runollinen ja kaunis nimi, joka myös loi oikeanlaisen mielikuvan myös kirjan tunnelmasta. kirjassa kuvailtiin paljon luotsiasemaa, merta, luontoa ja ympäristöä, joka teki tunnelmasta rauhallisen, jopa viipyilevän. tarinan surut, haasteet, synkemmät tapahtumat ja niistä toipuminen vaati tietynlaista hidastamista.
mutta silti tarina tuntui yllättävän kepeältä lukea. monia ihania hahmoja, jonkalaisia haluaisin omaankin elämään. jotkut ihmissuhdekoukerot ja draamat tuntuivat ajoittain irrallisilta, mutta ehkä niihin palataan syvemmin sitten sarjan jatkuessa.