Onko korppi kuoleman sanansaattaja vai liitävä lohduttaja? Mistä käen kukunta kertoo, ja miten eri kulttuureissa on tulkittu joutsenen symboliikkaa?
Itämerensuomalaisten kansojen perinteessä linnut ovat sielun kantajia, suojelijoita ja viestintuojia. Ne kulkevat tämän- ja tuonpuoleisen väliä – osa linnuista ennustaa kuolemaa, osa onnea. Muuttolinnut lentävät talveksi Linnunrataa pitkin myyttiseen Lintukotoon, jonka lämmöstä voi pohjoisessa vain kaihoisasti haaveilla.
Reetta Ranta, jonka olkapäällä keikkui lapsena lemmikkivaris, kertoo kirjassaan lintujen merkityksestä kansanperinteessä, mytologiassa ja nykyihmisen arjessa. Kirja liikkuu sukukansojemme rikkaassa perinteessä ja vierailee myös muiden kulttuurien tarinoissa. Ihmisen ja linnun suhdetta tarkastellessaan se esittää kysymyksiä myös luontokadosta: miten varpusten uhanalaisuutta tulisi tulkita suhteessa muinaisiin myytteihin?
Kirja sisältää paljon kiinnostavia uskomuksia eri alueiden ja aikakausien ihmisten sielulintuajatuksista. Osa nykyihmisiltä kerätyistä kokemuksista tuntui kuitenkin sivuntäytteeltä ja ne olivat mielestäni melko epäkiinnostavia.
Olin pettynyt siihen, kuinka pintaraapaisuiksi tiedot ja luvut jäivät. Mieleen jäi hetkittäin vaikutelma hätäisesti kokoon kyhätystä luettelosta.
Kuvitus on kyllä ensisilmäyksellä kaunis, mutta luonnon ja lintujenkin säilymisen kannalta pidän erittäin epäeettisenä käyttää tekoälyavusteista kuvitusta, jonka käytöllä on merkittävä ympäristöjalanjälki.
Tekoälykuvituksen käytön vuoksi olisi itse asiassa tehnyt mieli vähentää tähtien määrä yhteen (ja saatan myöhemmin sen tehdäkin). Pidän ai-kuvageneroinnin käyttöä ihan yleisestikin ottaen äärimmäisen vastenmielisenä kuvittajilta ja grafiikoilta varastamisena, johon turvaudutaan, kun ei itse osata tehdä omin taidoin yhtä hienoa, tai kun ei raaskita palkata osaavaa kuvittajaa/graafikkoa.
Ihan mielenkiintoinen, mutta hyvin pintapuolinen. Paikoitellen tuntui että tiedot oli haettu wikipediasta, eikä fiilistä ainakaan vähentänyt AI:n käyttö kuvituksissa.
Jotenkin surullista että maassa jossa julkaistaan vähän kirjoja tällainen on tehty kun aiheesta olisi voinut kirjoittaa paljon paremman kirjan vähän syvemmällä tutkimuksella ja vaikka arkistojen aarteista kaivelluilla kuvituksilla (tai vaikka maksamalla jollekin taiteiljalle kuvituksista). Liekö tullut kirjailijalle vähän kiire kun tämä ja pyhät puut- kirja on julkaistu samana vuonna.
Aiheen ja kirjallisen ilmaisun puolesta olisin antanut vahvat kaksi tähteä. Sisältö oli kuitenkin heppoinen ja ohut, enkä oikein löytänyt motivaatiota haastatteluille. Ai-kuvituksesta pitkä miinus.
Ihanasti koottu lintuihin liittyviä uskomuksia ja sai ajattelemaan ja kertaamaan omia kokemuksia esimerkiksi joutsenten, haukkojen ja kuukkeleiden kanssa koetuista kohtaamisista.