Kiina kehittää salaista asetta, joka antaisi maalle järisyttävän etulyöntiaseman sodan syttyessä.
Antto Havu ei ole toipunut kadettikoulussa tapahtuneesta onnettomuudesta, jonka seurauksena hänen ystävänsä kuoli. Opinnot kesken jättänyt, pikavippikierteeseen ajautunut Antto saa työtarjouksen kansainvälisestä turvallisuusalan yrityksestä Pinewood Securitysta. Uudessa työssään hän näkee vahingossa toisen henkilön työkomennuksen, joka sisältää tietoja kiinalaisesta tekoälytutkijasta. Kun tutkija pari päivää myöhemmin löydetään kuolleena, Antto ymmärtää, että työpaikalla kaikki ei kestä päivänvaloa.
Antto ottaa yhteyttä ystäväänsä Sandraan, joka on aiemmin työskennellyt Iso-Britannian tiedustelupalvelun MI6:ssa. Yhtiön toimien tutkiminen johtaa kaksikon keskelle vaarallista kamppailua vallasta ja kansakuntien tulevaisuudesta.
Horros aloittaa Operaatio Kettu -sarjalla suosioon nousseen Helena Immosen uuden Havu-sarjan, jonka ensimmäinen osa pureutuu Kiinan ja Yhdysvaltojen väliseen kilpailuun ja sen aiheuttamiin globaaleihin uhkakuviin. Mikä on Suomen rooli suurvaltojen kamppailussa?
Erinomaisen neliosaisen Kettu-sarjan jälkeen on vuorossa Havu-sarjan avaus, Horros. Immonen näyttää osaamistaan kansainvälisen vakoilijatrillerin parissa. Toki sotilaat ja sotilaallinen ulottuvuus on vahvasti läsnä tässäkin romaanissa.
Mutta mitä ihmettä, onko Immonen "pehmentynyt"? Vihervasemistolle ei enää naljailla. Jopa Elokapina saa jonkin verran ymmärrystä (tai sitten Immonen vain hieman ylimielisenä osoittaa, miten naiveja nämä ihmiset ovat, mutta tämä näkökulma ei kuitenkaan lukijalle selkeästi välity). Yhdysvaltoja tarkastellaan varauksella. Presidentit Trump ja Stubb kuvaillaan realistisesti, poissa on presidentti Niinistöön kohdistunut varaukseton ihailu ja fanittaminen.
Juonesta sen verran, että eversti Johanna Havun poika Antto on jättänyt kadettikoulun kesken erään traagisen tapahtuman vuoksi. Antto saa työpaikan vartiointifirmasta, joka mm. turvaa amerikkalaisia sotilaita ja muita henkilöitä sekä heidän toimintaansa Suomessa. Antto saa vahingossa pomolleen suunnatun kirjeen, joka saa Antonin epäilemään pomonsa sekaantumista salamurhaan. Soppaan heitetään mukaan myös Iso-Britannian tiedustelupalvelun naistyöntekijä, joka on omia epäonnistumisiaan paennut Suomeen ja jonka kanssa Antonilla oli suhde. Salamurhan selvittely johtaa kaksikon tielle, josta paljastuu kiinalaisten kehittämä ase, joka voi mullistaa koko sodankäynnin ja johtaa Kiinan (sotilaalliseen) ylivaltaan.
Aivan loistava tarina ja todellakin odotan sarjalle jatkoa.
Täydestä nelosesta pudotan yhden kymmenyksen, sillä joissain kohtia mutkia vedetään turhankin suoriksi. Mutta toki fiktio on aina fiktiota. Immonen kertoo jälkisanoissaan ideoistaan, joista syntyi tämä romaani. Mm. kiinalaisten kehittämää asetta on todellakin tutkittu ja yritetty kehittää mutta siitä luovuttiin. Immonen kertoo romaanissaan, mitä voisi seurata, jos aseen kehittelyssä onnistuttaisiin.
ei ehkä operaatio kettu -sarjan tason trilleri uskottavuudeltaan, mutta oikeen mukiinmenevä teos, jota lukiessa niskakarvat ajoittain nousi pystyyn. Kirjaa lukiessa huomaa, että tätä varten on selkeästi tehty valtavan suuri pohjatyö ja tekee trillerin valinnoista vakuuttavamman. Suomessa on herätty selkeästi viime aikoina enemmän Kiina-aiheisiin ja Immosen kulma valita aiheeksi psykologinen sodankäynti oli kyllä kieltämättä onnistunut ja kiehtova valinta, johon paneudun varmasti vielä lisää itsekin
I hadn’t gotten around to reading Helena Immonen’s crime novels before, even though they’ve received a lot of praise. But this summer, the first book in her new Havu series came out, and for some reason I decided to give it a try—and I was hooked immediately. Immonen’s style is smooth, contemporary, and effortlessly engaging. The story grabbed me from the start, making it a quick and thoroughly enjoyable read.
Oikein viihdyttävä teos. Anton tarina on hyvin rakennettu ja Immonen kuvaa uskottavasti sitä häpeää ja alakuloa, jota päähenkilö kokee epäonnisen tapahtuman johdosta. Lisäksi hybridisodankäynnin mahdollisia tulevaisuuden aseita on mielenkiintoisella tavalla kuvattu.
Toki tässä hieman jäi odottelemaan Anton ja Sandran välien uudelleen lämpiämistä, mutta hyvin tämä yhteistyö onnistui näin ja varmasti jatkossakin. Mielenkiinnolla jään odottamaan Anton seuraavia seikkailuita.
Eihän tää nyt huono ollut ja Havu oli taas yksi Immosen käyttämä suoraselkäinen suomalainen, joka vallan hyvin sopii päähenkilöksi. Mutta ei tämä koskettanut yhtään samalla tavalla kuin kettu-sarja. Ehkä Kiina-USA on vähän turhan kaukaista ja epäkiinnostavaa - parhaiten minulle näköjään toimii Suomi-keskeinen tarina.
Horros on sujuvaa viihdettä, mutta se ei yllä Kettu-sarjan intensiteettiin tai yllättävyyteen. Sopii kevyeksi lukemiseksi, jos kaipaa nykyaikaista sotajännitystä.
Helena Immonen kirjoittaa hyvin ja Kettu-sarja oli menestys. Uuden luominen ottaa aikansa ja on jännittävää seurata tuleeko Havu-sarjasta Kettu-sarjan tasoinen.
Tarina on Kettu -sarjaan verrattuna voimakkaammin nivottu henkilöhahmojen ympärille. Tarina etenee mielenkiintoisesti ja täydentyy jatkuvasti. Mainio kirja, pidin todella paljon tästä, kuin Immosen aikaisemmistakin teoksista.
Erinomainen ja ajankohtainen. Kaikki tämä voisi olla täyttä totta ja kirjan skenaario on siinä mielessä pelottavakin. Tykkään Helena Immosen tavasta viedä juonta eteenpäin, ei liikaa tykitystä mutta kuitenkin hyvin etenevä tarina. Lisäksi taustatutkimus on hyvin tehty ja yksityiskohdat ovat harkittuja. Immonen on ehdottomasti Suomen dekkarikirjailijoiden kärkeä.
Kielellisesti aika tönkkö alkupuolella ja näkökulmahenkilöitä oli omaan makuuni turhan paljon, mutta lopussa kerronta nousi kunnon kierroksille. 3,5 tähteä.