What do you think?
Rate this book
Keisarinvihreä
Kiehtova uusi dekkariavaus
Kaisla on tienristeyksessä. Tätinsä yllättäen menehdyttyä hän päättää muuttaa tädin vanhaan mutta idylliseen taloon pienelle paikkakunnalle ja jättää taakseen ongelmallisen parisuhteen ja kuormittavan työnsä. Ensin kaikki tuntuu menevän hyvin. Uusi työ kotihoidossa ja uinuva kylä erikoisine hahmoineen alkavat muotoutua arjeksi. Jokin kuitenkin hiertää, eikä menneisyyden painolasti tunnu jättävän Kaislaa rauhaan: Miksi äiti ei pelastautunut kohtalokkaassa auto-onnettomuudessa vuosikymmeniä sitten? Miksi Kaislalle läheiseksi muodostunut täti muutti aikoinaan maalle – ja miksi Kaislan on välillä niin vaikea hengittää?
Joku vaikuttaa seuraavan Kaislaa niin työpaikalla kuin kotona, ja kylän raukean pinnan alla kytee jotain, mistä hän ei saa otetta. Hiljalleen menneisyyden hämärät säikeet alkavat avautua kuin kuviot Kaarinin talon vanhoissa tapeteissa.
Eija Laineen esikoisdekkari on vahvasti psykologinen ja jännitteinen kudelma. Kirjan kieli on rikasta ja kerronta omaleimaista. Teos esittelee kiinnostavan ja uudenlaisen dekkarisankarittaren, rohkean naisen, joka traumoineen ja sosiaalisine rajoitteineen tarjoaa vaihtelua perinteisten rikosromaanien kentällä.
Eija Laine (s. 1966) on Vaasassa syntynyt ja helsinkiläistynyt sairaanhoitaja. Esikoiskirjaansa hän on löytänyt inspiraatiota eletystä elämästä, luonnosta sekä pitkistä lenkeistä koiransa kanssa. Hän opiskelee kirjoittamista Jyväskylän avoimessa yliopistossa.
Kaisla on tienristeyksessä. Tätinsä yllättäen menehdyttyä hän päättää muuttaa tädin vanhaan mutta idylliseen taloon pienelle paikkakunnalle ja jättää taakseen ongelmallisen parisuhteen ja kuormittavan työnsä. Ensin kaikki tuntuu menevän hyvin. Uusi työ kotihoidossa ja uinuva kylä erikoisine hahmoineen alkavat muotoutua arjeksi. Jokin kuitenkin hiertää, eikä menneisyyden painolasti tunnu jättävän Kaislaa rauhaan: Miksi äiti ei pelastautunut kohtalokkaassa auto-onnettomuudessa vuosikymmeniä sitten? Miksi Kaislalle läheiseksi muodostunut täti muutti aikoinaan maalle – ja miksi Kaislan on välillä niin vaikea hengittää?
Joku vaikuttaa seuraavan Kaislaa niin työpaikalla kuin kotona, ja kylän raukean pinnan alla kytee jotain, mistä hän ei saa otetta. Hiljalleen menneisyyden hämärät säikeet alkavat avautua kuin kuviot Kaarinin talon vanhoissa tapeteissa.
Eija Laineen esikoisdekkari on vahvasti psykologinen ja jännitteinen kudelma. Kirjan kieli on rikasta ja kerronta omaleimaista. Teos esittelee kiinnostavan ja uudenlaisen dekkarisankarittaren, rohkean naisen, joka traumoineen ja sosiaalisine rajoitteineen tarjoaa vaihtelua perinteisten rikosromaanien kentällä.
Eija Laine (s. 1966) on Vaasassa syntynyt ja helsinkiläistynyt sairaanhoitaja. Esikoiskirjaansa hän on löytänyt inspiraatiota eletystä elämästä, luonnosta sekä pitkistä lenkeistä koiransa kanssa. Hän opiskelee kirjoittamista Jyväskylän avoimessa yliopistossa.
Audiobook
Published June 5, 2025
3 people are currently reading
6 people want to read
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 of 1 review
September 2, 2025
Kaislan täti Kaarin kuolee, ja jättää Kaislalle perinnöksi talonsa maalaiskylästä. Kaisla irtisanoutuu työstään ja muuttaa maalle. Taakse jää myös myös uhkaavasti käyttäytyvä ex-poikaystävä. Uusi työ kotihoidosta löytyy heti ja Kaisla alkaa rakentaa elämäänsä uusiksi, ja tutkii samalla tädin kuolemaan johtaneita tapahtumia.
Kirjan kieli on oikein tunnelmallista, välillä vähän liiaksikin asti. Meinasin jo ihan alkumetreillä lopettaa lukemisen juurikin kirjoitustyylin vuoksi. Jatkoin kuitenkin lukemista ja pikkuhiljaa tarina alkoi vetää ihan mukavasti. Kotihoidon arjen ja maalaiskylän ihmisten kuvaukset ovat oikein mehukkaita ja kirjan parasta antia, kuten myös Meirami-koira. Tämä ei ole ihan perinteinen dekkari, mutta kylläkin oikein kiva uusi tulokas genreen.
Kirjan kieli on oikein tunnelmallista, välillä vähän liiaksikin asti. Meinasin jo ihan alkumetreillä lopettaa lukemisen juurikin kirjoitustyylin vuoksi. Jatkoin kuitenkin lukemista ja pikkuhiljaa tarina alkoi vetää ihan mukavasti. Kotihoidon arjen ja maalaiskylän ihmisten kuvaukset ovat oikein mehukkaita ja kirjan parasta antia, kuten myös Meirami-koira. Tämä ei ole ihan perinteinen dekkari, mutta kylläkin oikein kiva uusi tulokas genreen.
Displaying 1 of 1 review