Miten selvitä hengissä maailmassa, jossa mikään ei ole sitä, miltä näyttää?
Kun silmiinpistävän kaunis nainen istuu vastapäätä taidegalleristi Milo Perhoa helsinkiläisellä terassilla, Milo ei voi aavistaa, mihin tapaaminen johtaa. Pian Helsingin poliisilla on käsissään useampi murha ja Milon perässä joku, jolle hänen menneisyytensä ei ole mysteeri. Alkaa takaa-ajo, jossa saalistaja voi olla kuka tahansa ja piilopaikkaa on mahdotonta löytää.
Petetty on timantinkova trilleri vakoilun maailmasta. Se jatkaa Merkityn avaamaa Milo-sarjaa.
Max Seeck - New York Times Bestselling Author of THE WITCH HUNTER.
“Another star has been added to the firmament of thriller writers,” announced Iltalehti newspaper, when Max’s debut novel was published in 2016. Four years and four books later, Max Seeck’s novels have been sold to more than 40 countries, including US, UK, Germany, France, Spain, Italy, Nordic countries and as far as Korea!
His debut trilogy following protagonist Daniel Kuisma sold over 50,000 copies in Finland. His new Jessica Niemi series landed him on the New York Times Bestseller list! In Faithful Reader, AKA The Witch Hunter (US title), book 1 of the Jessica Niemi series, Helsinki Police Detective Jessica Niemi hunts an occultist serial killer. In Evil’s Net, AKA Ice Coven, Jessica and her team follow clues hidden on Instagram to solve the disappearance of a young influencer and a manga artist. He is currently writing the 3rd book of Jessica Niemi series.
Max Seeck has a background in sales and marketing, and has lately been able to dedicate his time to his lifelong love of writing. His interests include well-conducted research, reading Nordic Noir and listening to movie soundtracks as he writes.
" - Niiden ihmisten kanssa ei pelleillä. On parempi olla aidosti tietämätön kuin yrittää leikkiä sellaista. Niillä on omat keinonsa erottaa nuo kaksi toisistaan. - Mutta tässä me silti ollaan, Liisa sanoi. Vapaailtaa viettävä oikeuslääkäri parsii ensin kasaan poikansa ampumavamman, omassa kodissaan. Pojan, jota on ampunut GRU:n palkkatappaja ja joka itse pakenee jostain syystä poliisia. Ja sitten poika ja äiti karkaavat yhdessä äidin asuntoon ryntäävien poliisein jaloista. Ja jos mä en ole tulkinnut tilannetta ihan väärin, niin nyt meitä etsivät sekä poliisi että tappajat? Riittääkö se vai olisiko syytä suututtaa vielä joku jotta saadaan vähän toimintaa? - No, jos ilmaisee asian noin niin... - Miten sä sitten itse ilmaisisit asian, Milo? - No, aika lailla samalla tavalla. " Vuoden 59. kirjani on Max Seeckin Milo Perho -sarjan toinen osa, Petetty (2025).
Seeckin kirjathan ovat takuuvarmoja 4/5-kirjoja, niin tämäkin. Tätäkään ei oikein voi lukea lukematta sitä ensimmiäistä osaa. Tämä kakkososa oli jopa parempi kuin sarjan avaus. Vaikka en ihan täysin muistanut ensimmäisen osan tapahtumia, olivat henkilöt silti melko tuttuja (kiitos kirjassa kerrottujen "tapahtunut aiemmin" -osioiden). Jotenkin tykkäsin siitä, että tässä alkaa heti tapahtuman asioita tutuille henkilöille eikä heti vedetä mukaan uusia tyyppejä kauhean paljoa.
Hieman vedätystä Seeck vliljelee loppu kohden ja sai ainakin minut arvaamaan väärin erään henkilön osuutta tapahtumiin. Kutkuttavasti jäi auki sekä yhden päähenkilön, Milon, että yhden poliisin tarina. Joten jatkoa seuraa takuuvarmasti ja hyvä niin.
Tarkemmassa arviossa jätän vähän nelosen alle, vaikka täysissä tähdissä nelosen annankin. Tiettyä ennalta-arvattavuutta on joissain kohdissa. Ja tuskin Seeck vielä tässä vaiheessa tappaa päähenkilöitään.
Valitettavasti Petetty ei yltänyt aiempien Max Seeckin kirjojen tasolle. Tarinan henkilöhahmot jäivät etäisiksi, ja heihin samaistuminen oli kovin vaikeaa. Erityiset poliisit olivat kyynisen rasittavia tyyppejä, joiden puolella oli vaikea olla. Hahmoja oli myös liikaa, ja kaikille oli hätäisesti, vähän kuin ChatGPTllä, tehty jonkinlainen taustatarina.
Kirjan rakenne on draamankaareltaan erikoinen, eikä lukija oikein tiennyt, mitä toivoa. Tämän takia jännitys ei päässyt rakentumaan toivotulla tavalla, kuten perinteisessä dekkarissa, jossa toivotaan murhan selvittämistä ja lisäuhrien pelastumista.
Hyvin pieni miinus oli hahmojen nimeäminen. Monet itäeurooppalaiset hahmot oli nimetty nimillä, jotka ovat harvinaisia kys. maissa ja peräti kaksi hahmoa on nimetty jääkiekkoilijoiden mukaan.
Seeckin kirjoissa pidän Helsingistä tapahtumapaikkana, ja siitä, miten tutuntuntuisesti sitä kuvataan. Niin ikään kirjat ovat aina yksityiskohdiltaan oman aikansa kuvia, mikä saa ne tuntumaan tuoreelta. Uskon myös, että lyhyet luvut ja nopea tempo on hyvä tapa houkutella myös tiktok-sukupolvea kirjojen pariin.
Kirjan tunnelma tiivistyy lopussa, jossa on muutama hyvä käänne. Huomasin kuitenkin kirjan luettua harmittelevani, että sarja vielä jatkuu, ja samat hahmot pyörivät parin teoksen verran Seeckin kirjojen sivuilla.
Max Seeckin Petetty jatkoi jännittävää Milo-dekkarisarjaa. Sarjan ensimmäinen osa oli nimeltään Merkitty ja siitä on tulossa elokuva. Sarjan päähenkilö on Milo Perho, taidegalleristi, joka auttaa poliiseja profiloimalla murhaajia. Tällä kertaa Milo joutui pakenemaan poliiseja, ja paon syistä voit ottaa selville tästä nopeatempoisesta kirjasta. Petetyn tapahtumapaikkana oli Merkityn tapaan Helsinki, mutta osa rikollisista saapui suoraan Ranskasta.
Sarjan rikosylikonstaapelina toimi Minka Laine, joka oli saanut nuoren suojatin apulaisekseen. Heidän tehtäväkseen tuli tutkia tapausta, jossa oli käytetty teräasetta. Uhrin taustalta löytyi mm. valepassi. Tapauksen teki kiinnostavaksi se, että viimeinen henkilö, joka oli jutellut uhrin kanssa, oli Milo Perho.
Max Seeckin Petetty dekkarissa oli riittävästi vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Tälläkin kertaa sivuttiin shakkia, se on mielestäni hyvä harrastus. Lisää shakkia ja vähemmän rikoksia. Lopulta selvisi myös poliisi, joka antoi sisäpiirin vihjeitä rikollisille. Ihmisluonto on näköjään johdateltavissa psykologisin keinoin rikoksiin kuin rikoksiin.
Lukijana Jukka Pitkänen. Rakastin tätä. Kirjan juoni imaisi heti mukaansa ja mieleni olisi tehnyt kuunnella kirja yhteen pötköön. Milo seikkaili korvissani niin kävellessäni töihin kuin muuttolaatikoita purkaessa ja oli kiva saada selvyyttä edelliskirjan salaisuuksiin. Kirjan tahti oli nopeatempoinen ja hahmot olivat todentuntuisia, eivät liian kiiltokuvamaisia. Tarina oli kirjoitettu hyvin elävästi tapahtumapaikkoja ja henkilöitä kuvaillen. Pidin siitä, että Milo ei ollut mikään voittamaton supersankari, vaan omalla älyllään ja yhteistyöllä pärjäävä. Lopun syyllisjahti oli yllättävä ja dramaattinen. Toivon totisesti, että saamme seurata Milon seikkailuja vielä jatkossakin.
Max Seeck meni tämän kirjan myötä heittämällä pohjoismaisen rikoskirjallisuuden kärkeen. Milon hahmo on ihanan erilainen, ja kerroksia täynnä. Kirja pitää otteessaan ja yllättää. Kovasti odotan jo jatkoa.
Tykkäsin ekasta osasta ihan sikana. Tää oli maailman isoin pettymys.
Se että tahalleen yritettiin johdattaa harhaan kertomalla aivan turhaa sivujuonta Tuomas poliisista raivostuttaa. Kirja olisi saatu tungettua 100 sivuun.
This entire review has been hidden because of spoilers.
Taattua Seeckiä jälleen kerran. Tempasi mukaansa ja kuljetti samaan aikaan montaa tarinaa, hahmon henkilökohtaisen elämän mullistusta ja myllerrystä ja juonikuviota rinnakkain.
Kirja jätti myös asioita auki mehukkaalla tavalla, joka pakottanee tarttumaan aikanaan myös jatko-osaan!
Alku oli tosi lupaava, sitten jännitys jotenkin hajosi. Paljon ihmisiä, väkivaltaa. Sankarimme on ihmeen heikko ollakseen sankari. Pientä loppuyllätystä oli, mutta aika vähäistä. Siitä huolimatta tätä oli ilo lukea. Ja cliffhangeriin jäätiin. Oikein kliseiseen.