Kun nuoren tytön elämä katkeaa raakaan murhaan, on kerrottava koko tarina Tämä kirja kertoo 15-vuotiaan Vendin tarinan hänen läheistensä silmin. Kun elämäniloinen Vendi ei loppukevään iltana tullutkaan kotiin, kaikki muuttui. Koko Suomea järkyttänyt henkirikos musersi pienen Valkeakosken kaupungin ja Vendin perheen.
Vendi kuvaa kaunistelematta elämää karmeimman mahdollisen menetyksen jälkeen. Se on pysäyttävä kirja rakkaudesta, raivosta ja halusta muuttaa yhteiskuntaa. Teos herättää näkemään, millainen on tyttöjen ja henkirikoksen uhrien läheisten asema Suomessa – ja millaista on elää sitä elinkautista, johon omaiset jäävät.
Teoksessa äänessä ovat perheen lisäksi myös Vendin ystävät, sukulaiset sekä tapauksen parissa työskennelleet asiantuntijat. Vendi kurottaa surun ja tragedian yli ja ehdottaa, mitä meidän on tehtävä, jotta muut tytöt pääsisivät kotiin.
Olen ihaillut Vendin perhettä siitä, että hakeutuivat julkisuuteen ajamaan niin naisten kuin henkirikoksessa läheisensä menettäneiden oikeuksia. He eivät halunneet julkisuutta, mutta nyt käyttävät sitä hyvään. Tämä kirja on osa sitä, sillä se ei mässäile, tai kuvaile tuttua rikosprosessia, vaan tuo esille raakana sen puolen, joka rikoskeskusteluissa unohtuu. Omaiset, ja heidän tuska. Ei vain läheisen menetys hyvin traumaattisella tavalla, vaan median tunkeilu, väärä tietö faktana netissä, yksityisyyden menetys ja oikeusprosessin varjopuolet. Kirja pakottaa miettimään, voimmeko jatkaa näin? Miten suomalaisessa, kehutussa oikeusvaltiossa tapahtuu tälläistä vääryyttä?
Kirjassa korostuu naisviha, miten se ilmenee Vendin tapauksessa, tekijän suunnitelmallisuudessa, sekä laajemmin yhteiskunnassa. Netissä ei ole vain levinnyt väärää tietoa, vaan tämä aspekti koko tapauksesta tuntuu unohtuvan. Eräällä tunnetulla palstalla ihmeteltiin, että kuka jaksaa jatkuvaa Vendi-uutisointia, eihän tämä mikään erityinen tapaus ollut, ja tapauksen kulku oli alusta asti selvä ilman mysteeriä. Onko naisviha niin normalisoitua että viattoman 15-vuotiaan raiskaus ja murha täysin tuntemattoman toimesta ''ei ole erityinen tapaus''??? Varsinkin uutisten huutaessa nuorten kasvaneesta väkivaltaisuudesta ja naisvihaa edistävistä nettipersoonista. Vai onko raakuudella ja tragedioilla mässäilevä true crime aiheuttanut desensetaation. Tapaus on ''liian tylsä'' ilman isompaa mysteeriä, mies raiskasi ja surmasi. Naisviha on näin normaalia. Raivostuttaa. Ne joiden kirja tulisi lukea, eivät sitä lue, eivätkä ymmärrä miksi tämä tapaus on merkittävä.
Kirja ei ole siis tärkeä vain true crime sisältönä, vaan yhteiskunnallisena vaikuttajana. Se pakottaa kohtaamaan naisvihan äärimmäisen muodon, ja miten systeemi petti, ja pettää jatkuvasti. Tekijän varoitusmerkit jätettiin systeemissä huomiotta, ja niiden annettiin edetä tähän pisteeseen. Ilman perheen vaatimusta tuomita teko murhana, tekijä olisi vapautunut jo lähivuosina tappamaan uudelleen. Vendistä puhutaan, että ei unohdeta, eikä samanlaista saa tapahtua. Sitä ei saa vain toivoa, vaan pitää toimia, se on ainoa tapa tuoda muutosta. Muutos on hidasta, mutta toivon että perhe jaksaa vielä taistella naisten oikeuksien puolesta. Ehkä päättäjätkin lukisivat tämän ja tajuaisivat, että asioiden pitää muuttua, viimeistään siinä kohtaa, kun valtiolla menee paljon rahaa henkirikosten uhrien kärsimyskorvauksiin. Toivottavasti tästä tapauksesta oikeasti opitaan, ja näemme muutokset lähivuosina. Halusin sanoa, että toivottavasti media ottaa opikseen, mutta aika on osoittanut, että eivät ole. Hyvänä esimerkkinä Lohjan vauvasurma, jossa niin mediassa kuin netissä levisi väärää tietoa. Eikä naapureiden pintapuoliset haastattelut päivää henkirikoksen jälkeen taida loppua koskaan.
Lopuksi haluan korostaa tämän netistä löytämäni toteamuksen tapaukseen liittyen. Siitä välittyy naisvihan normaalius, millaisen kognitiivisen dissonanssin sen ylläpitäminen vaatii. ''Minua häiritsee lähinnä se, että tätä yritetään maalata jotenkin yleiseksi naisvihaongelmaksi. Tuomas on poliisin kuvauksen perusteella täysi psyko ja Vendi oli vain mahdollisimman väärässä paikassa mahdollisimman väärään aikaan. Jos hän olisi ollut muualla, uhrina olisi varmaan ollut joku muu tyttö.''
Kuuntelin koko kirjan viikonlopussa ja en tiedä olenko koskaan kuunnellut/lukenut mitään näin koskettavaa. Sydän särkyy,kun ajattelen että tämä tapahtui perheelle,ystäville ja läheisille. Voi kunpa maailma olisi niin paljon parempi paikka. 💔🩷