What do you think?
Rate this book
Vapaus
Avioeron jälkeen Camilla ei kaipaa yhtään ketään tai mitään, mutta kun hän lähtee ystäviensä kanssa viettämään pohjoisen kesän viimeistä viikonloppua, paluuta entiseen ei ole. Lukot Camillan sisällä alkavat avautua ja hän antautuu tutkimusmatkalle seksuaalisuuteensa.
Vapaus kertoo naisen seksuaalisesta heräämisestä ja sukupolvilta toisille siirtyneen häpeän purkamisesta. Romaani aloittaa Lemmentulet-trilogian, joka paljastaa pohjoisen deittailumaailman kiimakilometreineen.
Vapaus kertoo naisen seksuaalisesta heräämisestä ja sukupolvilta toisille siirtyneen häpeän purkamisesta. Romaani aloittaa Lemmentulet-trilogian, joka paljastaa pohjoisen deittailumaailman kiimakilometreineen.
344 pages, Hardcover
Published August 27, 2025
17 people are currently reading
75 people want to read
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 21 of 21 reviews
September 30, 2025
Miten tälle kirjalle saa kirjotettua vielä kaks jatko-osaa, kun tää ensimmäinenkin tuntuu niin pakolla väännetyltä ja raskaalta? 😅
Koen, etten todellakaan kuulunut kirjan kohderyhmään ja se varmasti vaikutti tähän luku(kuuntelu)kokemukseen. Tää kuitenkin tuntui jotenkin niin epäloogiselta koko kirja. Ekanakin ihmetyttää se, miten nelikymppinen nainen voi käyttäytyä ja ajatella niinku parikymppinen? Tuntuu et päähenkilö ei ajatellut mitään syvällistä, eikä kehittynyt koko kirjan aikana, vaikka itse vannookin kasvuunsa ihmisenä. Kirjassa toistuu myös vaan sama puuduttava kaava sivusta ja luvusta toiseen.
Musta oli myös outoa kun Unnaa ja Enniä puhuteltiin päähenkilön parhaina kavereina, vaikka ne ei todellisuudessa puhunut koko kirjan aikana about muusta kun miehistä. En myöskään ymmärtänyt sitä, kun esim. exää JA tytärtä tai serkuntyttöä ei nimetty, vaan niistä puhuttiin kirjassa vain näillä nimillä, vaikka ne kuitenkin oli monessa kohtaa keskeisessä asemassa. Musta oli myös outoa, että päähenkilö ja hänen terapeuttinsa(/psykologinsa) tuntuivat olevan kavereita, koska tossa on musta vähän eettinen ongelma. Tän psykologin jutut eivät myöskään monessakaan kohta tuntuneet kovinkaan päteviltä.
JA LOPETUS. Siis ei hyvä luoja. Se ei sopinut tähän kirjaan ollenkaan, ja tuntui jotenkin taas vaihteeksi niin tuulesta temmatulta. Tuhahdin turhautumisesta, kun tää kirja loppu. Sen jälkeen huokaisin helpotuksesta, että tää on vihdoin ohi. Mun silmissä tää ei olis ansainnut edes yhtä tähteä.
Koen, etten todellakaan kuulunut kirjan kohderyhmään ja se varmasti vaikutti tähän luku(kuuntelu)kokemukseen. Tää kuitenkin tuntui jotenkin niin epäloogiselta koko kirja. Ekanakin ihmetyttää se, miten nelikymppinen nainen voi käyttäytyä ja ajatella niinku parikymppinen? Tuntuu et päähenkilö ei ajatellut mitään syvällistä, eikä kehittynyt koko kirjan aikana, vaikka itse vannookin kasvuunsa ihmisenä. Kirjassa toistuu myös vaan sama puuduttava kaava sivusta ja luvusta toiseen.
Musta oli myös outoa kun Unnaa ja Enniä puhuteltiin päähenkilön parhaina kavereina, vaikka ne ei todellisuudessa puhunut koko kirjan aikana about muusta kun miehistä. En myöskään ymmärtänyt sitä, kun esim. exää JA tytärtä tai serkuntyttöä ei nimetty, vaan niistä puhuttiin kirjassa vain näillä nimillä, vaikka ne kuitenkin oli monessa kohtaa keskeisessä asemassa. Musta oli myös outoa, että päähenkilö ja hänen terapeuttinsa(/psykologinsa) tuntuivat olevan kavereita, koska tossa on musta vähän eettinen ongelma. Tän psykologin jutut eivät myöskään monessakaan kohta tuntuneet kovinkaan päteviltä.
JA LOPETUS. Siis ei hyvä luoja. Se ei sopinut tähän kirjaan ollenkaan, ja tuntui jotenkin taas vaihteeksi niin tuulesta temmatulta. Tuhahdin turhautumisesta, kun tää kirja loppu. Sen jälkeen huokaisin helpotuksesta, että tää on vihdoin ohi. Mun silmissä tää ei olis ansainnut edes yhtä tähteä.
This entire review has been hidden because of spoilers.
October 18, 2025
Kirjamessuilla valovoimainen ja sanavalmis Fernandez kertoi, että kirjan syvällisyyden ymmärtää vain, jos on reflektoinut itsensä sille tasolle. Kyse ei ole pelkästä seksistä. Kiinnostuin, "haaste vastaanotettu".
Vapaus on osin aiheen, osin ison mainoskampanjan, osin valmiin seuraajamäärän takia kaupallinen menestys. Kolmanneksi myydyin kirja syyskuussa, lukuaikapalveluiden Top-listoilla. Tällä hetkellä Storytelin arviomäärä on 832!
En ollut ennen haastattelua nähnyt kirjaa kirjagramissa, enkä kuullutkaan somevaikuttaja Fernandezista.
No kirja sitten? Se on paikoin suorastaan älyttömän huono. Pinnallinen, yksinkertainen, höperö, sen opetukset peruskamaa ja juoni kökkö.
Kuitenkin luin kirjan pikavauhtia. Mulla oli - paremman sanan puutteessa - hauskaa, ja kirja tarjosi kaipaamaani eskapismia.
Kirjan alussa Inar... anteeksi Camilla eroaa pitkästä liitostaan. Baarissa hän lähtee Viikingin mukaan. Sata tykkäystä heti Tinderissä. Ku*** tarkkailee herkkänä. Ja sitä rataa. Terapeutti kertoo pennin ajatuksiaan jotka ovat suoraan Facebookin kaunofonttipäivityksistä.
BFF Pillistä ja Pullasta emme tiedä muuta kuin että he pitävät Camillaa uskomattoman kauniina ja räjähtävät kikatukseen kun joku lohkaisee "pienet kädet pieni muna" jutun. Ystävät ja rakastajat kehuvat Camillan täydellisiä rintoja vuoron perään.
Vapaus nimenä viittaa ilmeisesti siihen, että Camilla vapautui seksuaalisesti. Aivan samaa vapautumista ei käy kiintymyssuhteille, hän nimittäin rakastuu palavasti Poromieheen muutaman onnistuneen pa*on jälkeen.
Vaaran merkkejä ripotellaan lukijalle, mutta Camilla ei huomaa. Yhden miehen sälekaihtimet roikkuvat, laskuja ei makseta ajallaan vaikka Camilla neuvoo, adhd-lääkettä käytetään päihtymistarkoitukseen (faktan tarkistus: Fernandez on ilmeisesti vahingossa kirjoittanut miestyypillisen adhd:n, sillä lääkkeet ovat katukaupasta. Kyllä noilla piirteillä olisi reseptinkin saanut).
Kirjan loppu on päättömyydessään omaa luokkaansa. Olen perverssin ihastunut kirjan loppuun.
Mulla oli "viihtyisää" kirjan kanssa. Toivon kuitenkin, että markkinointibudjettia käytetään yhtä paljon myös ei-vaikuttajien huolellista proosaa sisältäviin kirjoihin.
Vapaus on osin aiheen, osin ison mainoskampanjan, osin valmiin seuraajamäärän takia kaupallinen menestys. Kolmanneksi myydyin kirja syyskuussa, lukuaikapalveluiden Top-listoilla. Tällä hetkellä Storytelin arviomäärä on 832!
En ollut ennen haastattelua nähnyt kirjaa kirjagramissa, enkä kuullutkaan somevaikuttaja Fernandezista.
No kirja sitten? Se on paikoin suorastaan älyttömän huono. Pinnallinen, yksinkertainen, höperö, sen opetukset peruskamaa ja juoni kökkö.
Kuitenkin luin kirjan pikavauhtia. Mulla oli - paremman sanan puutteessa - hauskaa, ja kirja tarjosi kaipaamaani eskapismia.
Kirjan alussa Inar... anteeksi Camilla eroaa pitkästä liitostaan. Baarissa hän lähtee Viikingin mukaan. Sata tykkäystä heti Tinderissä. Ku*** tarkkailee herkkänä. Ja sitä rataa. Terapeutti kertoo pennin ajatuksiaan jotka ovat suoraan Facebookin kaunofonttipäivityksistä.
BFF Pillistä ja Pullasta emme tiedä muuta kuin että he pitävät Camillaa uskomattoman kauniina ja räjähtävät kikatukseen kun joku lohkaisee "pienet kädet pieni muna" jutun. Ystävät ja rakastajat kehuvat Camillan täydellisiä rintoja vuoron perään.
Vapaus nimenä viittaa ilmeisesti siihen, että Camilla vapautui seksuaalisesti. Aivan samaa vapautumista ei käy kiintymyssuhteille, hän nimittäin rakastuu palavasti Poromieheen muutaman onnistuneen pa*on jälkeen.
Vaaran merkkejä ripotellaan lukijalle, mutta Camilla ei huomaa. Yhden miehen sälekaihtimet roikkuvat, laskuja ei makseta ajallaan vaikka Camilla neuvoo, adhd-lääkettä käytetään päihtymistarkoitukseen (faktan tarkistus: Fernandez on ilmeisesti vahingossa kirjoittanut miestyypillisen adhd:n, sillä lääkkeet ovat katukaupasta. Kyllä noilla piirteillä olisi reseptinkin saanut).
Kirjan loppu on päättömyydessään omaa luokkaansa. Olen perverssin ihastunut kirjan loppuun.
Mulla oli "viihtyisää" kirjan kanssa. Toivon kuitenkin, että markkinointibudjettia käytetään yhtä paljon myös ei-vaikuttajien huolellista proosaa sisältäviin kirjoihin.
February 7, 2026
Tähti siitä, että mitä ilmeisimmin kirja on innostanut lukemaan niitä, jotka eivät tavallisesti lue kirjallisuutta. Se on aidosti hieno juttu. Taitavasti markkinoitu ja tuotteistettu kirja, josta saatu aikaan ilmiö.
Sen sijaan on tosi vaikea ymmärtää… no, tätä kirjaa. Se on aivan kaikin tavoin vain ihan todella huono. Perustavanlaatuinen ongelma on se, että Fernandez ei yksinkertaisesti ole riittävän hyvä kirjoittaja. Kirjan kieli ja dialogi on vaivaannuttavan heikkotasoista. Jos kansien väliin päätynyt on toimitettua tekstiä, mitä se onkaan ollut ennen sitä? Seksikuvaukset ovat kuin lukisi samaa kohtausta uudelleen ja uudelleen. Juonenkuljetus ja kirjan loppu - en tiedä, mitä ajattelisin. Olen sanaton.
En selvästikään vain tajua. En taida olla vapautunut, ehkä ymmärtämättömyyteni johtuu siitä.
Sen sijaan on tosi vaikea ymmärtää… no, tätä kirjaa. Se on aivan kaikin tavoin vain ihan todella huono. Perustavanlaatuinen ongelma on se, että Fernandez ei yksinkertaisesti ole riittävän hyvä kirjoittaja. Kirjan kieli ja dialogi on vaivaannuttavan heikkotasoista. Jos kansien väliin päätynyt on toimitettua tekstiä, mitä se onkaan ollut ennen sitä? Seksikuvaukset ovat kuin lukisi samaa kohtausta uudelleen ja uudelleen. Juonenkuljetus ja kirjan loppu - en tiedä, mitä ajattelisin. Olen sanaton.
En selvästikään vain tajua. En taida olla vapautunut, ehkä ymmärtämättömyyteni johtuu siitä.
September 9, 2025
Olihan tää melko huono:D varsinkin kerronta oli jotenkin harmillisen ”kevyt”. Ja tämä autofiktion määrä jotenkin hämmentää!
October 3, 2025
Trauma dump meets Regina meets Juoppohullun (ja läheisriippuvaisen) päiväkirja.
September 13, 2025
Luin kirjan uteliaisuuttani, sillä olen somessa seurannut kirjoittajaa useamman vuoden. Kirjan teksti on kuin toisinto hänen viime vuosien some-päivityksistä. Enkä nyt viittaa eroottisiin kohtauksiin, vaan kaikkeen muuhun. Kirjailija väittää ettei ole itse päähenkilö, mutta aika moni asia vaikuttaa olevan juuri päinvastoin. Tämä teki kirjasta vähän kiusallista luettavaa. Somessa todellisuutta on toki vaikea hahmottaa, kun asioista kerrotaan vain puoliksi, mutta siitä ei voi katsojaa tai lukijaa syyttää.
Vaikka kirjan tarina sinänsä jotenkuten kantaa ja kirjan jaksoi lukea loppuun, oli teksti kömpelöä ja hahmot jäivät etäiseksi. Teksti oli lähinnä päiväkirjamaista asioiden ja tapahtumien listaamista. Tuntuu myös että näkemykset ja suhtautuminen erotiikkaan oli saanut sinkkuelämä-sarjasta vaikutteita ”rohkeasta” kerronnasta. Esimerkkiä on selvästi otettu myös Satu Rämön tyylistä, jossa kaikki kerrotaan auki ilman että lukijan täytty itse ymmärtää mitään. Kirjoittaja on avoimesti kertonut fanittavansa Rämöä, ja se kyllä näkyy. Itse en pidä tästä tyylistä lainkaan. Kirjaa lukiessani haluan syventyä ja keskittyä, mutta tämä kerrontatekniikka ei anna siihen mahdollisuutta.
Sinänsä kirjassa on hyvää ajankuvaa tinder ja some-maailmoista, mutta nämä tekstit oli sitten lehtikirjoitusten tyyppistä kerrontaa, ei proosaa. Faktoja ja ilmiöitä oli paljon taustoituksena, mutta ne olivat varsin päälleliimattuja.
Kirjan päähenkilö Camilla on toimittaja, mutta hänen työtään ja ajatteluaan kuvattiin varsin vähän. Tuntuu melko epäuskottavalta, että hän kirjoitti tapahtumien aikana vain yhden jutun ja voittaa siitä merkittävän palkinnon. Hänen ajattelunsa ei tunnu muuten olevan niin syvällistä, että sillä kirjoitettaisiin noin hyviä juttuja.
Outo minusta oli myös, että Tytärtä ei jota jostain syystä kirjassa nimetä lainkaan, miksi? Vain lähimmät ystävät saavat kirjassa nimen ja tytär on vain tytär. Ymmärrän tämän valinnan miesten kohdalla, koska tulevat ja menevät, mutta en tyttären kohdalla tämä tuntuu oudolta. Yrittääkö kirjoittaja suojella omia tyttäriään pitämällä hahmon näin etäisenä? Ystävyyssuhteiden sanotaan olevan kirjassa merkittäviä ja syviä, mutta se ei teksti kuitenkaan aidosti välity.
Camilla tuntui olevan varsin ahdistunut koko tarinan ajan ja varsinainen vapaus jäi kyllä haaveeksi.
Kaksi tähteä koska kirjan jaksoi lukea loppuun, mutta tämän unohtanee varsin pian.
Vaikka kirjan tarina sinänsä jotenkuten kantaa ja kirjan jaksoi lukea loppuun, oli teksti kömpelöä ja hahmot jäivät etäiseksi. Teksti oli lähinnä päiväkirjamaista asioiden ja tapahtumien listaamista. Tuntuu myös että näkemykset ja suhtautuminen erotiikkaan oli saanut sinkkuelämä-sarjasta vaikutteita ”rohkeasta” kerronnasta. Esimerkkiä on selvästi otettu myös Satu Rämön tyylistä, jossa kaikki kerrotaan auki ilman että lukijan täytty itse ymmärtää mitään. Kirjoittaja on avoimesti kertonut fanittavansa Rämöä, ja se kyllä näkyy. Itse en pidä tästä tyylistä lainkaan. Kirjaa lukiessani haluan syventyä ja keskittyä, mutta tämä kerrontatekniikka ei anna siihen mahdollisuutta.
Sinänsä kirjassa on hyvää ajankuvaa tinder ja some-maailmoista, mutta nämä tekstit oli sitten lehtikirjoitusten tyyppistä kerrontaa, ei proosaa. Faktoja ja ilmiöitä oli paljon taustoituksena, mutta ne olivat varsin päälleliimattuja.
Kirjan päähenkilö Camilla on toimittaja, mutta hänen työtään ja ajatteluaan kuvattiin varsin vähän. Tuntuu melko epäuskottavalta, että hän kirjoitti tapahtumien aikana vain yhden jutun ja voittaa siitä merkittävän palkinnon. Hänen ajattelunsa ei tunnu muuten olevan niin syvällistä, että sillä kirjoitettaisiin noin hyviä juttuja.
Outo minusta oli myös, että Tytärtä ei jota jostain syystä kirjassa nimetä lainkaan, miksi? Vain lähimmät ystävät saavat kirjassa nimen ja tytär on vain tytär. Ymmärrän tämän valinnan miesten kohdalla, koska tulevat ja menevät, mutta en tyttären kohdalla tämä tuntuu oudolta. Yrittääkö kirjoittaja suojella omia tyttäriään pitämällä hahmon näin etäisenä? Ystävyyssuhteiden sanotaan olevan kirjassa merkittäviä ja syviä, mutta se ei teksti kuitenkaan aidosti välity.
Camilla tuntui olevan varsin ahdistunut koko tarinan ajan ja varsinainen vapaus jäi kyllä haaveeksi.
Kaksi tähteä koska kirjan jaksoi lukea loppuun, mutta tämän unohtanee varsin pian.
This entire review has been hidden because of spoilers.
February 10, 2026
Tärkeä aihe, mutta kirjallisesti etäinen ja dramaturgisesti ongelmallinen.
Vapaus käsittelee aiheita, joilla on painoa: naisen seksuaalinen herääminen, häpeän periytyminen ja yritys irtautua sukupolvisista rakenteista. Näistä lähtökohdista odotin romaania, jossa vapaus todella koetellaan - ei vain nimetään.
Ongelma on, että vapaus jää tässä enemmän väitteeksi kuin kokemukseksi. Seksuaalisuus esitetään lähes yksinomaan vapautumisen työkaluna, ei ristiriitaisena, vaarallisena tai hintaa vaativana voimana. Eros on kyllä läsnä määrällisesti, mutta se on yllättävän instrumentaalista ja lopulta steriiliä. Kehollisuus ei johda kitkaan, eikä halu muuta maailmaa - se vain tapahtuu.
Kerronnallisesti romaani on etäinen ja tasapaksu. Draaman kaari on loiva, eikä lukijalle oikein synny tunnetta siitä, että mikään olisi aidosti vaakalaudalla. Henkilöhahmot jäävät enemmän asetelmiksi kuin ihmisiksi, ja psykologinen syvyys korvautuu toisteisella tematiikan alleviivauksella. Lukijana jäin kaipaamaan hiljaisuutta, vastarintaa ja epäonnistumista - asioita, jotka tekevät vapaudesta merkityksellistä.
Kirja ei ole huonosti kirjoitettu, eikä sen aihe ole vähäpätöinen. Päinvastoin: juuri siksi pettymys on suuri. Kun lähtökohta on näin vahva, olisi toivonut enemmän kirjallista rohkeutta ja vähemmän varman päälle pelaamista.
Vapaus on teos, jota arvostan aiheen tasolla enemmän kuin romaanina. Se saattaa puhutella lukijoita, jotka etsivät tunnistettavuutta ja lohdullista vapautumiskertomusta. Itse jäin kaipaamaan tragediaa, riskiä ja hintaa - asioita, joita todellinen vapaus harvoin antaa anteeksi.
Vapaus käsittelee aiheita, joilla on painoa: naisen seksuaalinen herääminen, häpeän periytyminen ja yritys irtautua sukupolvisista rakenteista. Näistä lähtökohdista odotin romaania, jossa vapaus todella koetellaan - ei vain nimetään.
Ongelma on, että vapaus jää tässä enemmän väitteeksi kuin kokemukseksi. Seksuaalisuus esitetään lähes yksinomaan vapautumisen työkaluna, ei ristiriitaisena, vaarallisena tai hintaa vaativana voimana. Eros on kyllä läsnä määrällisesti, mutta se on yllättävän instrumentaalista ja lopulta steriiliä. Kehollisuus ei johda kitkaan, eikä halu muuta maailmaa - se vain tapahtuu.
Kerronnallisesti romaani on etäinen ja tasapaksu. Draaman kaari on loiva, eikä lukijalle oikein synny tunnetta siitä, että mikään olisi aidosti vaakalaudalla. Henkilöhahmot jäävät enemmän asetelmiksi kuin ihmisiksi, ja psykologinen syvyys korvautuu toisteisella tematiikan alleviivauksella. Lukijana jäin kaipaamaan hiljaisuutta, vastarintaa ja epäonnistumista - asioita, jotka tekevät vapaudesta merkityksellistä.
Kirja ei ole huonosti kirjoitettu, eikä sen aihe ole vähäpätöinen. Päinvastoin: juuri siksi pettymys on suuri. Kun lähtökohta on näin vahva, olisi toivonut enemmän kirjallista rohkeutta ja vähemmän varman päälle pelaamista.
Vapaus on teos, jota arvostan aiheen tasolla enemmän kuin romaanina. Se saattaa puhutella lukijoita, jotka etsivät tunnistettavuutta ja lohdullista vapautumiskertomusta. Itse jäin kaipaamaan tragediaa, riskiä ja hintaa - asioita, joita todellinen vapaus harvoin antaa anteeksi.
December 23, 2025
Kirja ei ollut minusta niin huono, kuin somekiusaajien antamat ykköstähdet antavat ymmärtää, mutta ei hyväkään. Annoin neljä tähteä kompensoimaan kiusaajia. Oikeasti kolmen tähden kirja! Ihan ok!
Kirjassa oli samaistuttavia kohtia ja toisaalta tosi epärealistista ja lapsellista fantasiakulkua juonessa. Erityisesti lopussa ja joissain seksikohtauksissa.
Kirjan paras anti oli, että sen kautta pääsi minusta hyvin sellaisen ihmisen mielenmaisemaan, joka antaa ns.panna itseään halvalla ja on valmis tinkimään kaikista normaaleista periaatteista saadakseen edes hetken ihailua ja huomiota. Se on raadollista ja samalla inhimillistä ja surullista. Realistista oli myös se, että lapsi joutui kuulemaan liikaa informaatiota ja lohduttamaan sekoilemaan vanhempaa. Tiedän tällaista tapahtuvan oikeassakin elämässä.
Prätkämiehen kämpän kuvailu oli mielestäni tosi hyvää ja uskottavaa. Karisma ehkä ei, koska päähenkilö oli kuitenkin elämässä ihan hyvin pärjäävä ihminen.
Lopussa epämiellyttävää ja epärealistista oli, että siinä oli jälleen kerran yksi tarina, jossa sekakäyttäjän voi ”hyvän naisen” rakkaudella ”pelastaa”. Aika harvoin taitaa tilastollisesti onnistua.
Kirjassa oli samaistuttavia kohtia ja toisaalta tosi epärealistista ja lapsellista fantasiakulkua juonessa. Erityisesti lopussa ja joissain seksikohtauksissa.
Kirjan paras anti oli, että sen kautta pääsi minusta hyvin sellaisen ihmisen mielenmaisemaan, joka antaa ns.panna itseään halvalla ja on valmis tinkimään kaikista normaaleista periaatteista saadakseen edes hetken ihailua ja huomiota. Se on raadollista ja samalla inhimillistä ja surullista. Realistista oli myös se, että lapsi joutui kuulemaan liikaa informaatiota ja lohduttamaan sekoilemaan vanhempaa. Tiedän tällaista tapahtuvan oikeassakin elämässä.
Prätkämiehen kämpän kuvailu oli mielestäni tosi hyvää ja uskottavaa. Karisma ehkä ei, koska päähenkilö oli kuitenkin elämässä ihan hyvin pärjäävä ihminen.
Lopussa epämiellyttävää ja epärealistista oli, että siinä oli jälleen kerran yksi tarina, jossa sekakäyttäjän voi ”hyvän naisen” rakkaudella ”pelastaa”. Aika harvoin taitaa tilastollisesti onnistua.
This entire review has been hidden because of spoilers.
October 13, 2025
Kirja oli kyllä mukaansatempaava ja helppolukuinen, mutta monta asiaa jäi häiritsemään lukukokemusta. Oli kyllä mukava seurata vuodenaikojen kiertoa tarinan edetessä.
Samoja asioita toistettiin moneen kertaan (kuten että Viikinkimies herätti Camillan seksuaalisuuden eloon, kuinka monta kertaa se pitää mainita?). Välillä taas asiat jäivät roikkumaan, eikä niitä mainittu ollenkaan (loppuiko ex-miehen halu palata yhteen epäonnistuneeseen jouluillalliseen?)
Ex-miehen ja tyttären nimeämättä jättäminen oli outo päätös. Hahmoissa ei tuntunut edes olevan oikein persoonaa, en edes muista miten Camillan kaverit erosivat toisistaan. Keskustelut olivat aika tönkköjä.
En jotenkin uskonut Prätkämiehen ja Camilllan suhteeseen enkä nähnyt heissä paljon yhteistä muuta kuin intohimon. Loppu oli myös hämmentävä ja mielestäni epäuskottava.
Samoja asioita toistettiin moneen kertaan (kuten että Viikinkimies herätti Camillan seksuaalisuuden eloon, kuinka monta kertaa se pitää mainita?). Välillä taas asiat jäivät roikkumaan, eikä niitä mainittu ollenkaan (loppuiko ex-miehen halu palata yhteen epäonnistuneeseen jouluillalliseen?)
Ex-miehen ja tyttären nimeämättä jättäminen oli outo päätös. Hahmoissa ei tuntunut edes olevan oikein persoonaa, en edes muista miten Camillan kaverit erosivat toisistaan. Keskustelut olivat aika tönkköjä.
En jotenkin uskonut Prätkämiehen ja Camilllan suhteeseen enkä nähnyt heissä paljon yhteistä muuta kuin intohimon. Loppu oli myös hämmentävä ja mielestäni epäuskottava.
This entire review has been hidden because of spoilers.
October 8, 2025
Tää kirja oli kuin 10 tunnin terapia-istunto. Kirja käsitteli realistisella tavalla tinderin luomaa deittailukulttuuria, sukupolvihaavoja ja niiden paranemista ja äärimmäisen kauniilla tavalla itsensä löytämistä ja itseensä rakastamista eron jälkeen.
Viihdyin, itkin, huusin ja raivosin tätä kuunnellessani ja koen oivaltaneeni asioita tämän myötä. Odotan kovasti jatkoa.
Viihdyin, itkin, huusin ja raivosin tätä kuunnellessani ja koen oivaltaneeni asioita tämän myötä. Odotan kovasti jatkoa.
December 6, 2025
Bongasin kirjan VIP-hyllystä. Kaksi kertaa näin, kun kirjan nappasi viisissä kymmenissä oleva mies, ympärilleen vilkuillen kuin R-kioskin ylähyllyn lehtivalikoiman edessä 80-luvulla.
Tuli se kerta, kun dekkarihyllyssä oli tyhjää, nappasin tämän mukaan. Hyvä jos tästä voimaantuu paskassa parisuhteessa olleet, muuten toimii ehkä eroottisena iltalukemisena tai tinderin viilausoppaana.
Tuli se kerta, kun dekkarihyllyssä oli tyhjää, nappasin tämän mukaan. Hyvä jos tästä voimaantuu paskassa parisuhteessa olleet, muuten toimii ehkä eroottisena iltalukemisena tai tinderin viilausoppaana.
September 9, 2025
Tässä riitti säpinää! Paljon isoja ja vaiettuja aiheita. Eniten puhutteli opit tunteiden ilmaisusta ja omien rajojen vetämisestä. Kuka tästä kirjasta ärsyyntyy, niin hänellä jos kellä on syytä itsetutkiskeluun.
Jäi jännittävään kohtaan, joten odotan innolla seuraavaa osaa.
Jäi jännittävään kohtaan, joten odotan innolla seuraavaa osaa.
October 25, 2025
Ei lähtenyt, ei vaan millään tasolla. Tuskallinen ja raskas lukukokemus. Tartuin kirjaan armottoman somemainonnan uhrina, ja uhriksi itseni sitten tunsinkin. Todella puuduttavaa, toisteista tekstiä ja tarina, jonka loppuratkaisu paljastuu jo alussa ja joka ei etene lopulta minnekään.
September 5, 2025
Tämä on raju ja rivo tarina monessa mielessä, koukuttava. Odotan seuraavaa osaa mielenkiinnolla.
November 27, 2025
Tiiätkö kun kirja tulee oikeesee paikkaa ja oikeeseen aikaan, siitä tähdet. Viihdyin tämän parissa.
December 3, 2025
Uuh, aah, juuh…
December 21, 2025
Vähän pettymys siihen nähden, miten paljon ollut esillä. Spicy osastoa oli, ja löysin yhtäläisyyksiä omaan eron jälkeiseen elämään.
February 7, 2026
Tuntui kuin olisi lukenut tarinaa omasta elämästä
January 14, 2026
Dialogi ei ole luontevaa ja "tietoiskut" sulautuu kömpelösti tarinaan. Pidin outona sitä, että terapeutti puhui chakroista faktana, vaikka niiden olemassaololle ei ole tieteellistä näyttöä. Samoja asioita myös jauhettiin pitkin kirjaa, mikä tietysti olisi fine jos se toisi tarinaan jotain lisää mutta tässä tapauksessa ei tuonut.
Kun tapahtumarikasta juonta ei juurikaan ole tai se on yksinkertainen, se, kuinka hyvin hahmot on kirjoitettu korostuu. Ja tässä kirjassa huonointa oli vivahteikkaiden hahmojen puute. Pidin mielenkiintoisena oikeastaan vain yhtä.
Päähenkilö Camilla on häiritsevän naiivi ikäisekseen ja muistuttaa iältään enemmän ehkä parikymppistä kuin nelikymppistä. Tarina jäi kaipaamaan enemmän syvyyttä. Camilla ei alun jälkeen kehittynyt juuri ollenkaan ja juoni meni 90% kirjasta saman kaavan mukaan; hän tapaa miehen jolta saa hyvää seksiä, jää koukkuun, ja mies paljastuu kusipääksi. Kirjan teema oli vapaus, mutta seksuaalisen vapautumisen jälkeen hän näytti ennemminkin joutuvan sen orjaksi. Camilla joutuu koko ajan samaan tilanteeseen, eikä opi virheistään.
Viikingissä oli paljon potentiaalia. Hänestä olisi saanut mielenkiintoisen hahmon, mutta koko homma lakaistiin vaan maton alle. Tuli vähän sellainen olo, että kirjailija ei keksinyt mitä tehdä hahmolla.
Prätkämies oli ehdottomasti mielenkiintoisin hahmo tässä kirjassa. (Harmi vain, kun hän (todennäköisesti) kuoli jo nyt.
Seksikohtaukset oli hyvin kuvailtu, mutta niissä edeltävissä hetkissä ei syntynyt hahmojen välille jännitettä. Tuntui että oltiin vaan "nyt pannaan" ja siinä se.
Lopetus oli toteutettu hätiköiden.
Kivaa oli myös Lappi tapahtumapaikkana!
Kun tapahtumarikasta juonta ei juurikaan ole tai se on yksinkertainen, se, kuinka hyvin hahmot on kirjoitettu korostuu. Ja tässä kirjassa huonointa oli vivahteikkaiden hahmojen puute. Pidin mielenkiintoisena oikeastaan vain yhtä.
Päähenkilö Camilla on häiritsevän naiivi ikäisekseen ja muistuttaa iältään enemmän ehkä parikymppistä kuin nelikymppistä. Tarina jäi kaipaamaan enemmän syvyyttä. Camilla ei alun jälkeen kehittynyt juuri ollenkaan ja juoni meni 90% kirjasta saman kaavan mukaan; hän tapaa miehen jolta saa hyvää seksiä, jää koukkuun, ja mies paljastuu kusipääksi. Kirjan teema oli vapaus, mutta seksuaalisen vapautumisen jälkeen hän näytti ennemminkin joutuvan sen orjaksi. Camilla joutuu koko ajan samaan tilanteeseen, eikä opi virheistään.
Viikingissä oli paljon potentiaalia. Hänestä olisi saanut mielenkiintoisen hahmon, mutta koko homma lakaistiin vaan maton alle. Tuli vähän sellainen olo, että kirjailija ei keksinyt mitä tehdä hahmolla.
Prätkämies oli ehdottomasti mielenkiintoisin hahmo tässä kirjassa. (Harmi vain, kun hän (todennäköisesti) kuoli jo nyt.
Seksikohtaukset oli hyvin kuvailtu, mutta niissä edeltävissä hetkissä ei syntynyt hahmojen välille jännitettä. Tuntui että oltiin vaan "nyt pannaan" ja siinä se.
Lopetus oli toteutettu hätiköiden.
Kivaa oli myös Lappi tapahtumapaikkana!
This entire review has been hidden because of spoilers.
Read
October 31, 2025Kirja on omaan makuuni liian aukikirjoitettu - lukijan tehtävä tehdään helpoksi, kun jokainen ajatus ja aikomus avataan moneen kertaan ja monella tavalla. Omalla kohdallani se vähentää samaistumista, koska en saa asettua päähenkilön mieleen ja tehdä tulkintoja, kaikki annetaan valmiiksi pureskeltuna.
Dialogi tuntui epäaidolta ja töksähtelevältä. Kun kuuntelee ihmisten keskusteluja, niin kuulostavatko ne oikeasti tältä?
Lukuisat eroottiset kohtaukset oli yksityiskohtaisesti kirjoitettu, mutta jättivät kylmäksi, sillä minkäänlaista odotuksen nostattamaa jännitystä ei ehtinyt syntyä. Alussa olisi voinut olla muutama luku eron jälkeistä sinkkuaikaa ennen tätä seksuaalista heräämistä. Ja samaten muutaman luvun kirjan keskeltä olisi voinut jättää pois - tarina ei paikoittain edennyt ja tuntui, että osa seikkailuista oli mukana vain seikkailun itsensä vuoksi, ei tarinan tai syventääkseen mitään henkilöhahmoista.
Kaiken kaikkiaan kirja oli ennalta-arvattava ja kaunokirjallisesti ei kovinkaan antoisaa luettavaa. Teemat tärkeitä ja joillekin varmasti vapauttavaa ja voimaannuttavaa luettavaa. Ja ennen kaikkea kirja somenäkyvyytensä ansiosta innostaa ihmisiä lukemaan, ja se on tärkeää ja itsessään.
Dialogi tuntui epäaidolta ja töksähtelevältä. Kun kuuntelee ihmisten keskusteluja, niin kuulostavatko ne oikeasti tältä?
Lukuisat eroottiset kohtaukset oli yksityiskohtaisesti kirjoitettu, mutta jättivät kylmäksi, sillä minkäänlaista odotuksen nostattamaa jännitystä ei ehtinyt syntyä. Alussa olisi voinut olla muutama luku eron jälkeistä sinkkuaikaa ennen tätä seksuaalista heräämistä. Ja samaten muutaman luvun kirjan keskeltä olisi voinut jättää pois - tarina ei paikoittain edennyt ja tuntui, että osa seikkailuista oli mukana vain seikkailun itsensä vuoksi, ei tarinan tai syventääkseen mitään henkilöhahmoista.
Kaiken kaikkiaan kirja oli ennalta-arvattava ja kaunokirjallisesti ei kovinkaan antoisaa luettavaa. Teemat tärkeitä ja joillekin varmasti vapauttavaa ja voimaannuttavaa luettavaa. Ja ennen kaikkea kirja somenäkyvyytensä ansiosta innostaa ihmisiä lukemaan, ja se on tärkeää ja itsessään.
Displaying 1 - 21 of 21 reviews