Yllättäviä näkymiä vallan ytimeen ja maailmanpolitiikan myllerryksiin
Tunnustetun poliitikon ja tietokirjailijan päiväkirja on herkkupala lähihistoriastamme kiinnostuneille.
Erkki Tuomioja palasi päivänpolitiikkaan eduskuntavaaleissa 1991. Eduskuntaryhmän johdon jäsenenä hän pääsi oitis SDP:n kapeaan kärkikastiin, ja hänen havaintonsa ovat tarkkoja.
Tuomiojan tiheät muistiinpanot avaavat näköalan ajanjaksoon, johon osuvat niin neuvostoimperiumin ja YYA-kauden loppu kuin Suomen askeleet EU:n jäsenyyteen. Ja lama ryskää. SDP:ssä kuohuu: puheenjohtaja vaihtuu kahdesti ja Ahtisaari kukistaa Sorsan kilvassa presidenttiehdokkuudesta. Tuomioja on mukana ja rekisteröi tilanteet läheltä.
Teoksen on toimittanut valtiot. tri Veli-Pekka Leppänen. Hän on myös täydentänyt teosta tiivistelmillä kunkin vuoden päätapahtumista.
Erkki Tuomioja on sosialidemokraattinen poliitikko, joka toimi Suomen ulkoministerinä vuosina 2000-2007 ja 2011-2015 ja kauppa- ja teollisuusministerinä vuosina 1999-2000. Kansanedustajana hän on toiminut vuosina 1970-1979 sekä vuodesta 1991 alkaen. Koulutukseltaan Tuomioja on valtiotieteiden tohtori ja ekonomi. Hän on poliittisen historian dosentti Helsingin yliopistossa. Tuomiojan kirjallinen tuotanto käsittää useita ulkopolitiikkaa ja poliittista historiaa käsitteleviä teoksia. Tuomioja sai vuoden 2006 Tieto-Finlandia-palkinnon Hella Wuolijokea käsittelevästä, alun perin englanniksi kirjoitetusta teoksesta Häivähdys punaista.
Silloin tällöin luettavana luettu. Tuomioja oli kuitenkin jättänyt kiinnostavimmat asiat pois, eli juoksutreeninsä. Onhan hän kuitenkin meidän kuuluisista juoksevista ulkoministereistämme se kovempi juoksija, alle 3h-maratoonari. Kirja oli myös odotettua rehellisempi tunnustus tietämättömyydestä, epäröinnistä ja monitulkintaisuudesta.
Jännä lukea, miten paljon aikaa meni hallintoneuvostoihin sekä Elannossa että Nesteessä tuolloin.
Politikointi näkyy myös, ei ole Tuomiojakaan se kirkasotsainen ideologi vaan osaa tarvittaessa politikoida ja taktikoida. Mutta osaa myös toisaalta pitää yllä asioita, joita muut pitävätä räksyttämisenä, ideologisena ja lillukanvarsina.
Lukukokemuksena kuitenkin hieman puuduttava, eihän nämä ole tehty luettavuuden ehdoilla. Mutta neljä tähteä kuitenkin yllä olevista syistä johtuen. Näiden ansiosta kirja on parempi ne luettavaksi kirjoitetut teokset, joille olen antanut kolme tähteä.
Kotimaisesta politiikasta kiinnostuneen aarreaitta. Lähes päivittäin tehdyt merkinnät eivät säästele kanssapoliitikkoja, etenkään demarikollegoita. Erkki Tuomioja profiloituu tapaansa suorana puhujana eikä kumartele presidenttejä tai puheenjohtajia. Mielenkiintoinen valotus 90-luvun alun lamaan, Suomen EU-jäsenyyden pohjustamiseen sekä ansiokas sukellus ihan vain päivänpoliittiseen asioiden hoitoon.