What do you think?
Rate this book
Jolle - Il Doge
Taistelija. Supertähti. Esikuva.
Mitä vaatii tie maailman kilpailluimman urheilulajin huipulle ja perinteisen italialaisseuran tähtipelaajaksi? Äärimmäistä määrätietoisuutta ja suomalaiselle harvinaista karismaa.
Joel Pohjanpalo oli kaksikymmentä vuotta sitten lapsitähti, jolta pyydettiin nimikirjoituksia jo alakouluiässä. Teini-ikäisenä hänestä odotettiin suomalaisen jalkapallon seuraavaa suurta tähtipelaajaa. Polusta huipulle tuli todella kivikkoinen.
Vasta nyt 30-vuotiaana Pohjanpalo on saanut Italiassa sen arvostuksen, jonka hän olisi voinut taitojensa puolesta saada jo aiemmin. Pohjanpalo joutui toipumaan lukuisista loukkaantumisista, joista yksi vaaransi hänen koko peliuransa - ennen kuin hänestä tuli todellinen tähtipelaaja.
Pohjanpalo kertoo tarinassaan avoimesti, millaisia henkisiä ja fyysisiä ominaisuuksia huipulla vaaditaan ja mitä hän on oppinut ammattilaisjalkapallon raa'asta maailmasta.
Ari Virtanen on Sanoman palkittu urheilutoimittaja. Hän on työssään seurannut Joel Pohjanpalon uraa siitä lähtien, kun Pohjanpalo lähti HJK:sta Saksaan 2013. Vuonna 2011 Virtanen kirjoitti kirjan siitä, miten Huuhkajat selviytyi ensimmäistä kertaa jalkapallon arvokisoihin.
Mitä vaatii tie maailman kilpailluimman urheilulajin huipulle ja perinteisen italialaisseuran tähtipelaajaksi? Äärimmäistä määrätietoisuutta ja suomalaiselle harvinaista karismaa.
Joel Pohjanpalo oli kaksikymmentä vuotta sitten lapsitähti, jolta pyydettiin nimikirjoituksia jo alakouluiässä. Teini-ikäisenä hänestä odotettiin suomalaisen jalkapallon seuraavaa suurta tähtipelaajaa. Polusta huipulle tuli todella kivikkoinen.
Vasta nyt 30-vuotiaana Pohjanpalo on saanut Italiassa sen arvostuksen, jonka hän olisi voinut taitojensa puolesta saada jo aiemmin. Pohjanpalo joutui toipumaan lukuisista loukkaantumisista, joista yksi vaaransi hänen koko peliuransa - ennen kuin hänestä tuli todellinen tähtipelaaja.
Pohjanpalo kertoo tarinassaan avoimesti, millaisia henkisiä ja fyysisiä ominaisuuksia huipulla vaaditaan ja mitä hän on oppinut ammattilaisjalkapallon raa'asta maailmasta.
Ari Virtanen on Sanoman palkittu urheilutoimittaja. Hän on työssään seurannut Joel Pohjanpalon uraa siitä lähtien, kun Pohjanpalo lähti HJK:sta Saksaan 2013. Vuonna 2011 Virtanen kirjoitti kirjan siitä, miten Huuhkajat selviytyi ensimmäistä kertaa jalkapallon arvokisoihin.
319 pages, Hardcover
Published August 7, 2025
2 people are currently reading
9 people want to read
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 7 of 7 reviews
September 25, 2025
Jos pitäisi nimetä urheilija, jonka uraa on tullut seurattua kaikista pisimpään, lienee omalla kohdallani vastaus Joel Pohjanpalo. Noin 9–10-vuotiaana Jollesta kuulin ekaa kertaa Töölön Saharassa: kaverini isoveljen joukkueessa pelasi myyttisen taitavaksi kuvailtu hyökkääjä, jolla oli sellaiset nappikset, joita ei kuulemma Suomesta saanut. Vahvasti siis "oman kylän poikii". Joitakin vuosia myöhemmin Jolle nousi sitten legendaarisen MIFK-matsin hattutempulla kaikkien huulille. On tullut vahdattua suttuisia 2. Bundesliga -striimejä, sadateltua diskouutisia ja odotettua Livetulokset-ilmoituksia maaleista, jonka tekijän jo tietää.
Jollessa on aina kiehtonut yletön itsevarmuus, tietynlainen "Stadin kundius", jota myös epätyypilliseksi suomalaisuudeksi on helppo nimittää. Hedonistinen hahmo, joka ilman loukkaantumisia olisi voinut saavuttaa vielä paljon enemmän, mutta joka viime vuosina on onnistunut valitsemaan sivustaseuraajan näkökulmasta romanttisia kohteita – Union Berlin, Venezia, Palermo – sekä saavuttamaan suorituksillaan ja karismallaan laajaa suosiota niin ulkomailla Huuhkaja-fanien keskuudessa.
Summa summarum, lukemaan lähdin suurella mielenkiinnolla.
Kiitämme:
+ Jolle on itse ollut kirjoitusprosessin aikana kaikesta päätellen hyvin avoimena ja kerrannut tarkasti muistojaan, tunteitaan ja päästänyt kirjoittajan lähelleen.
+ Jollen juniorivuosien kuvaus: kiinnostavia juttuja ns. kulissien takaa. Olinkin aina ihmetellyt ruoholahtelaisen Jollen PK-35-taustaa, mutta seuran kantakaupunkiin perustettu kaupunginosajengi selittikin tämän. Lisäksi Klubi 04:n piiskuri Abdou Talatin haastis oli etenkin kiintoisaa kamaa.
+ Taustahaastatteluiden määrä muutenkin: töitä on tehty laajasti. Toki tiettyihin (ulkomaisten) pelikavereiden tai seuratyöntekijöiden kehuviin puheenvuoroihin olisi voinut suhtautua kriittisemminkin.
+ Raha-asioiden käsittely avoimesti: niin usein aihe jää futisjulkisuudessa paitsioon (heh).
+- Jolleen vahvasti yhdistyvää kulttuurien ja miljöiden romantisointia oli ihan mukavasti saatu mukaan, toki paikoin se tuntui ylitsevuotavalta ja liioitellulta.
Moitimme:
- Aktiivisen peliuran aikana tehdyt elämäkerrat: miksi? Jollellakin on bensaa tankissa varmaan ~viideksi vuodeksi, joten tarina on väistämättä kesken. Ymmärrän, että viime vuosien Venezia-kiima ja johtajuus tuuliajolla olevissa Huuhkajissa ovat vauhdittaneet kustantajaa ja kirjoittajaa saamaan teoksen ulos tässä kohtaa, mutta harmihan se on.
- Teoksessa oli monasti turhaa toistoa ja monasti myös jätettiin jotain perustason taustatietoa kertomatta, joten Jollen uraa / jalkapalloa ylipäänsä vähemmän seuranneelle lukijalle voi aiheutua hämmennyksen hetkiä.
- Äänikirjan lukijalla oli paikoin vähän hassu meininki, toisaalta ymmärrettävää kun erisnimiä on aika liuta monella eri kielellä
Jollessa on aina kiehtonut yletön itsevarmuus, tietynlainen "Stadin kundius", jota myös epätyypilliseksi suomalaisuudeksi on helppo nimittää. Hedonistinen hahmo, joka ilman loukkaantumisia olisi voinut saavuttaa vielä paljon enemmän, mutta joka viime vuosina on onnistunut valitsemaan sivustaseuraajan näkökulmasta romanttisia kohteita – Union Berlin, Venezia, Palermo – sekä saavuttamaan suorituksillaan ja karismallaan laajaa suosiota niin ulkomailla Huuhkaja-fanien keskuudessa.
Summa summarum, lukemaan lähdin suurella mielenkiinnolla.
Kiitämme:
+ Jolle on itse ollut kirjoitusprosessin aikana kaikesta päätellen hyvin avoimena ja kerrannut tarkasti muistojaan, tunteitaan ja päästänyt kirjoittajan lähelleen.
+ Jollen juniorivuosien kuvaus: kiinnostavia juttuja ns. kulissien takaa. Olinkin aina ihmetellyt ruoholahtelaisen Jollen PK-35-taustaa, mutta seuran kantakaupunkiin perustettu kaupunginosajengi selittikin tämän. Lisäksi Klubi 04:n piiskuri Abdou Talatin haastis oli etenkin kiintoisaa kamaa.
+ Taustahaastatteluiden määrä muutenkin: töitä on tehty laajasti. Toki tiettyihin (ulkomaisten) pelikavereiden tai seuratyöntekijöiden kehuviin puheenvuoroihin olisi voinut suhtautua kriittisemminkin.
+ Raha-asioiden käsittely avoimesti: niin usein aihe jää futisjulkisuudessa paitsioon (heh).
+- Jolleen vahvasti yhdistyvää kulttuurien ja miljöiden romantisointia oli ihan mukavasti saatu mukaan, toki paikoin se tuntui ylitsevuotavalta ja liioitellulta.
Moitimme:
- Aktiivisen peliuran aikana tehdyt elämäkerrat: miksi? Jollellakin on bensaa tankissa varmaan ~viideksi vuodeksi, joten tarina on väistämättä kesken. Ymmärrän, että viime vuosien Venezia-kiima ja johtajuus tuuliajolla olevissa Huuhkajissa ovat vauhdittaneet kustantajaa ja kirjoittajaa saamaan teoksen ulos tässä kohtaa, mutta harmihan se on.
- Teoksessa oli monasti turhaa toistoa ja monasti myös jätettiin jotain perustason taustatietoa kertomatta, joten Jollen uraa / jalkapalloa ylipäänsä vähemmän seuranneelle lukijalle voi aiheutua hämmennyksen hetkiä.
- Äänikirjan lukijalla oli paikoin vähän hassu meininki, toisaalta ymmärrettävää kun erisnimiä on aika liuta monella eri kielellä
Read
September 21, 2025Venetsian Prinssi, Sisilian Leijona
October 9, 2025
"Alhon mukaan Jollea kuvasi hyvin, että tämä järjesti itse omat polttarinsa kavereilleen Monacon GP-kisan yhteydessä."
This entire review has been hidden because of spoilers.
December 12, 2025
En seuraa intohimoisesti jalkapalloa, mutta sen verran penkkiurheilija olen, että Suomen maajoukkuetta koskevat uutiset tulee luettua ja arvokisoja (tai siis lähinnä niiden karsintoja) seurattua. Olin myös - enemmän sattumalta - paikan päällä katsomassa sitä Berlin Hertha -Bayer Leverkusen -matsia vuonna 2017, jossa Pohjanpalo teki maalin. Tartuin siis tähän Joel Pohjanpalon elämää valottavaan kirjaan, vaikka jaksankin aina kummastella kolmikymppisten elämäkertoja. Urheilijoiden kohdalla ne ovat toki perustellumpia kuin muiden, koska urheilijaelämä on kolmenkympin korvilla jo loppuvaiheessa.
Vaikkei Il Doge kovin paljon poikkea tyypillisestä urheilijamuotokuvasta, Ari Virtanen kirjoittaa sävykkäämmin ja tekee kohteestaan elävämmän. Ja voi tietty olla, että Pohjanpalo on ollut halukkaampi omia tuntojaan avaamaan kuin urheilijat keskimäärin. Kirjasta piirtyy joka tapauksessa aivan kolmiulotteinen kuva määrätietoisesta mutta epäonnisesta huippu-urheilijasta, joka on oppinut luovimaan elämän ristiaallokossa ja on nyt hyvin tasapainossa itsensä ja maailman kanssa.
Vaikkei Il Doge kovin paljon poikkea tyypillisestä urheilijamuotokuvasta, Ari Virtanen kirjoittaa sävykkäämmin ja tekee kohteestaan elävämmän. Ja voi tietty olla, että Pohjanpalo on ollut halukkaampi omia tuntojaan avaamaan kuin urheilijat keskimäärin. Kirjasta piirtyy joka tapauksessa aivan kolmiulotteinen kuva määrätietoisesta mutta epäonnisesta huippu-urheilijasta, joka on oppinut luovimaan elämän ristiaallokossa ja on nyt hyvin tasapainossa itsensä ja maailman kanssa.
September 9, 2025
Hieno pelaaja ja uratarina, joka ansaitsee arvostuksensa. Valitettavasti kirja ei mielestäni tuonut sitä esiin parhaalla tavalla ja siksi vain kaksi tähteä. Kirjan kerronta vaihteli kontekstista toiseen koittaen tavoittaa jotain upeaa ja mahtavaa mutta jätti lukijalle hähmäisen olon: Jollen tarina, isän tarina, fanin tarina, kirjailijan tarina, valmentajan tarina, kaupungin tarina jne. Samoin välillä oltiin Jollen uran huippuhetkistä välillä telaluun anatomiassa, jalkapallon fanikulttuurissa ja mafian historiassa. Tarinaan pyrittiin tuomaan lisää kontekstia lehtijutuilla, haastatteluilla, kaupunkikuvauksilla, joukkueen sijaintiin liittyvällä taustoituksells jne.
Näistä rakentuu Jollen hieno uratarina mutta lukijana kokemukseksi jäi että kerronnallisesti enempi olikin lopulta vähempi. Fokus katosi ja ajatus harhaili. Mutta onneksi Jollen tarina jatkuu.
Näistä rakentuu Jollen hieno uratarina mutta lukijana kokemukseksi jäi että kerronnallisesti enempi olikin lopulta vähempi. Fokus katosi ja ajatus harhaili. Mutta onneksi Jollen tarina jatkuu.
This entire review has been hidden because of spoilers.
Read
August 31, 2025Pohjantähti eli suunnannäyttäjä joka joukkueessaan.
August 25, 2025
Maalilistaus.
Äänikirjan lukijalla meni italian- ja saksankieliset erisnimet häiritsevän pahasti mönkään läpi kirjan.
Äänikirjan lukijalla meni italian- ja saksankieliset erisnimet häiritsevän pahasti mönkään läpi kirjan.
Displaying 1 - 7 of 7 reviews