What do you think?
Rate this book
Maankutsuja
"Lakertat, nuo jumalten verta kantavat ihmeelliset pyhimykset, jotka kykenevät nostamaan elementtinsä voimaa jumalansa ohitse. Eihän heitä ole ollut satoihin vuosiin! Epäluuloisimmat uskovat, ettei heitä ole ollut ylipäätään.”
Cadenin kaupungin köyhistä Kortteleista kotoisin oleva Trina työskentelee kirjapuodissa ja auttaa naapureitaan maan jumalatar Naolalta saamillaan voimilla. Lugaid Braonin, Tareenan lääninruhtinaan perillinen, on luovuttanut kauan sitten kadonneen veljensä etsintöjen suhteen ja palannut Cadeniin aviotuakseen lady Maryann Do'chartan kanssa. Reilten ruhtinattaren kaartinpäällikkö Ian haluaisi unohtaa menneisyytensä kokonaan. Hänen tehtävänsä on keskittyä kaartin uuden jäsenen kouluttamiseen, sillä taisteluareena Obaírista selvinneet taistelijat ovat aina riski.
Kun Trina ja Lugaid rakastuvat, alkaa maa liikehtiä levottomasti ja suloinen rakkaus muuttuu veren ja epätoivon temppeliksi. Neljän elementin hallitsema ja papittarien sanelema maailma on murroksessa, kun Trinan, Lugaidin ja Ianin tarinat kietoutuvat toisiinsa. Ovatko muinaiset lakertat palaamassa? Mitä juonitaan kulissien takana? Voiko rakkaus kantaa kaikkien vastoinkäymisten yli?
"Tämä on polku, joka sinun tulee kulkea. Tarvitsen sitä Trinaa, joka sinusta kasvaa."
Hanna Morren Maankutsuja on aikuisille suunnatun romantasiasarjan avausosa. Maan, veden, tulen ja ilman voimiin kietoutuva tarina kertoo Manalassan kiehtovan mytologian — kiihkeää romantiikkaa, julmaa juonittelua ja rohkeaa kapinaa unohtamatta.
Hanna Morre on eteläsavolaistunut kirjailija ja kustannustoimittaja, joka asuu Suomen kauneimmassa kunnassa; Kangasniemellä. Morre on kirjoittanut tietokirjan, kaksi romaania ja useita novelleja. Keskeisiä teemoja hänen teoksissaan ovat metsät, valta- ja perhesuhteet ja synkät pohjavireet. Hänen omimpia genrejään ovat fantasia, kauhu, historia, romantiikka ja erotiikka.
Cadenin kaupungin köyhistä Kortteleista kotoisin oleva Trina työskentelee kirjapuodissa ja auttaa naapureitaan maan jumalatar Naolalta saamillaan voimilla. Lugaid Braonin, Tareenan lääninruhtinaan perillinen, on luovuttanut kauan sitten kadonneen veljensä etsintöjen suhteen ja palannut Cadeniin aviotuakseen lady Maryann Do'chartan kanssa. Reilten ruhtinattaren kaartinpäällikkö Ian haluaisi unohtaa menneisyytensä kokonaan. Hänen tehtävänsä on keskittyä kaartin uuden jäsenen kouluttamiseen, sillä taisteluareena Obaírista selvinneet taistelijat ovat aina riski.
Kun Trina ja Lugaid rakastuvat, alkaa maa liikehtiä levottomasti ja suloinen rakkaus muuttuu veren ja epätoivon temppeliksi. Neljän elementin hallitsema ja papittarien sanelema maailma on murroksessa, kun Trinan, Lugaidin ja Ianin tarinat kietoutuvat toisiinsa. Ovatko muinaiset lakertat palaamassa? Mitä juonitaan kulissien takana? Voiko rakkaus kantaa kaikkien vastoinkäymisten yli?
"Tämä on polku, joka sinun tulee kulkea. Tarvitsen sitä Trinaa, joka sinusta kasvaa."
Hanna Morren Maankutsuja on aikuisille suunnatun romantasiasarjan avausosa. Maan, veden, tulen ja ilman voimiin kietoutuva tarina kertoo Manalassan kiehtovan mytologian — kiihkeää romantiikkaa, julmaa juonittelua ja rohkeaa kapinaa unohtamatta.
Hanna Morre on eteläsavolaistunut kirjailija ja kustannustoimittaja, joka asuu Suomen kauneimmassa kunnassa; Kangasniemellä. Morre on kirjoittanut tietokirjan, kaksi romaania ja useita novelleja. Keskeisiä teemoja hänen teoksissaan ovat metsät, valta- ja perhesuhteet ja synkät pohjavireet. Hänen omimpia genrejään ovat fantasia, kauhu, historia, romantiikka ja erotiikka.
460 pages, Paperback
Published March 1, 2026
3 people are currently reading
38 people want to read
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 4 of 4 reviews
March 7, 2026
Oiva lisä kotimaisen romantasian joukkoon mielenkiintoisella rikkaalla ja huolella mietityllä maailmanrakennuksella ja hiukan vanhemmilla hahmoilla.
Tarina vetää alusta loppuun saakka, joskin alkupuoli oli ehdottomasti suosikkini: pidin päähenkilö Trinan pehmeydestä ja "arkisuudesta" sekä ylipäätään siitä, miten fantasiamaailman arki ja uskomukset punoutuvat osaksi romanssin kehittymistä. Keskiosan käänne vie tarinaa enemmän grimdarkiin suuntaan, joka ei ole niin omaan makuuni, mutta lukukokemus on yhtä kaikki ravisteleva.
Maryann jäi turhan yksiulotteiseksi pahikseksi, mutta muutoin hahmokaarti on hyvän moniulotteinen kaikkine harmaan sävyineen. Päähenkilöiden lisäksi pidin kovasti Cynanista ja Liliasta; toivon, että heidän tarinansa kerrotaan ennen pitkää, ehkäpä jo seuravaksi.
Tarina vetää alusta loppuun saakka, joskin alkupuoli oli ehdottomasti suosikkini: pidin päähenkilö Trinan pehmeydestä ja "arkisuudesta" sekä ylipäätään siitä, miten fantasiamaailman arki ja uskomukset punoutuvat osaksi romanssin kehittymistä. Keskiosan käänne vie tarinaa enemmän grimdarkiin suuntaan, joka ei ole niin omaan makuuni, mutta lukukokemus on yhtä kaikki ravisteleva.
Maryann jäi turhan yksiulotteiseksi pahikseksi, mutta muutoin hahmokaarti on hyvän moniulotteinen kaikkine harmaan sävyineen. Päähenkilöiden lisäksi pidin kovasti Cynanista ja Liliasta; toivon, että heidän tarinansa kerrotaan ennen pitkää, ehkäpä jo seuravaksi.
Review of advance copy received from Publisher
Toisinaan kirjailijaa ajaa halu kirjoittaa jotain sellaista, mitä itse haluaisi lukea ja jota kokee kirjamarkkinoilta puuttuvan. Hanna Morren Maankutsuja on sellainen kirja: Morre kaipasi luettavakseen kotimaista aikuisille suunnattua romantasiaa, jossa fantasiamaailmassa romantiikkaa kokevat aikuiset päähenkilöt. “Myös keski-ikäiset voivat rakastua tulisesti ja siinä sivussa pelastaa maailman”, Morre toteaa Osuuskumman lehdistötiedotteessa.
Luvassa on siis tulista rakkautta ja maailmanpelastamista! Kirjan pääosassa on Cadenin kaupungissa köyhissä oloissa varttunut Trina, joka on päässyt työskentelemään kirjapuotiin. Siinä sivussa Trina tekee pienimuotoista parantajantyötä hoitaen köyhiä ja huono-osaisia. Trinalla on poikkeuksellinen yhteys maan jumalatar Naolaan, mutta kaikenlaiset noitakonstit ovat kiellettyjä – ne ovat temppelin papitarten yksinoikeutta.
Kirjan prologi kuvaa, miten Trina yritti lapsena päästä papittareksi. Se jäi yritykseksi, josta selvisi vain se, että Trinan tie vie muualle. Temppelin luona Trina kuitenkin kohtaa Tareenin lääninruhtinaan perheen. He ovat tulleet temppelille, koska lääninruhtinaan veli on murhattu ja esikoispoika Lyrian on kadoksissa. Trina lohduttaa nuorempaa veljeä Lugaidia ja lupaa tälle, että tämän veli löytyy varmasti.
Aikuinen Trina työskentelee siis kirjapuodissa ja Lugaid taas on vanhempiensa naimakauppasuunnitelmien kohteena. Lääninruhtinaan pojan on mentävä naimisiin ja tuotettava perillinen. Lugaid olisi mielellään suonut tämän kunnian ja velvollisuuden isoveljelleen Lyrianille, mutta Lyrian on pysynyt sitkeästi kadoksissa. Sitten eräänä päivänä Lugaid poikkeaa kirjapuotiin etsimään lahjaa äidilleen, Trina ja Lugaid kohtaavat jälleen, ja siinä hetkessä kohtalot alkavat taas punoutua toisiinsa.
Tietenkin on täysin mahdotonta, että lääninruhtinaan perillinen ja joku puotiapulainen päätyisivät yhteen. Tietysti Lugaidin on edistettävä avioliittosuunnitelmia Maryann Do’chartan kanssa, vaikka hänellä ei ole mitään tunteita Maryannia kohtaan. Avioliitto olisi vain käytännöllinen sukujen yhteenliittymä. Mutta minkä teet, kun sydän vie, vaikka sitten täyttä päätä kohti vaikeuksia?
Lähdin lukemaan Maankutsujaa vailla suurempia odotuksia, mutta huomasin pian olevani koukussa. Tämähän on, totta tosiaan, oivallinen kirja. Morre on hyvä maailmanrakentaja, Manalassan maailma on monipuolinen ja täynnä kiinnostavaa taikuutta. Maailmasta nähdään tässä ensimmäisessä kirjassa vain hyvin pieni osa. Maankutsuja on sillä tavalla näppärä kokonaisuus, että sen kansien välissä saadaan käytyä läpi hyvä ja tyydyttävä draaman kaari, mutta jätetään myös paljon avoimeksi ja lukija siten odottamaan seuraavaa osaa. Romantiikkapuolikin on kiinnostavaa. Kovia kokeneiden ihmisten välinen rakkaus ja läheisyys ei ole helppoa. Romantiikkaa kuitenkin löytyy ja kuumia kohtauksiakin aivan riittämiin.
2000-luvun alussa ei romantasiasta puhuttu, mutta Maankutsujasta tulee minulle mieleen Lois McMaster Bujoldin yli parinkymmenen vuoden takainen Chalion-sarja. The Curse of Chalionista alkanut sarja tarjoili sekin fantasiaa, juonittelua ja aikuisten ihmisten välistä romantiikkaa tavalla, jota epäilemättä nyt kutsuttaisiin romantasiaksi. Maankutsujassa on paljon samaa kuin näissä erinomaisissa kirjoissa. Jään odottamaan, mitä Lakerta-sarjan seuraava osa tarjoaa.
Luvassa on siis tulista rakkautta ja maailmanpelastamista! Kirjan pääosassa on Cadenin kaupungissa köyhissä oloissa varttunut Trina, joka on päässyt työskentelemään kirjapuotiin. Siinä sivussa Trina tekee pienimuotoista parantajantyötä hoitaen köyhiä ja huono-osaisia. Trinalla on poikkeuksellinen yhteys maan jumalatar Naolaan, mutta kaikenlaiset noitakonstit ovat kiellettyjä – ne ovat temppelin papitarten yksinoikeutta.
Kirjan prologi kuvaa, miten Trina yritti lapsena päästä papittareksi. Se jäi yritykseksi, josta selvisi vain se, että Trinan tie vie muualle. Temppelin luona Trina kuitenkin kohtaa Tareenin lääninruhtinaan perheen. He ovat tulleet temppelille, koska lääninruhtinaan veli on murhattu ja esikoispoika Lyrian on kadoksissa. Trina lohduttaa nuorempaa veljeä Lugaidia ja lupaa tälle, että tämän veli löytyy varmasti.
Aikuinen Trina työskentelee siis kirjapuodissa ja Lugaid taas on vanhempiensa naimakauppasuunnitelmien kohteena. Lääninruhtinaan pojan on mentävä naimisiin ja tuotettava perillinen. Lugaid olisi mielellään suonut tämän kunnian ja velvollisuuden isoveljelleen Lyrianille, mutta Lyrian on pysynyt sitkeästi kadoksissa. Sitten eräänä päivänä Lugaid poikkeaa kirjapuotiin etsimään lahjaa äidilleen, Trina ja Lugaid kohtaavat jälleen, ja siinä hetkessä kohtalot alkavat taas punoutua toisiinsa.
Tietenkin on täysin mahdotonta, että lääninruhtinaan perillinen ja joku puotiapulainen päätyisivät yhteen. Tietysti Lugaidin on edistettävä avioliittosuunnitelmia Maryann Do’chartan kanssa, vaikka hänellä ei ole mitään tunteita Maryannia kohtaan. Avioliitto olisi vain käytännöllinen sukujen yhteenliittymä. Mutta minkä teet, kun sydän vie, vaikka sitten täyttä päätä kohti vaikeuksia?
Lähdin lukemaan Maankutsujaa vailla suurempia odotuksia, mutta huomasin pian olevani koukussa. Tämähän on, totta tosiaan, oivallinen kirja. Morre on hyvä maailmanrakentaja, Manalassan maailma on monipuolinen ja täynnä kiinnostavaa taikuutta. Maailmasta nähdään tässä ensimmäisessä kirjassa vain hyvin pieni osa. Maankutsuja on sillä tavalla näppärä kokonaisuus, että sen kansien välissä saadaan käytyä läpi hyvä ja tyydyttävä draaman kaari, mutta jätetään myös paljon avoimeksi ja lukija siten odottamaan seuraavaa osaa. Romantiikkapuolikin on kiinnostavaa. Kovia kokeneiden ihmisten välinen rakkaus ja läheisyys ei ole helppoa. Romantiikkaa kuitenkin löytyy ja kuumia kohtauksiakin aivan riittämiin.
2000-luvun alussa ei romantasiasta puhuttu, mutta Maankutsujasta tulee minulle mieleen Lois McMaster Bujoldin yli parinkymmenen vuoden takainen Chalion-sarja. The Curse of Chalionista alkanut sarja tarjoili sekin fantasiaa, juonittelua ja aikuisten ihmisten välistä romantiikkaa tavalla, jota epäilemättä nyt kutsuttaisiin romantasiaksi. Maankutsujassa on paljon samaa kuin näissä erinomaisissa kirjoissa. Jään odottamaan, mitä Lakerta-sarjan seuraava osa tarjoaa.
March 9, 2026
Maankutsuja aloittaa viisiosaisen Lakerta-sarjan, joka on siis romantasiasarja ja sijoittuu Manalassan maailmaan. Manalassassa palvotaan neljän eri elementin jumalia ja niillä huhutaan satoja vuosia sitten olleen lakertoja, voimallisia ihmisiä, jotka käyttävät elementin voimaa.
Trina on köyhistä oloista kauppiaan apulaiseksi päässyt ei-enää-ihan-nuori nainen. Kun hän ja lääninruhtinaan perillinen Lugaid rakastuvat, alkaa tapahtumien ketju. Jumalillakin taitaa olla jollain tavalla näppinsä pelissä!
Tarina on siis todella sujuvaa romantasiaa, eli romanssijuoni on pääjuoni, mutta fantasia on myös isossa osassa. Toimintaa kirjaan mahtuu jonkinverran, ja käänteitä sitäkin enemmän. Hahmot ovat kiinnostavia ja jotkut herättivät minussa isojakin tunteita. Kieli oli hauskaa ja hörehtelin monta kertaa ääneen tätä lukiessa! Muutaman easter egginkin sai tekstistä löytää!
Sanoisin, että kirja on spicy-asteikolla kolme chiliä, ja myös hieman tabuja rikkovaa. Eli jos haluat siveää tekstiä niin älä lue tätä!
4.5 / 5 tähteä
Trina on köyhistä oloista kauppiaan apulaiseksi päässyt ei-enää-ihan-nuori nainen. Kun hän ja lääninruhtinaan perillinen Lugaid rakastuvat, alkaa tapahtumien ketju. Jumalillakin taitaa olla jollain tavalla näppinsä pelissä!
Tarina on siis todella sujuvaa romantasiaa, eli romanssijuoni on pääjuoni, mutta fantasia on myös isossa osassa. Toimintaa kirjaan mahtuu jonkinverran, ja käänteitä sitäkin enemmän. Hahmot ovat kiinnostavia ja jotkut herättivät minussa isojakin tunteita. Kieli oli hauskaa ja hörehtelin monta kertaa ääneen tätä lukiessa! Muutaman easter egginkin sai tekstistä löytää!
Sanoisin, että kirja on spicy-asteikolla kolme chiliä, ja myös hieman tabuja rikkovaa. Eli jos haluat siveää tekstiä niin älä lue tätä!
4.5 / 5 tähteä
March 4, 2026
Miksi nykyään jokainen suomalainen kirjailija tarttuu romantasia-genreen kuin viimeiseen oljenkorteensa? Kirjoittakaa jotain uutta ja edes etäisesti omaperäistä...
Displaying 1 - 4 of 4 reviews