Hyvän mielen romaani villalankojen lämmöstä, puikkojen kilahtelusta, ystävistä ja tahdosta pelastaa Lanka-aitan liiketoiminta. Ja joulurauhasta, joka kaiken kiireenkin keskellä hiipii sydämeen.
Oulun Torinrannan punaisessa aitassa on käsityönharrastajan pumpulinpehmeä taivas, Lanka-aitta. Annille neulominen on tullut verenperintönä, mutta lankapuodin siirtymiseen hänelle liittyy pieni peikko; perintövero. Tädin aikanaan perustamalla kaupalla on suunnatonta tunnearvoa, mutta miten nostalgian saa muutettua kassavirraksi ja riittäväksi elannoksi?
Kun kaikki aika pyörii yritystoiminnan turvaamisessa ja kutimen äärellä, myös sosiaalinen elämä rajoittuu Torinrantaan. Viereisistä aitoista löytyvät niin ystävät kuin ainekset paikalliseen saippuasarjadraamaan. Pienen käsityöpiirin perustaminen tuo lisää tuloja, mutta Anni ei olisi osannut arvatakaan, mitä muuta piirin mukana seuraa.
Eräänä aamuna poliisit ovat Lanka-aitan ovella, ja säie kerrallaan Aila-tädin salaisuudet keriytyvät auki. Onneksi kaiken taustalla kuuluu puikkojen rauhoittava kilinä ja leijuu lähestyvän joulun taianomainen tunnelma.
Olipas lankakauppa hauska miljöö ja Anni tosi ihana päähenkilö. Pidin siitä, ettei tässä keskitytty sataan asiaan, vaan fokus oli kovasti Lanka-aitassa. Ihanat sivuhenkilöt myös!
Tarina oli aika yksinkertainen ja pyöri todella vain aitassa, mutta Oulusta, joulusta ja käsitöistä tuli ainakin yksi tähti lisää, ja loppua kohti juonikin pyörähti kunnolla vauhtiin, jopa jatkoa ennakoiden.
En yleensä lue suomalaista viihdekirjallisuutta, koska niiden kohdeyleisö tuntuu olevan itseäni vanhempaa ja täten epäsamaistuttavaa. Annoin tälle mahdollisuuden, koska päähenkilön pitäisi olla kolmissakymmenissä sekä nauttii neulomisesta.
Tästä huolimatta päähenkilössä ei ollut mitään piirteitä, mikä olisi erottanut häntä 65-vuotiaasta naisesta. Ymmärrän päähenkilön olevan tahallaan kirjoitettu mukavuudenhaluiseksi, rutiineja kaipaavaksi introvertiksi, joka sattuu harrastamaan vesijuoksua (muiden) mummojen kanssa. Hän olisi kuitenkin voinut edes vaikka osata somen käyttöä tai tehdä jotain, jonka voisi ymmärtää realistiseksi 30-vuotiaaksi nykypäivänä. Tunnuin pudonneeni juuri siihen kuoppaan, miksi en lue tämmöistä kirjallisuutta, vaikka asetelman piti olla erilainen: "mikäs tää instakrämmälä on, noh senttäs kissavirejot ovat hauskoja".
Puhumattakaan siitä, että ymmärtääkseni tämmöisten joulutarinoiden pitäisi olla kevyttä ja "cozy" luettavaa. Juonellisesti täähän on musertavan masentava konkurssipesäkertomus, jossa ainoat valonpilkahdukset viimeisellä 30 sivulla ovat jäätävän övereitä ja kliseisiä. Tämä varmaan kuuluu tähän genreen, mutta meikäläinen virallisesti palaa näiden kirjojen pariin sitten 60v, kun en tajua vanhoistakaan somepalveluista enää mitään ja voin samaistua väitetysti puolet itseäni nuorempaan päähenkilöön.
Annoin 2⭐️ siitä, että tämä auttoi nukkumaan öisin, mikä on luultavasti sen tehtäväkin.
This entire review has been hidden because of spoilers.
Täksi jouluksi suurin tavoitteeni oli löytää jotain sesonkiin sopivaa luettavaa, jonka pääpointtina ei olisi romantiikka. No tämä upposi näihin tarpeisiin oikein mainiosti!
En ole erityisemmin lukenut tällaista viihdekirjallisuutta, enkä välttämättä ole sen kohdeyleisöä, mutta näin kohta kolmekymppisenä käsitöiden (ja muiden ”mummoharrastusten”) ystävänä jotain samaistumispintaa löytyi tästä kuitenkin. Nautin suuresti tarinan arkisuudesta, ja nyt haaveilen muuttavani Ouluun ja perustavani oman käsityöliikkeen.
Rehellisesti teos olisi voinut olla vieläkin arkisempi. Suuret draamankaaret ja juonenkäänteet tuntuivat hieman tekemällä tehdyiltä ”koska jotain on pakko olla”. Niiden varsinainen käsittelykin alkoi tarinassa hyvin myöhään, ja lopputulos tuntui hyvin epätasapainoiselta. Kirjan synopsiksellakaan ei tuntunut olevan mitään tekemistä lopullisen juonen kanssa.
Loppupeleissä teos kuitenkin teki sen, mitä toivoin sen tekevän: antoi roppakaupalla joulumieltä.
Kirjan tapahtumat sijoittuvat marras-joulukuulle, joten tämä oli juuri tähän vuoden aikaan sopiva kirja. Kirja oli nopea luettava, juonen seuraaminen ei vaatinut suurta ajatustyötä. Loppupuolella juonenkäänteet olivat melkein kuin saduista, mutta kai tämän tyyppisessä kirjassa voi ollakin. Tapahtumien paikkana lanka-aitta ja Oulun torinranta olivat miellyttävät, tapahtumat pyörivät oikeastaan lähes koko ajan pienellä alueella. Kiva lukea välillä pohjoisempaan Suomeen sijoittuvat kirja. Joulun odotus ja tunnelma välittyi kirjasta hyvin.
Tämä oli lämminhenkinen ja kivalla tavalla arkinen kirja. Vähän epärealistinen ajoittain, mutta mukava tarina ja rauhallinen joulutunnelma! Ja plussaa Oulusta!