Taidokas nuortenromaani vallasta, rohkeudesta ja pedoista ympärillämme
Pixi muuttaa kotoa aloittaakseen koulun uudessa ympäristössä. Jo pian hän huomaa, että vaikka koulu on uusi, ongelmat ovat samat vanhat. Kiusaajat piirittävät mukavaa luokkatoveria, eikä kukaan tunnu huomaavan mitään. Miten asiaan voi puuttua, kun pelkää itse joutuvansa kiusan kohteeksi? Pixi purkaa tunteitaan seinämaalauksiin, joita toteuttaa öisellä koulunpihalla. Mutta yön jälkeen tulee aamu, eikä yksikään maalaus ole ennallaan. Pilaileeko joku Pixin kustannuksella? Tarkkaileeko joku häntä salaa pihan varjoista käsin? Pixi muuttuu entistäkin varovaisemmaksi. Hän samastuu lähistöllä liikuskelevaan kettuun ja uskoo selviytyvänsä vaaroja väistämällä. Mutta kun eräänä päivänä myös ketun vaisto pettää, Pixi ymmärtää, että on tullut aika astua esiin.
Mestarillisen tarinankertojan Sanna Iston lukijat ja palkintoraadit hurmanneissa romaaneissa arjen pintaa viistää aina toinen taso. Hän on saanut Arvid Lydecken -palkinnon lastenromaaneistaan Tinka ja Taika (2011) ja Maan alaiset (2016). Maan alaiset ja Näkymättömät (2023) olivat lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokkaina. Näkymättömät oli myös sekä Topelius että Nuori Aleksis -palkintoehdokkaana.
Ihan jees. Kertoo yläasteikäisestä nuoresta, lempinimeltään Pixi, joka muuttaa maalta kaupunkiin aloittaakseen uudessa koulussa, poissa koulukiusaajiensa ulottuvilta. Tarinaan nivoutuvat yllättävän luontevasti niinkin koulukiusaamisesta kaukana olevat aiheet kuin eläinten oikeudet ja graffitimaalaus. Vähintään yksi tähti tulee lisää siitä, että graffitimaalaus on esitetty positiivisena aktivismin keinona, eikä nuorisorikollisten töhrimisenä. Mutta vain kolme tähteä siksi, että kirja on ensinnäkin erittäin pitkäveteinen, se olisi voinut olla kolmanneksen lyhyempi ja välittää sanomansa siten tehokkaammin. Toisekseen, kirja jättää ihan ihan liian paljon auki...
!!Spoilereita!! Maalasiko Pixi oikeasti mitään? Jos maalasi, kuka maalaukset poisti, ja miksi, ja miten hän teki sen niin nopeasti? Heräsikö Pixin maalaukset eloon ja siksi ne eivät olleet enää seinissä myöhemmin? Miksi vain Pixi ja vaksi tuntuu tietävän, että ne herää eloon? Miksi Johanneksen tarina... ei lopu? Häntä kiusataan, sitten hän lähtee lomalle äidin kanssa... ja se siitä?
Näistä syistä, vaan se kolme tähteä. Tulisi kaksi, jos en pitäisi graffititaiteesta niin paljon. Hyvät teemat, hyvin punottu yhteen ne ja luotu uskottavat hahmot, mutta tarina etenee liian hitaasti, eikä siltikään pääty edes kirjan loppuessa.