taidonnäyte ja jättää odottamaan Pihlakosken tulevia teoksia mielenkiinnolla.

[Liina Kutja · Rating 4 out of 5]

4+/5 Novellikokoelmia on usein vaikea arvioida, koska niihin mahtuu helposti keskenään hyvin erilaisia tekstejä. Pidin Pihlakosken teksteistä paljon ja niiden erilaiset kertojat toimivat vahvuutena: kertojavalinnat heijastivat kunkin tarinan sisältöä. Sairautta aiheena käsitellään myös monipuolisesti, mikä oli ainakin itsellä lukijana odotushorisontissa.

[Vilhelmiina · Rating 2 out of 5]

2,5 ⭐️

[Hilla · Rating 3 out of 5]

Pidin joistain novelleista tosi paljon, ehkä eniten niistä jotka jätti kaikkein eniten lukijan omien päätelmien ja ajatusten varaan. Se oli tässä tehty taitavasti.

[Marita af Klercker (e. Suontausta) · Rating 4 out of 5]

Hyvin erilaisia, ajatuksiaherättäviä novelleja. Kiinnostava kirjailija.
Laitan haasteessa kohtaan 39. Kirja kirjailijalta, jonka tuotantoa en ole lukenut aiemmin.