”Turvallisuuden paras tae on, että sen takana seistään yhtenäisenä kansana.”
Presidentti Sauli Niinistö kuvailee päiväkirjoihin ja muistiinpanoihin perustuen Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan teitä ja tienristeyksiä virkakausillaan vuosina 2012–2024.
Niinistö hahmottelee polkuja, joita pitkin Suomea on määrätietoisesti kuljetettu. Suomi hakeutui Ruotsin kylkeen kiivetäkseen samalle turvan tasolle. Samalla Suomi hankkiutui mahdollisimman lähelle Natoa, huolehti yhteensopivuudesta puolustusliiton kanssa ja kiinteytti suhdetta Yhdysvaltoihin. Suhteessa Venäjään haettiin turvaa minimoimalla turvattomuutta. Nämä tavoitteet pyrittiin toteuttamaan mahdollisimman suurella kansallisella yhteisymmärryksellä.
Polut kohtasivat, kun Venäjä lähti omille teilleen ja irtautui sääntöihin perustuvasta maailmanjärjestyksestä.
Kaikki tiet turvaan on Suomen presidentin ainutlaatuinen kuvaus Suomen turvallisuudesta tapahtumien aitiopaikalta sekä kohtaamisista Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin, Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja Kiinan presidentin Xi Jinpingin kanssa.
Nyt oli sellainen oppikirja ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, että oksat pois! Sauli Niinistö kuvaa Suomen politiikkaa hänen presidenttikaudellaan. Tapahtumat menevät useassa limittäisessä aikajanassa, mutta se ei lukemista häiritse. Niinistöllä on uskomattoman nöyrä ja itseään opponoiva ote kirjoittamiseen. Toisaalta kirjassa tulee Ilmi Niinistön mielipide useaankin asiaan. Yksi huvittavimmista on hänen suhteensa mediaan, ja toisaalta pääministeri Sanna Mariniin. Kumpikaan ei säästy sivalluksialta. Kirja tuntuu ehjältä kokonaisuudelta, joka kestää aikaakin. Mielenkiintoisintata on nähdä kuitenkin se, miten politiikka toimii Isossa maailmassa. Tämä kirja tulisi lukea jokaisen, jota aikamme politiikka kiinnostaa.
Kiinnostava teos. Niinistö on taitava kirjoittaja: teksti on sujuvaa, harkittua ja paikoin yllättävänkin viihdyttävää. Kirjan suurin vahvuus on Niinistön oma pohdinta ja näkökulma, joka syntyy hänen muistiinpanojensa ja myöhemmän reflektion kautta.
Niinistö referoi suhteellisen avoimesti keskustelujaan esimerkiksi Trumpin ja Putin kanssa, sekä avaa Nato-prosessin vaiheita. Mitään kovin yllättävää tai uutta teoksesta ei nouse esiin, mutta se avaa Niinistön omaa ajattelua ja toimintatapoja ulkopolitiikassa. Lisäksi media, erityisesti HS, saa osakseen kritiikkiä Niinistöltä. Ehkä kuitenkin tarpeettoman paljon, jolloin lukijan huomio herpaantuu. Pääministeri Marin sivuutetaan lähes kokonaan teoksessa, mikä on harkittu liike Niinistöltä.
Erityisen toimivia ovat muistiinpanoihin ja päiväkirjamerkintöihin pohjautuvat tapahtumakuvaukset. Ne ovat poikkeuksellisen yksityiskohtaisia, mutta eivät raskaita. Tarkkuus tuo tekstiin uskottavuutta ja läsnäolon tunnetta, mutta mukaan mahtuu myös hauskoja anekdootteja muun muassa kylpyammeesta Tanskassa ja ruokakauppatreffeistä Nancy Pelosin kanssa.
Niinistön teos ei ravistele maailmankuvaa uusiksi, mutta tarjoaa syvempää analyysia hänen vuosistaan presidenttinä ja Suomen Nato-prosessista. Lopuksi Niinistö tekee tilinpäätöksen kaudestaan ja esittää näkemyksensä maailmanpolitiikan tulevaisuuden suunnasta.
Niinistön kirja perustuu hänen omiin päiväkirjamerkintöihinsä ja kertoo Suomen tiestä Naton jäseneksi. Taustoitus on mielenkiintoista ja vaikka lopputulos on jo tiedossa, tarinaa lukee kuin jännityskertomusta. ”Tie turvaan” ei ollut mikään läpihuutojuttu, kaukana siitä. Vauhtia, venkoilua ja vaarallisia tilanteita riitti.
Kirjoittajan kuiva huumori pilkahtelee myös kirjan sivuilla; kun Putin kutsui Niinistön katsomaan vapaapainia (”siinä ei ole mitään sääntöjä”), Niinistö kieltäytyi ja totesi olevan enemmänkin niitä ”sääntömiehiä”.
Epätasainen kirja, josta löytyy niin hyvää pohdintaa geopolitiikasta kuin kiinnostavia kuvauksia mahtihenkilöistä ja viime vuosien tapahtumista, mutta samalla kirjan jäsentely ja rakenne ontuu ("palaan tähän toisaalla" toistuu turhan usein) ja listaukset henkilöistä, jotka osallistuivat eri tapaamisiin ja kokouksiin, rikkovat kerrontaa ja kun useimmilla nimillä ei tunnu olevan tarinan kannalta merkitystä, niin ne olisi voinut jättää pois.
Hyvää geopoliittista pohdintaa ja hieno kyllä nähdä, että näinkin pienellä maalla on kyky toimia tuolla isojen joukossa. Aika nopea luettava, mutta kuvaa kyllä kiehtovaa aikaa euroopan historiassa ja avaa myös aika hyvin näitä eri maiden johtajia ja heidän tuntojaan.
Surprisingly captivating book that tells about how Finland has navigated around politics with various large nations over the past decade. Not much surprises per se, but interesting nevertheless.
Loistava kirja ulkopolitiikasta, mutta jäsentelyssä hiukan parantamisen varaa. Aika monessa kohdassa todetaan, että asiaan palataan myöhemmin, tai toisaalla. Siksi ei viittä tähteä.