What do you think?
Rate this book
Ota rahat ja juokse - Puhallusten bluffien ja ohareiden historiaa
Petosten ja huijaritarinoiden historiaa ja nykypäivää.
Uljas puuhevonen Troijan porttien edessä, ainutlaatuinen pyhäinjäännös keskiaikaisessa kirkossa, homeopaattisten tuotteiden vilkas kauppa, luottamuksellisesti juuri sinulle luvatut isot rahat ja monta muuta tarinaa, jotka ovat liian hyviä ollakseen totta.
Historia on täynnä elämää suurempia huijaritarinoita, mutta tällä vuosituhannella petoksia tehtaillaan enemmän kuin koskaan aiemmin. Huijatuksi tullakseen ei tarvitse enää lähteä markkinoille tai korttia pelaamaan - rahojen ja henkilötietojen menetykseen riittää kun käyttää kotona sähköpostia ja sosiaalista mediaa. Kaiken lisäksi tekoäly on viemässä meidät mittasuhteiltaan ennennäkemättömään petosten ja huijausten aikaan.
Ota rahat ja juokse kertoo mitä meidän pitäisi - tai olisi pitänyt - osata varoa.
Uljas puuhevonen Troijan porttien edessä, ainutlaatuinen pyhäinjäännös keskiaikaisessa kirkossa, homeopaattisten tuotteiden vilkas kauppa, luottamuksellisesti juuri sinulle luvatut isot rahat ja monta muuta tarinaa, jotka ovat liian hyviä ollakseen totta.
Historia on täynnä elämää suurempia huijaritarinoita, mutta tällä vuosituhannella petoksia tehtaillaan enemmän kuin koskaan aiemmin. Huijatuksi tullakseen ei tarvitse enää lähteä markkinoille tai korttia pelaamaan - rahojen ja henkilötietojen menetykseen riittää kun käyttää kotona sähköpostia ja sosiaalista mediaa. Kaiken lisäksi tekoäly on viemässä meidät mittasuhteiltaan ennennäkemättömään petosten ja huijausten aikaan.
Ota rahat ja juokse kertoo mitä meidän pitäisi - tai olisi pitänyt - osata varoa.
213 pages, ebook
Published September 1, 2025
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 4 of 4 reviews
February 21, 2026
Vuoden 13. kirjani on populaari tietokirja huijauksista. Kirjoittajana Reijo Tolppi, josta ei löydy kirjasta mitään mainintaa. Kuka hän on? Googletus tuotti tuloksen, että ylitorniolainen kirjailija, joka joutui huijatuksi, suuttui siitä ja kirjoitti sen johdosta tämän kirjan.
Tämä on samantapainen kirja kuin esimerkiksi vähän aikaa sitten lukemani Vahingossa keksityt -kirja. Eli myös tämä kirja on ensisijaisesti täynnä viihdyttäviä (huijaus)tarinoita lähimenneisyydestä ja vähän kauempaakin. Ja myös tässä mietin sitä, että miten paljon tämä kirja eroaa vaikkapa Wikipedia-artikkeleista…
Kirja on jaettu kuuteentoista lukuun, joissa kerrotaan erilaisista huijauksista, kuten rahahuijauksista, uskonnollisista huijauksista, identiteettihuijauksista, taidehuijauksista jne.
Vetävästi ja viihdyttävästi kirjoitettu, mutta ei tässä juuri mitään pohdintaa huijauksista ole. Eikä mitään muutakaan pohdintaa tai analyysia. Eikä tämä kirja nyt minusta kerro, että ”mitä meidän pitäisi – tai olisi – pitänyt osata varoa”, kuten kirjan takakansi lupaili.
Saman luvun samantyyliset tarinat alkavat aina kuin varkain seuraavasta kappaleesta. Useamman kerran jouduin pysähtymään ja miettimään, että alkaako nyt uusi tarina vai jatkuuko edellinen vielä. Vaikka se tyhjä rivi kappaleiden välissä ennen uutta tarinaa olisi helpottanut lukemista.
Kirjailijalla on myös lausahduksia, joista joku voisi tänä päivänä loukkaantua. Vai mitä tuumaatte tästä pesäpallopelin luonnehdinnasta: ” Junttipalloa yritettiin ihan tosissaan tuoda Stadiinkin Kaisaniemen Tiikereiden voimin.”
Muutamista nälväisyistä tykkäsin kyllä. Ison rahan huijaukset Tolppi oli jakanut siten, että niihin luettiin ne, joissa huijattu summa on yli 10 miljardia euroa tai dollaria. ”Näin määritellen listasta ei tule järin pitkä. Yli kymmenen miljardin huijauksiin eivät oikeastaan muut ole kyenneet kuin katolinen kirkko,” (oli tässä pari muutakin, mutta tuo kirkko on nyt se pointti).
Toinen minua hieman hymyilyttänyt kohta on, jossa Tolppi vertasi nigerialaiskirjeitä Punaisen Ristin tai Unicefin viestintästrategiaan.
Pidin myös siitä, että kirjoittaja kertoi oman huijaustarinansa: keräilykuvapurkkapakkausten kuvan näki, kun sitä osoitti taskulampulla. Näin oli helppo ostaa tietyt kuvat ja ”myydä” ne sitten kalliimmalla, kun monelta keräilijältä tietyt kuvat puuttuivat.
Myös tiedejulkaisujen ansaintalogiikka -tarina on vähintäänkin mielenkiintoinen: tutkijoiden on pakko julkaista tieteellisiä artikkeleita. Ne julkaistaan tiedelehdissä eli tutkijat kirjoittavat ne maksutta ja sitten tiedelehti myy ne eli lehden takaisin tutkijoille, jotka ovat ne kirjoittaneet.
Outona pidin sitä, että deepfake-tarinoissa ei mainittu Kekkonen show´ta, vaikka Kekkonen muuten mainittiin (se savupiipun poistaminen, ehkä tiedättekin?).
Tämä oli tosi viihdyttävä teos, vaikka ei kovin syvällinen. Tykkäsin paljon, vaikka annan arvioksi ”vain” vahvan kolmosen.
Arvioksi 3,4/5
Reijo Tolppi: Ota rahat ja juokse. Puhallusten, bluffien ja ohareiden historiaa. 2025. Sivuja 213, joten vuoden kokonaissivumäärä on nyt 2 918 sivua.
Tämä on samantapainen kirja kuin esimerkiksi vähän aikaa sitten lukemani Vahingossa keksityt -kirja. Eli myös tämä kirja on ensisijaisesti täynnä viihdyttäviä (huijaus)tarinoita lähimenneisyydestä ja vähän kauempaakin. Ja myös tässä mietin sitä, että miten paljon tämä kirja eroaa vaikkapa Wikipedia-artikkeleista…
Kirja on jaettu kuuteentoista lukuun, joissa kerrotaan erilaisista huijauksista, kuten rahahuijauksista, uskonnollisista huijauksista, identiteettihuijauksista, taidehuijauksista jne.
Vetävästi ja viihdyttävästi kirjoitettu, mutta ei tässä juuri mitään pohdintaa huijauksista ole. Eikä mitään muutakaan pohdintaa tai analyysia. Eikä tämä kirja nyt minusta kerro, että ”mitä meidän pitäisi – tai olisi – pitänyt osata varoa”, kuten kirjan takakansi lupaili.
Saman luvun samantyyliset tarinat alkavat aina kuin varkain seuraavasta kappaleesta. Useamman kerran jouduin pysähtymään ja miettimään, että alkaako nyt uusi tarina vai jatkuuko edellinen vielä. Vaikka se tyhjä rivi kappaleiden välissä ennen uutta tarinaa olisi helpottanut lukemista.
Kirjailijalla on myös lausahduksia, joista joku voisi tänä päivänä loukkaantua. Vai mitä tuumaatte tästä pesäpallopelin luonnehdinnasta: ” Junttipalloa yritettiin ihan tosissaan tuoda Stadiinkin Kaisaniemen Tiikereiden voimin.”
Muutamista nälväisyistä tykkäsin kyllä. Ison rahan huijaukset Tolppi oli jakanut siten, että niihin luettiin ne, joissa huijattu summa on yli 10 miljardia euroa tai dollaria. ”Näin määritellen listasta ei tule järin pitkä. Yli kymmenen miljardin huijauksiin eivät oikeastaan muut ole kyenneet kuin katolinen kirkko,” (oli tässä pari muutakin, mutta tuo kirkko on nyt se pointti).
Toinen minua hieman hymyilyttänyt kohta on, jossa Tolppi vertasi nigerialaiskirjeitä Punaisen Ristin tai Unicefin viestintästrategiaan.
Pidin myös siitä, että kirjoittaja kertoi oman huijaustarinansa: keräilykuvapurkkapakkausten kuvan näki, kun sitä osoitti taskulampulla. Näin oli helppo ostaa tietyt kuvat ja ”myydä” ne sitten kalliimmalla, kun monelta keräilijältä tietyt kuvat puuttuivat.
Myös tiedejulkaisujen ansaintalogiikka -tarina on vähintäänkin mielenkiintoinen: tutkijoiden on pakko julkaista tieteellisiä artikkeleita. Ne julkaistaan tiedelehdissä eli tutkijat kirjoittavat ne maksutta ja sitten tiedelehti myy ne eli lehden takaisin tutkijoille, jotka ovat ne kirjoittaneet.
Outona pidin sitä, että deepfake-tarinoissa ei mainittu Kekkonen show´ta, vaikka Kekkonen muuten mainittiin (se savupiipun poistaminen, ehkä tiedättekin?).
Tämä oli tosi viihdyttävä teos, vaikka ei kovin syvällinen. Tykkäsin paljon, vaikka annan arvioksi ”vain” vahvan kolmosen.
Arvioksi 3,4/5
Reijo Tolppi: Ota rahat ja juokse. Puhallusten, bluffien ja ohareiden historiaa. 2025. Sivuja 213, joten vuoden kokonaissivumäärä on nyt 2 918 sivua.
September 1, 2026
Pidin tästä periaatteessa, mutta ehkä vähän turhan viihteellinen kirjoitustyyli. Osiltaan huumori toimi kyllä, mutta oli se monesti vähän vaivaannuttavaakin. Kirjassa oli myös vähän turhan paljon juttuja, eikä kaikki tuntunut edes perustelluilta. Salkkareiden huijareiden aka kuolleista heränneiden hahmojen luetteleminen mainittakoon esimerkkinä, ihan hauska mainintana mutta ehkä vähän lähti laukalle. Mutta veikeitä kertomuksia toki, ihan tämän parissa viihtyi.
July 10, 2026
Tietokirjassa arvostan viihdyttävyyttä. Sitä tämä ehdottomasti tarjosi. Toki jo aihe itsessään tukee sitä, mutta myös kirjoitustyyli huvitti monessa kohtaa. Koskaan aiemmin ei ole ollut tilannetta, että en malta laskea tietokirjaa käsistä vaan luen sen parilla istumalla. Aluksi hämmennyin siitä, että kertomus uudesta huijauksesta alkavaa heti toisen perään ja välillä oli vaikea seurata milloin uusi tarina alkaa. Minulle sopi hyvin, ettei yksittäisiä huijauksia jääty sen tarkemmin vatvomaan, vaan enemmänkin esiteltiin mitä kaikkea ihmiset ovat oikein keksineet. Tämän lukemisen jälkeen tekee mieli epäillä vähän kaikkea.
October 11, 2025
Suosittelen tätä kevyeksi välipalaksi. Kirjassa esitetyt huijaukset huvittavat ja sivistävät, mutta myös muistuttavat osuvasti siitä, että ihan tavallinen itseään järkevänä pitävä ihminen voi osua huijauksen kohteeksi. Parhaita aiheita olivat mielestäni mm. historialliset aprillipilat, uskonnolliset huijaukset ja elintarvikehuijaukset.
Displaying 1 - 4 of 4 reviews