Kun nuoren tytön elämä katkeaa raakaan murhaan, on kerrottava koko tarina Tämä kirja kertoo 15-vuotiaan Vendin tarinan hänen läheistensä silmin. Kun elämäniloinen Vendi ei loppukevään iltana tullutkaan kotiin, kaikki muuttui. Koko Suomea järkyttänyt henkirikos musersi pienen Valkeakosken kaupungin ja Vendin perheen.
Vendi kuvaa kaunistelematta elämää karmeimman mahdollisen menetyksen jälkeen. Se on pysäyttävä kirja rakkaudesta, raivosta ja halusta muuttaa yhteiskuntaa. Teos herättää näkemään, millainen on tyttöjen ja henkirikoksen uhrien läheisten asema Suomessa – ja millaista on elää sitä elinkautista, johon omaiset jäävät.
Teoksessa äänessä ovat perheen lisäksi myös Vendin ystävät, sukulaiset sekä tapauksen parissa työskennelleet asiantuntijat. Vendi kurottaa surun ja tragedian yli ja ehdottaa, mitä meidän on tehtävä, jotta muut tytöt pääsisivät kotiin.
Olen ihaillut Vendin perhettä siitä, että hakeutuivat julkisuuteen ajamaan niin naisten kuin henkirikoksessa läheisensä menettäneiden oikeuksia. He eivät halunneet julkisuutta, mutta nyt käyttävät sitä hyvään. Tämä kirja on osa sitä, sillä se ei mässäile, tai kuvaile tuttua rikosprosessia, vaan tuo esille raakana sen puolen, joka rikoskeskusteluissa unohtuu. Omaiset, ja heidän tuska. Ei vain läheisen menetys hyvin traumaattisella tavalla, vaan median tunkeilu, väärä tietö faktana netissä, yksityisyyden menetys ja oikeusprosessin varjopuolet. Kirja pakottaa miettimään, voimmeko jatkaa näin? Miten suomalaisessa, kehutussa oikeusvaltiossa tapahtuu tälläistä vääryyttä?
Kirjassa korostuu naisviha, miten se ilmenee Vendin tapauksessa, tekijän suunnitelmallisuudessa, sekä laajemmin yhteiskunnassa. Netissä ei ole vain levinnyt väärää tietoa, vaan tämä aspekti koko tapauksesta tuntuu unohtuvan. Eräällä tunnetulla palstalla ihmeteltiin, että kuka jaksaa jatkuvaa Vendi-uutisointia, eihän tämä mikään erityinen tapaus ollut, ja tapauksen kulku oli alusta asti selvä ilman mysteeriä. Onko naisviha niin normalisoitua että viattoman 15-vuotiaan raiskaus ja murha täysin tuntemattoman toimesta ''ei ole erityinen tapaus''??? Varsinkin uutisten huutaessa nuorten kasvaneesta väkivaltaisuudesta ja naisvihaa edistävistä nettipersoonista. Vai onko raakuudella ja tragedioilla mässäilevä true crime aiheuttanut desensetaation. Tapaus on ''liian tylsä'' ilman isompaa mysteeriä, mies raiskasi ja surmasi. Naisviha on näin normaalia. Raivostuttaa. Ne joiden kirja tulisi lukea, eivät sitä lue, eivätkä ymmärrä miksi tämä tapaus on merkittävä.
Kirja ei ole siis tärkeä vain true crime sisältönä, vaan yhteiskunnallisena vaikuttajana. Se pakottaa kohtaamaan naisvihan äärimmäisen muodon, ja miten systeemi petti, ja pettää jatkuvasti. Tekijän varoitusmerkit jätettiin systeemissä huomiotta, ja niiden annettiin edetä tähän pisteeseen. Ilman perheen vaatimusta tuomita teko murhana, tekijä olisi vapautunut jo lähivuosina tappamaan uudelleen. Vendistä puhutaan, että ei unohdeta, eikä samanlaista saa tapahtua. Sitä ei saa vain toivoa, vaan pitää toimia, se on ainoa tapa tuoda muutosta. Muutos on hidasta, mutta toivon että perhe jaksaa vielä taistella naisten oikeuksien puolesta. Ehkä päättäjätkin lukisivat tämän ja tajuaisivat, että asioiden pitää muuttua, viimeistään siinä kohtaa, kun valtiolla menee paljon rahaa henkirikosten uhrien kärsimyskorvauksiin. Toivottavasti tästä tapauksesta oikeasti opitaan, ja näemme muutokset lähivuosina. Halusin sanoa, että toivottavasti media ottaa opikseen, mutta aika on osoittanut, että eivät ole. Hyvänä esimerkkinä Lohjan vauvasurma, jossa niin mediassa kuin netissä levisi väärää tietoa. Eikä naapureiden pintapuoliset haastattelut päivää henkirikoksen jälkeen taida loppua koskaan.
Lopuksi haluan korostaa tämän netistä löytämäni toteamuksen tapaukseen liittyen. Siitä välittyy naisvihan normaalius, millaisen kognitiivisen dissonanssin sen ylläpitäminen vaatii. ''Minua häiritsee lähinnä se, että tätä yritetään maalata jotenkin yleiseksi naisvihaongelmaksi. Tuomas on poliisin kuvauksen perusteella täysi psyko ja Vendi oli vain mahdollisimman väärässä paikassa mahdollisimman väärään aikaan. Jos hän olisi ollut muualla, uhrina olisi varmaan ollut joku muu tyttö.''
Tuntuu siltä ettei sanat oikein edes pysty tavoittamaan tätä lukukokemusta. Tärkein kirja, jota oon pitkään aikaan lukenut. Kumpa tätä kirjaa ei olisi koskaan täytynyt kirjoittaa. Siitä huolimatta toivottavasti mahdollisimman moni lukisi nämä sanat ja ne voisivat siivittää askeleita turvallisempaan tulevaisuuteen kaikille tytöille ja naisille.❤️🩹
varsinkin aikana, jolloin true crime -sisältöä kulutetaan viihteellisesti podcasteista kirjoihin ja murha.infoon, teoksen keskittäminen paitsi vendiin, mutta myös läheisiin, tuntuu sopivalta, raadolliselta mutta oikealta. merkittävintä kirjassa on se, että se on läheisen kirjoittama, koko perheen avustuksella ja suostumuksella. ei kylmää etäisyyttä tai tunteetonta tapahtumien kuvausta, vaan aitoja tunteita, järkytystä, vihaa, surua, kostonhimoa, myös ilon pilkahduksia ja kauniita muistoja. tällaisia kirjoja ei juuri kirjoiteta, ja sen takia se osuu niin syvälle.
tärkeimpiä lukemiani kirjoja. kaunis, lohduton, viiltävä, epätoivoinen, vangitseva, merkittävä.
Mietin pitkään kykenenkö lukemaan tai kuuntelemaan tätä kirjaa, mutta päätin sitten muutamia arviointeja luettuani, että kyllä minä pystyn. Vendi koki jotain kauheaa, käsittämätöntä, samoin hänen perheensä eikä mikään mitä minä ehkä tunnen hänen tarinaansa kuunnellessani, ole mitään siihen verrattuna. Minäkin olen joskus ollut 15-vuotias tyttö ja minäkin olen tiennyt ja tiedän yhä miten varovainen pitää olla jos liikkuu yksin, ihan vain koska olen nainen. Miten epäreilua se on.
Halusin kuunnella kirjan äänikirjana, sillä kirjan kirjoittaja, Vendin täti, toimii itse lukijana. Kirjaa kuunnellessani itkin useita kertoja. Kirjailija on sanoittanut tapahtuneen ja tunteet, surun, äärimmäisen taitavasti, rehellisesti. Hän kertoo asiat kuten ne ovat, epäkohdat, perheen kohtelun, mediaryöpytyksen, faktoina esitetyt valheet, ihmisten suhtautumisen, kaiken. Kirja sisältää myös iloisia muistoja Vendistä, perheen ja ystävien muistelemana. Itken jopa sitä miten kirjailija kuvailee Vendin ystäviä ja tuo esiin heidän kertomaansa. Miten tapaus on vaikuttanut heihin. Kirja ei tunnu vain kirjailijan itsensä kirjoittamalta vaan se tuntuu siltä, että perhe ja ystävät ovat sen sanoittaneet. Niin kuin varmasti on ollut tarkoituskin.
En tiedä onko tällä hetkellä tärkeämpää kirjaa luettavaksi/kuunneltavaksi kuin mitä tämä kirja on. Jokaisen, ihan jokaisen, tulisi tarttua tähän kirjaan. Meidän tulee rakentaa yhteiskunta, jossa tällaista ei tapahdu. Jossa tytöt ja naiset saavat elää ja olla rauhassa. Kiitos Vendin perhe, kun jaksoitte taistella ja jaksatte yhä.
Miten raastava ja tosi tärkeä kirja. Itkin monta kertaa. Ei mikään true crime-kirja, vaan kantaaottava teos ja yhteiskunnallinen puheenvuoro tärkeiden asioiden puolesta. Lukekaa!
Huh mikä kirja. Todella sydäntäsärkevää luettavaa, mua ainakin itketti oikeestaan koko kirjan lukemisen ajan 😔 mä tykkäsin todella paljon Saaran tavasta kirjoittaa. Pidin myös kirjan inhimillisyydestä: tässä tuotiin suoraan kiertelemättä esiin se, miten paljon Vendin kuolema aiheutti surua, vihaa ja katkeruutta. Harvemmin ehkä varsinkaan tuota vihaa tuodaan esiin.
Mun mielestä tää on kirja, joka jokaisen pitäis lukea. Ihan äärettömän tärkeä aihe ja ilmiö, josta ei edelleenkään puhuta riittävästi. Saara ja Vilma tekee todella tärkeetä työtä kaikkien tyttöjen ja naisten aseman eteen ❤️
Tän lukeminen sattui, kosketti ja suututti. Tosi tärkeä ja kauniisti kirjoitettu kirja, joka jokaisen pitäisi lukea. Koko tapaus käytiin alusta loppuun läpi koskettavalla ja aidolla tavalla, sekä omaisten surutyötä kuvattiin tarkasti. Tykkäsin siitä, että Vendiin pääsi tutustumaan kirjan sivuilla ja läpi käytiin paljon muutakin, kuin vain itse henkirikos. Tekisi mieli lyödä tämä kirja käteen kaikille niille, jotka rikoksen jälkeen syyllistävät uhria ja perhettä tai jotka käyvät pällistelemässä/kuvaamassa rikospaikalla.
Ehkä jonkinverran tekstiä olisi voinut tiivistää ja tiettyjen asioiden toistoa vähentää, mutta kaiken kaikkiaan upea ja varmasti pitkäksi aikaa mieleenjäävä teos.
Sanat ei riitä kuvaamaan, kuinka pahoillani olen sekä Vendin että hänen omaistensa puolesta. Lepää rauhassa Vendi❤️
mä ihailen sitä miten järkähtämättömästi ja pitkäjänteisesti tän henkirikoksen uhrin läheiset tekee töitä sellasen yhteiskunnan eteen, jossa naisvihaa ei normalisoida. mä nostan hattua sille ettei ne katkeroidu vaan omistaa nyt elämänsä sille, ettei kukaan muu joutuis kohtaamaan samaa
tää oli todella koskettava mut myös ihan hirvittävä kirja :( mä ymmärrän täysin motiivin kirjan kirjottamiselle, mut jotenki tän kirjan kaunokirjallinen puoli, esimerkiks yksittäisten hetkien kuvailu vaatteiden väreihin saakka sai mulle vähän inhottavan olon. ja tää mielipide perustuu täysin tän kirjan tyyliin, ei sisältöön eikä siihen ettenkö olis joka ikisestä pointista samaa mieltä. ja mä ymmärrän että tää piti kirjottaa silleen, että ihmiset lukee ja näkee ja en ois ite toiminu eri tavalla, mut ton murhan tarinallinen sävy ei ollu mun lemppariasia
En ole True Crimen ystävä, jossain vaiheessa sisällöstä usein katoavat rikoksen jälkeiset, pitkälle ulottuvat seuraukset, sekä jäljelle jäävät omaiset. Ja ennen kaikkea - rikoksen uhri. Sen sijaan koin että vaikka tämänkin voinee luokitella True Crimeksi, on minun pakko lukea tämä siksi että se keskittyy ensisijaisesti uhriin, omaisiin jotka jäävät keräämään särkyneiden sydämiensä rippeitä, sekä yhteiskuntaan ja oikeusjärjestelmään joka jättää heidät aivan yksin. Koen että jokaisen olisi luettava tämä. Jokaisen on pystyttävä ymmärtämään, miten vinksallaan suomalainen oikeusjärjestelmä on. Jokaisen on pystyttävä ymmärtämään naisvihan todellinen vaara. Tämän kirjan sanoista välittyvä tuska muistissani ja sydämessäni tulen jatkamaan marssissa naisten ja tyttöjen oikeuksien puolesta. Jotta muut tytöt pääsisivät kotiin. Ja nyt, äänikirjan lopussa soivan kappaleen kuunneltuani sytytän tuikun Vendille. Me emme unohda.
Olen pahoillani,että tämä kirja on jouduttu kirjoittamaan. Tämän tulisi lukea jokainen. Erityisesti kahden teini-ikäisen äitinä kosketti. On osattu kirjoittaa todella tyhjentävästi tunteet auki, pystyi itse tuntemaan (ei täysin tietenkään), mutta se hengetön olo, paino rinnalla ja paniikki oli saatu kirjoitettua niin,että tunne oli lukijalla fyysinen. Myös naisviha, oikeusjärjestelmän järkyttävä epäreiluus ja kaikki mitä on jouduttu kokemaan,miten taitavasti osattu ne rehellisesti kertoa. Kiitos kun tämän kirjan jaksoit kirjoittaa ja lukea. Kirjan loppu oli pysäyttävä.
Tämä ei ole vain kirja, tämä on jotain isompaa ja tärkeämpää. Tarina, mihin toivoisi ettei kenenkään tarvitsisi koskaan samaistua. Mutta tälle ei voi kääntää katsetta, tämä on kirja, jonka jokaisen tulisi huomioida ja lukea ajatuksella. Itkin monet, monet kerrat. Tämä kosketti niin syvästi. Vendin perheelle hirveästi voimia. ❤
Raastava, mutta yhteiskunnallisesti merkittävä ja hienosti kirjoitettu teos. Omaisten kirjoittamana tapahtumat tuodaan esiin oikealla tavalla, heidän kertomaan. Kirja herätti inhoa niin mediaa ja sen valtaa, kuin myös oikeusjärjestelmäämme kohtaan. Kumpa eläisimme maailmassa, jossa tälläistä kirjaa ei olisi koskaan tarvinnut kirjoittaa 💔
Tätä kuunnellessa särky sydän tuhannesti vendin ja vendin perheen puolesta. Tää tarina on sellanen minkä ei olisi ikinä kuulunut tapahtua ja osoittaa miten yhteiskunta pettää monella tavalla❤️🩹