Niin kauan kuin on elämää

by Jevhenija Kuznjetsova

Miten löytää rakkaus, kun epävarmuus kahlitsee sydäntä?

Kun talvi peittää maan hyisellä peitollaan, elämä ei pysähdy - se muuttuu. Seppeleiden loiste valaisee sodan aikaa elävän Dnipron kaupungin läheisen kylän pimeät talot, ja sydämet jatkavat rakkauden etsimistä synkkinäkin aikoina. Eletään ensimmäistä sotavuodenvaihdetta.

Portugalissa varttunut Jana saapuu Ukrainaan isältään perimäänsä maalaistaloon ja tutustuu naapurissa asuvaan erikoiseen perheeseen. Dnipro-joen lumen peittämien kaislojen huojuessa Jana etsii vastauksia kysymyksiin, joita me kaikki kysymme: Miten säilyttää ihmisyyden lämpö sodan värittämänä kylmänä aikana?

Niin kauan kuin on elämää on ennen kaikkea syvällinen ja humoristinen tarina voimasta, hellyydestä ja valon etsimisestä pimeydessä. Romaanissa ei ole räiskyviä taisteluita eikä sankaripuheita, mutta siinä on ihmisiä, jotka elävät, rakastavat ja uskovat edelleen siihen, että vaikeimpinakin aikoina lampaat pysyvät hengissä ja sielut vahvoina.

Jevhenija Kuznjetsova on ukrainalainen kirjailija, kääntäjä ja tutkijatohtori, joka on vieraillut Suomessakin. Hän on kirjoittanut kolme romaania, joista ensimmäinen, Kysykää Mialta, oli Euroopan Unionin 2022 kirjallisuuspalkintoehdokas ja BBC News Ukraine Books of the Year -ehdokas vuonna 2021.

221 pages, Hardcover

Published October 15, 2025

Reviews

[Tiia | Kirjavin · Rating 2 out of 5]

En päässyt kirjaan kovin hyvin sisälle ja muistan, että törmäsin samaan haasteeseen myös Tikapuut-kirjan kohdalla. Kirjassa oli todella paljon hahmoja enkä meinannut pysyä heidän perässään. Niin kauan kuin on elämää jätti harmillisen kylmäksi — ehkä en vain ole oikea lukija Kuznjetsovan tuotannolle.

1/2026

[Tanja Kuismala-Kähäri · Rating 2 out of 5]

Takakannen perusteella odotin rakastettavaa, herkkää, koskettavaa kirjaa. Teksti oli soljuvaa, mutta...jokin tökki. Unelias tempo, oli hankalaa päästä henkilöihin kiinni...odotukset ja todellisuus eivät kohdallani tavoittaneet toisiaan.

[Sara · Rating 3 out of 5]

Koskettava näkökulma Ukrainan ensimmäiseen sotavuodenvaihteeseen. Vaikka pidinkin tarinasta ja monenkirjavasta hahmokaartista, tarinaan oli vaikea päästä sisään, enkä muodostanut kovinkaan erikoisia mielikuvia kenestäkään keskeisestä hahmosta. Samaan aikaan Kuznjetsova kuitenkin kuvaa yhteisöllisyyden keidasta, joka on muodostunut sodan keskelle ja sitä kaikkea lämpöä, mitä ei odottaisi löytävänsä lopulta kuitenkin synkkään ajanjaksoon sijoittuvalta kirjalta. Elämä ei pysähdy, eivätkä läheiset lakkaa huolehtimasta toisistaan, etsimästä niitä onnen hippuja poikkeukselliseen arkeen. Tavallaan kirjassa alleviivataan myös sitä, etteivät ukrainalaiset anna sodan viedä elämäntahtoa tai anna sen viedä kaikkea.

[Airi Forssell · Rating 3 out of 5]

"Kahlasin" kirjan kuunnellen loppuun saakka, vaikka viimeistään puolivälissä iski epäilys, kannattaako ollenkaan jatkaa. En oikein päässyt tähän kirjaan sisälle, mikä oli pettymys, koska JK:n kahdesta aiemmasta suomennetusta teoksesta pidin paljonkin. Tässä on henkilöitä sen verran, että kuunnellessa ei pysy perässä. Lukija lukee jotenkin innottomasti, eläytymättä, ja sisällön vivahteet eivät pääse esille. Hän olisi voinut vaivautua ottamaan selville, miten henkilöiden nimet kuuluu ääntää, sillä oikein hän ei niitä äännä. Antaahan kirja toki näkymän ensimmäisen sotavuoden elämään, ja kirjassa on kieltämättä rankan arkielämän keskellä pilkahtavaa huumoriakin, ja tunteiden orastavaa paloa, mutta en vain syty tälle. Luultavimmin parempi itse luettuna kuin kuunneltuna.