Mikä on median rooli ihmisten elämässä? Miten digitalisoituminen, alustatalous ja datakapitalismi muuttavat arkeamme? Mitä on huomiotalous, ja miten influensserit käyttävät taloudellista ja poliittista valtaa? Mikä on synteettinen media?
Edellisten vuosikymmenten teknoutopiat sosiaalisen median demokratisoivasta voimasta ovat vaihtuneet pessimismiin. ”Mediayhteiskunta” avaa alustayhtiöiden ja algoritmien valtaa sekä median muutoksia kriittisesti. Se tutkii uusia digitaalisen valvonnan muotoja ja tunteiden roolia vallankäytössä.
Kirja on odotettu perusteos mediamaiseman ja viestinnän muutoksista. Historiallisen perspektiivin kautta analysoidaan mediaan liitettyjä toiveita ja pelkoja. Se tutkii ajallisten rytmien kiihtymistä, fyysisten ja digitaalisten tilojen muutoksia sekä julkisuuden uusia verkostoja. Kirjassa tarkastellaan viestintää vuorovaikutuksena, esityksinä, taloutena ja osana vallankäyttöä. ”Mediayhteiskunta” avaa representaatioiden, diskurssien, metaforien ja tarinoiden roolia todellisuuden kuvaamisessa.
Kirja pohtii huomiotalouden logiikkaa ja mainonnan muuttumista osin näkymättömäksi, mutta kaikkialle levittäytyväksi promootiokulttuuriksi.
Vuonna 2012 ilmestynyt ”Mediayhteiskunta”-teoksen ensimmäinen laitos piirsi ajankohtaisen kuvan yhteiskunnasta, joka on monin tavoin riippuvainen mediasta. Sen jälkeen mediamaisema on kuitenkin radikaalisti muuttunut. Täysin uudistettu versio kirjasta ilmestyy nyt alaotsikolla ”Viestintä ja valta huomiotaloudessa”. Se luo sosiologisen katseen median ja viestinnän rooliin yhteiskunnassa.
Viestinnän tutkimuksen peruskurssin teos, joka täyttää hyvin paikkansa aiheen yleisesittelynä, eikä herätä intohimoja suuntaan tahi toiseen. Sujuvaan tyyliin kirjoitettua asiatekstiä.
"luin" tän kurssi kirjana. Ekan puolikkaan luin aika hyvin, tokan puolikkaan selailin. Ei ehkä iha mun tyyppistä kirjallisuutta. (kaikenlisäks luin tästä uudemman painoksen mut sitä ei viel ollu tääl)
Kovin tiiviissä paketissa aika paljon tietoa. Kokonaisuus jäi vähän sekavan oloiseksi – ehkä syynä on se, että aiheen teoreettinen käsittely ei ole minulle tuttua, ehkä syynä on jokin muu. Kuitenkin voinen todeta, että tämä kannattaa lukea, jos ei muuten niin saapa ainakin millenniaali vähän käsitystä median historiasta.
Pätevä, 2010-luvun mediamaisemaan kytkeytyvä paalutus mediatutkimuksen perusteista ja sitä ohjaavista kysymyksenasetteluista. Lue tarkempi arvioni kirjasta Media & viestintä -lehden numerosta 3-4/2012.
Viestinnän kurssia varten luettu, hurjasti asiaa, vaikea tenttikirjana koska hakemistoa ei ole vaikka samoihin asioihin palataan eri näkökulmista moneenkin otteeseen.