"Viimeksi olen poistunut asunnostani kai vuonna 2011."
Japanissa elää arviolta yli puoli miljoonaa hikikomoria – äärisyrjäytyneitä nuoria, jotka ovat rakentaneet elämänsä netin ympärille ja hylänneet ulkomaailman. Useimmat hikikomorit eivät käy töissä, opiskele tai tapaa ystäviään, vaan valitsevat täydellisen eristäytymisen.
Hikikomori-ilmiö ei ole ainoastaan japanilainen ongelma, vaan se on rantautunut myös Suomeen. Maan "hikkyillä" on oma keskustelupalstansa, jossa vallitsee omat sääntönsä ja arvonsa. Mitä hikikomoreiden seinien sisällä todella tapahtuu, ja mitä uhkia äärimmäinen eristäytyminen voi aiheuttaa yksilölle ja yhteiskunnalle?
Tästä olisi varmasti voinut saada kelvollisemmankin, vähän jäi nyt ohkaiseksi. Tuntui että tässä lähinnä esiteltiin teema pääpiirteittäin mutta sen syvemmälle ei sitten oikein päästykään. Vähän mutkia suoriksi vetelemällä kirja siis kertoo että syrjäytyneet tykkää pelata pelejä tietokoneella, ei kovin vahva tietopohja siis. Oli tässä toki ihan fiksuakin sanomaa, mutta ehkä kirja kokomitaltaan oli hieman liioiteltu kun aiheen olisi saanut yhdeksi artikkeliksikin helpohkosti. Toki ihan hyvä teema, ehkä tällaista tulokulmaa on hyväkin tuoda esille mutta tämä kirja ei keskustelua avaajana ollut parhaimmasta päästä.
Sisällöltään oikein mielenkiintoinen näin sosiaalialan opiskelijalle, mutta ainakin Kobon e-kirjaversiossa on jäänyt niin paljon kirjoitusvirheitä, että kokemus ei ollut kovinkaan mukava