What do you think?
Rate this book
Ester, teurastaja
Esikoiskirjailijan groteski ja oivaltava romaani lihasta, lisääntymisestä ja kuolemasta.
Jo lapsena Ester harjoittelee vanhempiensa lihakaupan ulkopuolella: hän työntää vauvanuken mekkonsa alle, vaappuu ja ponnistaa, kunnes nukke kolahtaa hämmentyneiden asiakkaiden eteen asvaltille. Myöhemmin Esterin elämään astuu Keinosiementäjä, mutta lasta ei vain kuulu.
Jo lapsena Ester harjoittelee vanhempiensa lihakaupan ulkopuolella: hän työntää vauvanuken mekkonsa alle, vaappuu ja ponnistaa, kunnes nukke kolahtaa hämmentyneiden asiakkaiden eteen asvaltille. Myöhemmin Esterin elämään astuu Keinosiementäjä, mutta lasta ei vain kuulu.
181 pages, Hardcover
First published October 6, 2025
27 people are currently reading
384 people want to read
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 30 of 41 reviews
December 3, 2025
Siis ihanaa että kirjoitetaan tällaisia naishahmoja! Ylipäänsä ihana, että kirjoitetaan ällöttäviä tarinoita. Se on vaihteeksi tosi virkistävää, että lukemisesta jää rasvainen olo.
November 13, 2025
Tätä kirjaa on suositeltu mulle ihan poikkeuksellisen paljon, ja nyt kun luin niin en yhtään ihmettele, tämä on jotain ihan ainutlaatuista. Luin ahmien(niinpä) melkein putkeen, kirja vei heti mukaansa jonnekin, en tiedä minne. Olemme lihaa mutta olemmeko myös jotain muuta? Huh, mestariteos!
October 28, 2025
Taas yksi syksyn uutuuskirja, esikoiskirja ja ah niin erilainen, ah niin hyvä.
Ahmin tämän.
Teos oli hyvin erikoinen (tarina oli!), erikoisen hyvin kirjoitettu ja vaikka itse en kirjoita (osaa kirjoittaa) tiivistä päälausevetoista tarinaa, tässä teos oli kuin Juha Seppälä parhaimmillaan, päälausevetoinen selittelemätön tekstinkuljetus, liukkaasti etenevä etenkin kun luvut olivat lyhyitä. Tiiviin teoksen sivut liikkuivat kuin itsestään.
Pidin rakenteesta. Ympyrämäisyys toimi hyvin ja päähenkilöstäkin pidin.
Kronologisesti (takaumineen) tarina avaa Esterin elämän, jo ennen syntymää tutustumme Esteriin, lihakauppiaiden lapseen.
Ester rakastaa lihaa, oudolla tavalla tuntee lihan läheisekseen, omanlaisekseen. Ester opiskelee teurastajaksi, rakastaa työtään ja keinosiementäjämiestään. Ester haluaaa lisääntyä ja he, Ester teurastaja ja aviomies Kenisiementäjä yrittävät, yrittävät ja yrittävät
ja lisääntymisyrityksiä seurataan, vahdataan
ja ainoa mitä he haluavat on lapsi, lisääntyminen, mutta vain kasvain tulee, vie lapsen paikan, aviomiehen paikan.
Ester oli huikea tyyppi kasvaimineen, lihanhimoineen (jep, olen kasvissyöjä, mutta tämä kirja tihkui lihaa, kaikenlaista lihaa, ihmisen eläimen - sian)
Ester, teurastaja - teos olisi hyvin voinut alkaa kuin satu "Olipa kerran", sillä niin sadunomainen kertomus tämä oli, huikea, groteski ja hulvaton.
Nauroin monta kertaa, samaistuin monta kertaa, ällötyin monta kertaa ja teksti - lyhyet täsmälliset partaveitsenterävät lauseet, kuten jo sanottu, ihastuttivat. En ole lukenut mitään tallaista pitkään aikaan.
Tämä kirja on hiottu, melkein liian hiottu (kuten monet esikoisteokset kirjoittajakouluista?) mutta onneksi kirjoittaja on taitava, vielä antanut tekstille ilmaa, jättänyt tukehduttamisen ylihiomiseen, (tai taiten kirjoitttanut päälauseensa, jättänyt lukijalle tilan hengittää), ähkyn, jokaisen sanan tiukan määreen.
Kiitos siis kirjoittajalle ja onnittelu HS:N esikoiskirjapalkintoehdokkuudesta (juuri huomasin!)
Ahmin tämän.
Teos oli hyvin erikoinen (tarina oli!), erikoisen hyvin kirjoitettu ja vaikka itse en kirjoita (osaa kirjoittaa) tiivistä päälausevetoista tarinaa, tässä teos oli kuin Juha Seppälä parhaimmillaan, päälausevetoinen selittelemätön tekstinkuljetus, liukkaasti etenevä etenkin kun luvut olivat lyhyitä. Tiiviin teoksen sivut liikkuivat kuin itsestään.
Pidin rakenteesta. Ympyrämäisyys toimi hyvin ja päähenkilöstäkin pidin.
Kronologisesti (takaumineen) tarina avaa Esterin elämän, jo ennen syntymää tutustumme Esteriin, lihakauppiaiden lapseen.
Ester rakastaa lihaa, oudolla tavalla tuntee lihan läheisekseen, omanlaisekseen. Ester opiskelee teurastajaksi, rakastaa työtään ja keinosiementäjämiestään. Ester haluaaa lisääntyä ja he, Ester teurastaja ja aviomies Kenisiementäjä yrittävät, yrittävät ja yrittävät
ja lisääntymisyrityksiä seurataan, vahdataan
ja ainoa mitä he haluavat on lapsi, lisääntyminen, mutta vain kasvain tulee, vie lapsen paikan, aviomiehen paikan.
Ester oli huikea tyyppi kasvaimineen, lihanhimoineen (jep, olen kasvissyöjä, mutta tämä kirja tihkui lihaa, kaikenlaista lihaa, ihmisen eläimen - sian)
Ester, teurastaja - teos olisi hyvin voinut alkaa kuin satu "Olipa kerran", sillä niin sadunomainen kertomus tämä oli, huikea, groteski ja hulvaton.
Nauroin monta kertaa, samaistuin monta kertaa, ällötyin monta kertaa ja teksti - lyhyet täsmälliset partaveitsenterävät lauseet, kuten jo sanottu, ihastuttivat. En ole lukenut mitään tallaista pitkään aikaan.
Tämä kirja on hiottu, melkein liian hiottu (kuten monet esikoisteokset kirjoittajakouluista?) mutta onneksi kirjoittaja on taitava, vielä antanut tekstille ilmaa, jättänyt tukehduttamisen ylihiomiseen, (tai taiten kirjoitttanut päälauseensa, jättänyt lukijalle tilan hengittää), ähkyn, jokaisen sanan tiukan määreen.
Kiitos siis kirjoittajalle ja onnittelu HS:N esikoiskirjapalkintoehdokkuudesta (juuri huomasin!)
November 20, 2025
3,5/5
Ester, teurastaja kertoo nimensä mukaisesti teurastajana työskentelevästä Esteristä, jolle elämän suuntaviivat ovat selvät: töihin, naimisiin ja perhe-elämää viettämään lihapatojen äärelle.
Ensimmäisenä kirjasta nousi esille Niskavaaran luoma kertojaääni, joka vei mukanaan heti ensisivuilta lähtien! Kerronassa yhdistyvät Esterin topakka energisyys, kaurismäkeläisen lakoninen huumori sekä kudosnesteitä tihkuva lihallisuus.
Kirjan vauhdilla käynnistyvä kerronta asettuu hieman rauhallisempiin uomiin, kun Esterin elämä ei sujukaan aivan suunnitellusti. Niskavaara hallitsee sävynvaihdot taiten ja kirjoittaa surusta ja kaipauksesta aivan mielettömän kauniin sanankääntein.
Esterin kotikaupungissa ja sen asukkaissa on jotain todella tunnistettavan maalaissuomalaista. Tiivis yhteisö ja vakiintuneet perinteet voivat tarjota turvan tuntua, mutta entä jos ei itse pystykään mukautumaan ympäristön odotuksiin? Tuttu ja turvallinen yhteisö voikin yhtäkkiä tuntua ahtaalta ja painostavalta.
Aivan loppua kohti tarina kehittyy vielä uusiin ja entistä mielikuvituksellisempiin sfääreihin – enkä ikävä kyllä enää pysynyt oikein matkassa mukana. Lukukokemus oli siitä huolimatta mieleenpainuva jo kirjan upean ensimmäisen puoliskon vuoksi.
Ester, teurastaja kertoo nimensä mukaisesti teurastajana työskentelevästä Esteristä, jolle elämän suuntaviivat ovat selvät: töihin, naimisiin ja perhe-elämää viettämään lihapatojen äärelle.
Ensimmäisenä kirjasta nousi esille Niskavaaran luoma kertojaääni, joka vei mukanaan heti ensisivuilta lähtien! Kerronassa yhdistyvät Esterin topakka energisyys, kaurismäkeläisen lakoninen huumori sekä kudosnesteitä tihkuva lihallisuus.
Kirjan vauhdilla käynnistyvä kerronta asettuu hieman rauhallisempiin uomiin, kun Esterin elämä ei sujukaan aivan suunnitellusti. Niskavaara hallitsee sävynvaihdot taiten ja kirjoittaa surusta ja kaipauksesta aivan mielettömän kauniin sanankääntein.
Esterin kotikaupungissa ja sen asukkaissa on jotain todella tunnistettavan maalaissuomalaista. Tiivis yhteisö ja vakiintuneet perinteet voivat tarjota turvan tuntua, mutta entä jos ei itse pystykään mukautumaan ympäristön odotuksiin? Tuttu ja turvallinen yhteisö voikin yhtäkkiä tuntua ahtaalta ja painostavalta.
Aivan loppua kohti tarina kehittyy vielä uusiin ja entistä mielikuvituksellisempiin sfääreihin – enkä ikävä kyllä enää pysynyt oikein matkassa mukana. Lukukokemus oli siitä huolimatta mieleenpainuva jo kirjan upean ensimmäisen puoliskon vuoksi.
December 22, 2025
Ester on teurastaja, pitkä ja komea nainen, jolla on paksut hiukset ja synnyttäjän lantio. Esterillä on mies, keinosiementäjä ja diplomiseminologi, joka ei ensiluokkaisesta spermastaan huolimatta onnistu saamaan naistaan raskaaksi. Mies astuttaa satoja sikoja, yhdelle emakolle toistakymmentä pahnuetta, joita Ester teurastaa samaan tahtiin, niin että sikojen sielut livahtavat ilmastointikanavista taivaisiin.
Ai että, tämä on verevä tarina, jossa lihan syyt tuntuvat kourissa ja pelkästään jo rautainen veren tuoksu saa aneemikot virkoamaan. Parhaimmillaan Niskavaara on konkretian kuvauksissa ja kirjan alkupuolella, mutta mitä syvemmälle abstraktioissa upotaan, sitä raskaammaksi meno muuttuu. Jotenkin en jaksa ruumiin nesteitä ja tiedostavia kasvaimia. Silti tämä on erinomaisen omantyylinen ja ronski tapaus!
Ai että, tämä on verevä tarina, jossa lihan syyt tuntuvat kourissa ja pelkästään jo rautainen veren tuoksu saa aneemikot virkoamaan. Parhaimmillaan Niskavaara on konkretian kuvauksissa ja kirjan alkupuolella, mutta mitä syvemmälle abstraktioissa upotaan, sitä raskaammaksi meno muuttuu. Jotenkin en jaksa ruumiin nesteitä ja tiedostavia kasvaimia. Silti tämä on erinomaisen omantyylinen ja ronski tapaus!
December 17, 2025
Hakkaava kerronta, liha, täyttymyksen kautta käsitelty tyhjyys, kaikki rummuttaa upealla voimalla. Vahva esikoinen.
December 26, 2025
Ester, teurastaja olikin kirjavuoden lopun iloinen yllätys! Täysin omalakinen teoksensa, jossa nimensä mukaisesti seurattiin Esterin elämänkaarta syntymästä aina loppuvaiheisiin asti. Eräänlainen Esterin elämäkerta siis.
Ester syntyy lihakauppiaspariskunnan ainokaiseksi tehdaskaupunkiin, osoittaa halua ja lahjakkuutta teurastuksen taidossa ja päätyy tehtaaseen tätä ammattiaan harjoittamaan. Puolisoksi löytyy hyväluontoinen Keinosiementäjä, ja alkaa toivotun lapsen harras odotus. Esterin perheen lisäksi lukija pääsee tutustumaan joihinkin muihinkin kaupungin merkkihenkilöihin.
Herkullisinta kirjassa ei ole itse tarina vaan se, miten kirjailija sen kertoo. Niskavaara työstää esittelytekstin mukaan lihan, ruumiin ja mätänemisen estetiikasta väitöskirjaa, ja tämä oppineisuus muotoutuu lukijan eduksi Esterin oivaltavassa sanakäytössä. Teos on häpeämättömän ruumiillinen kaikessa läsnäolossaan, ainutlaatuinen lukukokemus.
Ester syntyy lihakauppiaspariskunnan ainokaiseksi tehdaskaupunkiin, osoittaa halua ja lahjakkuutta teurastuksen taidossa ja päätyy tehtaaseen tätä ammattiaan harjoittamaan. Puolisoksi löytyy hyväluontoinen Keinosiementäjä, ja alkaa toivotun lapsen harras odotus. Esterin perheen lisäksi lukija pääsee tutustumaan joihinkin muihinkin kaupungin merkkihenkilöihin.
Herkullisinta kirjassa ei ole itse tarina vaan se, miten kirjailija sen kertoo. Niskavaara työstää esittelytekstin mukaan lihan, ruumiin ja mätänemisen estetiikasta väitöskirjaa, ja tämä oppineisuus muotoutuu lukijan eduksi Esterin oivaltavassa sanakäytössä. Teos on häpeämättömän ruumiillinen kaikessa läsnäolossaan, ainutlaatuinen lukukokemus.
December 27, 2025
hieno ja eheä esikoisteos, joka uppoaa kuin lihanuija sisäfileeseen (tai jotain) kotimaiseen 2020-luvun liha- ja lihateollisuusproosan joukkoon
tämä oli kuin jonkinlainen varjokuva Han Kangin Vegetaristista, olisi varmaan esseen paikka jollekin nohevalle kirjoittajalle
tämä oli kuin jonkinlainen varjokuva Han Kangin Vegetaristista, olisi varmaan esseen paikka jollekin nohevalle kirjoittajalle
December 28, 2025
Näin tän sellaisena itäeurooppalaisena vaha-animaationa mielessäni.
January 1, 2026
Ahmin alun, kituutin lopun. En oikein tiedä, mitä tältä odotin, mutta yleinen hype sai odottamaan kuitenkin jotain enemmän. Kirjasta ei ainakaan lihakuvauksia puuttunut. 2.5/5
January 4, 2026
todella hyvä, todella ällö
November 22, 2025
Sen verran omapäistä ja uniikkia menoa, ettei edes päälauserakenteisuus haitannut yhtään. Taidan myös pysyä kasvissyöjänä seuraavatkin 12 vuotta.
Read
November 23, 2025Absolutely brilliant in all possible ways. Thematically reminds me of Tender is the Flesh and Tainnutuskehto, but otherwise there really isn't anything to compare it directly to. What a wonderful own voice, funny and brilliant writing, tight and effortless and just wow and bravo in all possible ways.
November 29, 2025
Hauska, yllättävä ja lihaisa jokaisella sivulla! Toisaalta myös vakava ja surullinen, ensilukemalla nämä tuntemukset ovat täydellisessä suhteessa. Toi mieleen useaan kertaan Rotukarjan, jota myös rakastan, joten vaatii vielä toisen lukukerran vertaillen.
December 25, 2025
lihan käsite on ollut mulle hankala, mutta tätä lukiessa se kytkeyty mun ajatuksiin niin vahvasti. jätti kysymättä, miltä tuntuu abjekti tekstissä ja kielessä, kun se oli niin siinä. käsittämätön, arvaamaton!
December 28, 2025
Sarjassamme ällöt lihakirjat ja Ruumis, tykkäsin!
December 29, 2025
täydellinen välipäivien kirja<3 tässä oli uskomaton flow, eikä ois tehny mieli enää keskeyttää alottamisen jälkeen! samaan aikaan myös ällö, kuvottava ja vastenmielinen..
Read
October 28, 2025Ester, teurastajan parissa mielessäni pyöri jatkuvasti että hyi mitä helvettiä ja vau, tää on nerokasta. Loppua kohden nerous vain parani.
January 3, 2026
Yritin Pariisin-lomallani keskittyä ranskalaisiin teksteihin, mutta suunnittelen aina lukemisen suhteen yhtä, ja sitten toteutuu toista. Huomasinkin kaipaavani suomalaista uutta naiskirjallisuutta, ja löysin lukulaitteelle ladattuna tämän ihmeen ihanan herkkupalan. Niskavaara on käsittämättömän kypsä esikoiskirjailija - miten on mahdollista, että ensimmäinen teos voi olla näin vahva, omaääninen, omilla jaloillaan seisova ja uutta luova? Ja silti ihmeen helppo luettava - en malttanut laskea sitä käsistäni.
Ester, teurastaja antaa keholliselle kirjoittamiselle kokonaan uuden merkityksen. Tällä tavalla teksti voi olla lihallista - niin, että eroottinen ja seksuaalinen on siitä vain häivähdys, yksi kulma. Ester syntyy lihakaupunkiin, lihakauppiaille. Koko kaupungin elämä on järjestäytynyt lihantuotannon ympärille, ja se on myös erottamaton osa Esterin elämää ja persoonallisuutta. Se, että olemme kaikki lihaa, nahkasäkkejä, joiden sisällä on erilaisia elimiä - ja sitten on sielu. Esterin näkökulmasta on täysin selvää, että sielu on myös sialla.
Romaani ei ota kantaa minkään puolesta tai mitään vastaan. Se ei pyri olemaan lainkaan realistinen, ja silti se on nimenomaan hyperrealistinen, mutta omasta näkökulmastaan käsin. Näkökulmaa ei voi kiistää millään tavalla. Se on totta, lihakaupungit ovat totta, on totta että olemme ihmeellinen sattuma maailmankaikkeuden järjestyksessä, ja se, että nahkasäkkimme lisäksi meillä on tietoisuus, on vain kuriositeetti tässä kaikessa.
On hämmentävää lukea Ester, teurastaja heti Anthony Passeronin Tartunnan perään. Kummassakin vanhempien lihakaupan nousu ja tuho ja vaikutus päähenkilön elämään ovat hämmentävän samanlaiset, vaikka kerronnan syy ja lähtökohta on täysin eri. Tästä varmaan voisi jatkaa Laura Gustafssonin Lihakirjan ja Elli Valtosen Tainnutuskehdon pariin - molemmat ovat olleet lukulistallani pitkään, mutta en ole kokenut aihepiiriä sellaiseksi, että haluaisin välttämättä viettää aikaa sen parissa. Välttäisin mieluummin ajattelemasta, vaikka periaatteessa en välttelekään synkkyyttä tai ahdistusta noin muuten. Mutta jos ajattelun pariin voi ohjata tällaisen taiteen ja estetiikan keinoin - kiitos, mielellään. Jos vahingossa kasvan ihmisenä, ihmislajin edustajana, tuntemaan myötätuntoa toislajisia kohtaan, en valita.
Ester, teurastaja antaa keholliselle kirjoittamiselle kokonaan uuden merkityksen. Tällä tavalla teksti voi olla lihallista - niin, että eroottinen ja seksuaalinen on siitä vain häivähdys, yksi kulma. Ester syntyy lihakaupunkiin, lihakauppiaille. Koko kaupungin elämä on järjestäytynyt lihantuotannon ympärille, ja se on myös erottamaton osa Esterin elämää ja persoonallisuutta. Se, että olemme kaikki lihaa, nahkasäkkejä, joiden sisällä on erilaisia elimiä - ja sitten on sielu. Esterin näkökulmasta on täysin selvää, että sielu on myös sialla.
Romaani ei ota kantaa minkään puolesta tai mitään vastaan. Se ei pyri olemaan lainkaan realistinen, ja silti se on nimenomaan hyperrealistinen, mutta omasta näkökulmastaan käsin. Näkökulmaa ei voi kiistää millään tavalla. Se on totta, lihakaupungit ovat totta, on totta että olemme ihmeellinen sattuma maailmankaikkeuden järjestyksessä, ja se, että nahkasäkkimme lisäksi meillä on tietoisuus, on vain kuriositeetti tässä kaikessa.
On hämmentävää lukea Ester, teurastaja heti Anthony Passeronin Tartunnan perään. Kummassakin vanhempien lihakaupan nousu ja tuho ja vaikutus päähenkilön elämään ovat hämmentävän samanlaiset, vaikka kerronnan syy ja lähtökohta on täysin eri. Tästä varmaan voisi jatkaa Laura Gustafssonin Lihakirjan ja Elli Valtosen Tainnutuskehdon pariin - molemmat ovat olleet lukulistallani pitkään, mutta en ole kokenut aihepiiriä sellaiseksi, että haluaisin välttämättä viettää aikaa sen parissa. Välttäisin mieluummin ajattelemasta, vaikka periaatteessa en välttelekään synkkyyttä tai ahdistusta noin muuten. Mutta jos ajattelun pariin voi ohjata tällaisen taiteen ja estetiikan keinoin - kiitos, mielellään. Jos vahingossa kasvan ihmisenä, ihmislajin edustajana, tuntemaan myötätuntoa toislajisia kohtaan, en valita.
December 3, 2025
Mariia Niskavaaran esikoisteosta kuvailtiin kustantamon (luonnollisesti Kosmos, tämä on jotenkin sellainen kirja) katalogissa kiinnostavalla tavalla, joten pitihän siihen tarttua. Maksamakkaran värisessä kannessa on vain kirjan ja kirjailijan nimet, mutta jo nimi Ester, teurastaja on omiaan herättämään mielenkiintoa.
Kirja tapahtuu pienellä paikkakunnalla. Tällä paikkakunnalla kaiken yllä kohoava tehdas on lihanjalostamo. Esterin vanhemmat pyörittävät lihakauppaa. Esterin, teurastajan, puoliso on diplomiseminologi, Keinosiementäjä. Keinosiementejä työskentelee emakoiden parissa, mutta Esterilläkin on kova toive tulla raskaaksi, lisääntyä.
Ester, teurastaja tuntuu jotenkin väärässä ajassa olevalta. Ei kai tällaista lihalla hekumointia sovi enää nykyään? Kirjan lihaisuudessa on jotain hyvin häiritsevää. En usko, että tämä aivan ongelmitta intohimoisille lihansyöjillekään avautuu. Teksti on enimmäkseen varsin suoraviivaista, kieli on samaan aikaan yksinkertaista ja oivaltavaa. Niskavaaralla on mainioita havaintoja ja ilmaisuja.
Lihateollisuus, teurastaminen, keinokohdut, lisääntymisen halu, vastentahtoinen lapsettomuus, elinkeinorakenteen muuttuminen, teurastustapojen muuttuminen, kasvaimet… Paljon on tiiviissä kirjassa lihaa, asioita jotka liittyvät toisiinsa tai ovat liittymättä, kunhan ovat yhdessä. Kokonaisuus on omalaatuinen.
Teoksen ansiot on nähty laajemminkin. Kehua ja kiitosta on riittänyt, kärjimmäisenä Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon voitto. Kyllä tällä lihatiskillä kannattaa poiketa, kauhaista kunnon annos punaisena hehkuvaa jauhelihaa ja upottaa sormensa syvälle lihan sekaan ja puristella kunnolla.
Kirja tapahtuu pienellä paikkakunnalla. Tällä paikkakunnalla kaiken yllä kohoava tehdas on lihanjalostamo. Esterin vanhemmat pyörittävät lihakauppaa. Esterin, teurastajan, puoliso on diplomiseminologi, Keinosiementäjä. Keinosiementejä työskentelee emakoiden parissa, mutta Esterilläkin on kova toive tulla raskaaksi, lisääntyä.
Ester menee makuulleen. Keinosiementäjä yskähtää, käy polvilleen. Naapuriasunnossa keskitytään kuuntelemaan, taloyhtiössä on ohuet seinät ja huomenna heille sanotaan: Taisi sujua ilta mukavasti.
Ester, teurastaja tuntuu jotenkin väärässä ajassa olevalta. Ei kai tällaista lihalla hekumointia sovi enää nykyään? Kirjan lihaisuudessa on jotain hyvin häiritsevää. En usko, että tämä aivan ongelmitta intohimoisille lihansyöjillekään avautuu. Teksti on enimmäkseen varsin suoraviivaista, kieli on samaan aikaan yksinkertaista ja oivaltavaa. Niskavaaralla on mainioita havaintoja ja ilmaisuja.
Lihateollisuus, teurastaminen, keinokohdut, lisääntymisen halu, vastentahtoinen lapsettomuus, elinkeinorakenteen muuttuminen, teurastustapojen muuttuminen, kasvaimet… Paljon on tiiviissä kirjassa lihaa, asioita jotka liittyvät toisiinsa tai ovat liittymättä, kunhan ovat yhdessä. Kokonaisuus on omalaatuinen.
Teoksen ansiot on nähty laajemminkin. Kehua ja kiitosta on riittänyt, kärjimmäisenä Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon voitto. Kyllä tällä lihatiskillä kannattaa poiketa, kauhaista kunnon annos punaisena hehkuvaa jauhelihaa ja upottaa sormensa syvälle lihan sekaan ja puristella kunnolla.
Read
December 7, 2025Ester, teurastaja ei ole esikoisromaani tavallisimmasta päästä. Nyt ei pilkahtele välähdyksiä kirjoittajan omasta kehityspolusta, vaan ollaan aina ja alati lihan seurassa.
Liha on lihaa on eläimen lihaa on ihmisen lihaa, ja lihasta siitä Ester pitää niin kovin paljon, että voisi väittää, että liha on Esterin elämän tarkoitus. Ester teurastaa ja todellakin nauttii työstään. Hän haluaa luoda lihastaan uutta lihaa, mutta se ei olekaan mikään yksinkertainen projekti. Myös kielellisesti teos on herkkuja täynnä ja otankin tähän alle pari pidempää lihapalaa:
”Kaikki kääntyvät katsomaan, mitä sormi osoittaa, ja sitten he näkevät kuinka lihamestarin käsi poimii porsaan ulkofileet, punnitsee ja asettaa ne leikkuulaudalle. Ja sitten heidän edessään leikataan porsaanfilee perhosleikkeeksi. Se on kaunis näytös, kas näin: yhdellä nopealla viillolla leike avautuu kahtia, paljastaa sisuksensa kiltävänä ja kosteana, kuin heidän silmiensä edessä juuri sillä hetkellä luotaisiin ulkosynnyttimet. Ja sitten niitä nuijitaan.”
*
”Hän jaksaa avata ja paloitella vielä kymmenen sikaa sinä päivänä. Hän taputtelee niiden ryhdikkäitä lihoja. Hän taputtelee hieman itseäänkin. Kaikki liha on niin kaunista, hän ajattelee. Tämä sika. Hän itse ja se liha, mikä hänen oman lihansa sisällä kasvaa. Elämän ihme on, että liha kasvattaa lihaa.”
*
Vallan mainio teos, joka vakuutti myös HS:n esikoiskirjapalkinnosta päättäneet. Onnea palkinnosta ja niin, mitäpä muutakaan kuin että: Lihaillaan!
Liha on lihaa on eläimen lihaa on ihmisen lihaa, ja lihasta siitä Ester pitää niin kovin paljon, että voisi väittää, että liha on Esterin elämän tarkoitus. Ester teurastaa ja todellakin nauttii työstään. Hän haluaa luoda lihastaan uutta lihaa, mutta se ei olekaan mikään yksinkertainen projekti. Myös kielellisesti teos on herkkuja täynnä ja otankin tähän alle pari pidempää lihapalaa:
”Kaikki kääntyvät katsomaan, mitä sormi osoittaa, ja sitten he näkevät kuinka lihamestarin käsi poimii porsaan ulkofileet, punnitsee ja asettaa ne leikkuulaudalle. Ja sitten heidän edessään leikataan porsaanfilee perhosleikkeeksi. Se on kaunis näytös, kas näin: yhdellä nopealla viillolla leike avautuu kahtia, paljastaa sisuksensa kiltävänä ja kosteana, kuin heidän silmiensä edessä juuri sillä hetkellä luotaisiin ulkosynnyttimet. Ja sitten niitä nuijitaan.”
*
”Hän jaksaa avata ja paloitella vielä kymmenen sikaa sinä päivänä. Hän taputtelee niiden ryhdikkäitä lihoja. Hän taputtelee hieman itseäänkin. Kaikki liha on niin kaunista, hän ajattelee. Tämä sika. Hän itse ja se liha, mikä hänen oman lihansa sisällä kasvaa. Elämän ihme on, että liha kasvattaa lihaa.”
*
Vallan mainio teos, joka vakuutti myös HS:n esikoiskirjapalkinnosta päättäneet. Onnea palkinnosta ja niin, mitäpä muutakaan kuin että: Lihaillaan!
January 6, 2026
4,5/5 Yksi kiehtovimmista kotimaisista kirjoista, jonka olen lukenut. Musertava kokemus lapsettomuudesta on rajattu tiukasti tiettyyn tilaan ja lopulta tarina saa yhä uusia kierroksia. Esterin varma kertojaääni koettelee lukijaa. Mitä ympärilä olevat ihmiset todella ajattelevat, tuleeko syöksykierre sisältä vai ulkoa?
October 31, 2025
Merkillinen kirja - aiheeltaan tai tyyliltäänkään ei sellainen, joka normaalisti kiinnostaisi minua, mutta luin suurin piirtein yhdellä istumalla loppuun. Alku on kuin kaurismäkeläistä elokuvaa, mutta naisen silmin. Loppu hajaantuu omiin ulottuvuuksiinsa. Ihan omanlaisensa teos.
November 8, 2025
En muista, että mikä sai mut tarttumaan tähän, mutta onneksi tartuin. Tää oli hyvin erikoinen, mutta pelkästään hyvällä tavalla. Jos aikaa olisi ollut, niin olisin lukenut tämän heti kerralla! Taitavasti kirjoitettu monipuolinen tarina.
November 23, 2025
Groteski satu. Rupeaa toistamaan itseään pian, jopa sata sivua on liikaa. Lopun syöpäkohtaus tuntui saman pyörittämiseltä, ei tuonut mitään lisää. Siitä saisi 25 sivua pois. Arkinen tyyli tuo pehmeyttä, joten sinänsä varsinkin alku ihan lukemisen arvoinen. Toimisi novellina paremmin.
This entire review has been hidden because of spoilers.
January 2, 2026
Taitavasti kirjoitettu, fyysinen. Jotenkin etova olematta kuitenkaan mässäilevä. Pidin kovasti. Itketti ja nauratti.
Tehdaskaupungin miljöö ja hahmot olivat erittäin onnistuneesti kuvattuja. Ester oli hahmona mielenkiintoinen, virkistävää lukea tällaista.
4,5/5, loppu jäi vähän hämäräksi.
Tehdaskaupungin miljöö ja hahmot olivat erittäin onnistuneesti kuvattuja. Ester oli hahmona mielenkiintoinen, virkistävää lukea tällaista.
4,5/5, loppu jäi vähän hämäräksi.
November 21, 2025
Surrealistinen ja groteski kuvaus teurastajasta ja keinosiementäjästä. Yhtä mahdoton, kuin paikoin eäinteollisuuden todellisuus. Sopii hyvin kuunneltavaksi Laura Gustafssonin Lihakirjan kanssa.
Read
November 24, 2025Huhhuh! En osaa sanoa oliko tämä paras kirja ikinä vai karmein kirja ikinä. Ihmeellinen lukukokemus!
Displaying 1 - 30 of 41 reviews