Riitta Heinosen esikoisteos Äkkiä on ilta kertoi kuusikymppisen Helkan vanhempien viimeisestä yhteisestä vuodesta. Vanhempien rapistuvat kehot ja mielet vaivoineen nostivat mieleeni vanhenevat läheiset. Minusta tämä kirja oli mahtava purskahdus iloineen ja suruineen siitä, mitä läheiset joutuvat kokemaan, kun hoitavat vanhempiaan. Ja mitä vanhemmat itse joutuivat kokemaan.
Helka lähestyi itsekin eläkeikää ja vaivojakin oli jo. Ainoana lapsena ja sairaanhoitajana hän oli joutunut vanhempiensa viimeisten vuosien ongelmien purkajaksi. Varsinkin äidin muistisairaus vaati valtavasti voimavaroja, ja hoitopaikan hankkiminen äidille oli vaikeuksien takana.
Riitta Heimosen teos Äkkiä on ilta nosti esille vanhuuden viimeiset elinvuodet lämmöllä ja lempeydellä, mutta ongelmia unohtamatta.