On olemassa mahdollisuus, että elämme simulaatiossa. Mitä se meille tarkoittaisi?
Lukuisat huippututkijat ympäri maailman pohtivat vakavissaan mahdollisuutta, että elämme todellisen maailman sijaan simulaatiossa. Mitä meille tarkoittaisi, jos maailmamme olisikin tietokonesimulaatio, ja muuttaisiko se lopulta mitään? Vastaus on ehkä pian jo ulottuvillamme fysiikan keinoin.
Maailma voisi olla silloin kuin Matrix, jossa tietoisuutemme seikkailee virtuaalimaailmassa, tai kuin Sims-peli, jossa olemme olemassa vain tietokoneessa. Vai olisiko simulaatio jotain aivan muuta? Miten se vaikuttaisi suhtautumiseemme elämään ja olemassaoloon?
Mysteeriä tutkiessa on aloitettava pohdinnoista, mitä tietoisuus ja todellisuus nykykäsityksen mukaan tarkoittavat, ja matkattava antiikin filosofiasta nykypäivän huipputeknologiaan ja uraauurtavaan fysiikan tutkimukseen.
Astrofyysikko Sissi Enestam on opiskellut vuosia ulkomailla ja työskennellyt muun muassa Hollannissa Euroopan Avaruusjärjestössä ja Yhdysvalloissa NASA:ssa. Hän on popularisoinut tiedettä lukuisissa medioissa ja tapahtumissa.
Elämmekö simulaatiossa? Astrofyysikko Sissi Enestam pureutuu kirjassaan tähän kysymykseen. Hän käy läpi muun muassa erilaisia perusteluja, joita on esitetty sekä simulaatiomaailman puolesta että sitä vastaan.
Asiat selitetään pääosin melko selkeästi, mutta välillä tuntui siltä, että itsellä olisi pitänyt olla vähän vahvemmat pohjatiedot fysiikasta. Kirja olisi ehkä kaivannut vielä yhden toimituskierroksen, koska siihen on paikoin jäänyt vähän turhaa toistoa ja melko monipolvisia virkkeitä.
Joka tapauksessa tämä oli mielenkiintoista luettavaa ja pohdittavaa. En ole aiemmin perehtynyt kovinkaan syvällisesti simulaatioargumentteihin, ja tämä oli hyvä kooste aiheesta.
Vuodesta 2016 olen pohtinut sitä, että jos maailmamme onkin simulaatio. Tuohon aikaan asiasta kirjoitettiin jonkin verran mediassa: puhuttiin ryhmästä miljonäärejä (ehkä miljardöörejä), jotka yrittivät breikata simulaatiosta ulos. Elon Musk piti myös Recode-konferenssissa puheen, jossa hän perusteli, miksi maailma saattaisi olla simulaatio.
Muskin puheeseen viitataan myös ensimmäisessä simulaatiota käsittelevässä populaariteoksessa, suomalaisen astrofyysikko Sissi Enestamin Simulaatioteoria-kirjan sivulla 156. Musk perusteli käsitystään pelien kehityksellä: "jos oletamme pelien kehityksen jatkuvan edes hitaasti tulevaisuudessa, peleistä tulee mahdottomia erottaa todellisuudesta." Perustelu viittaa sitä erikseen mainitsematta ruotsalaisen, filosofian ex-professorin Nick Boströmin 2000-luvulla synnyttämään simulaatioargumenttiin. Sen perusidea on seuraava: jos ihminen kykenee luomaan simulaation, on todennäköistä, että tämä on jo simulaatio. Nick Boströmin argumentista puhutaan kirjan sivulla 227. Mutta hän ei toki ollut ensimmäinen: maailmaan tietokoneena on viitattu jo 1960-luvulla: Konrad Zuse kirjoitti tuolloin teoksessaan Rechnender Raum, että maailma saattaa olla tietokone tai ainakin toimia samoilla periaatteilla. Muita tietokoneteoreetikkoja ovat John Wheeler (1980-luku) ja Seth Lloyd (2000-luku).
Enestamin kirjassa käydään läpi argumentteja simulaatiohypoteesin (se on hypoteesi, ei teoria kuten Enestam kirjassaan oikein sanoo, koska ei ole todisteita) puolesta ja vastaan. Simulaatiohypoteesia tarkastellessa palataan vääjäämättä fysiikan perusteorioiden ja erityisesti kvanttifysiikan pariin. Lisäksi on hyvä huomata, kuinka lähellä fysiikka, kemia, biologia ja filosofia ovat toisiaan.
Hyvä on tuntea mm. seuraavat käsitteet: Fermin paradoksi, it from the bit, modifioitu newtonilainen mekaniikka, Rubin-hylly, säieteoria ja suhteellinen kvanttimekaniikka.
Maailma on joka tapauksessa ihmeellisempi paikka mitä uskomme.
+ Mielenkiintoinen aihe + Nörttihuumori + Vaikeatkin konseptit on selitetty niin selkeästi, että lukija varmasti ymmärtää, ja siten tuntee itsensä huisin fiksuksi - Alkaa jossain vaiheessa toistaa itseään - tekstiä olisi voinut tiivistää ja/tai olla "numeroimatta" alalukuja erillisiksi pointeiksi, kun ne eivät kuitenkaan ole toisistaan erillisiä pointteja vaan kaikki liittyy kaikkeen...
Mielenkiintoinen aihe ja astrofyysikon tausta toi käsittelyyn paljon syvyyttä. Populäärikulttuurin ohella aihetta käytiin kymmeniä sivuja läpi mm. kvanttifysiikan eri näkökulmista. Lukijan puhuttelu ja ajoittainen kosiskelu ei minuun täysin iskenyt, mutta toisaalta kevensi tietopohjaltaan todella jykevää aihetta.
Olipa piristävä kuuntelu! Simsiä ja avaruuden kaarevuutta samassa luvussa. Maailmankaikkeuden simulaation mahdollisuuksia ja mahdottomuutta. Herättää ajatuksia n