Maailman viimeinen eläin - Karhukaisista toivosta ja pienuuden voimasta

by Suvi Auvinen

Karhukainen on mikroskooppisen pieni eläin, joka selviytyy hämmästyttävissä olosuhteissa aina merenpohjasta tulivuoren kuumiin lähteisiin ja avaruuden tyhjiöön. Suvi Auvinen haltioitui karhukaisista ja lähti selvittämään, miten jokin niin pieni voi olla niin kestävä. Syntyi ahmittava teos, jonka mittakaava laajenee karhukaisten maailmasta valtavan suuriin kysymyksiin: ihmislajin ja muun luonnon vaikeaan suhteeseen, tiedonjanon ja vallanhalun hintaan sekä kriiseistä selviytymiseen.

Mestarillisesti rakennettu tietokirja kutsuu lukijan löytöretkelle karhukaisten jalanjäljille. Suloisen ja kiehtovan eläimen ympärille punoutuu monisyinen ja vaikuttava tarina, jossa kurotetaan pimeyksien halki kohti toivoa ja katsotaan viimein maailmanloppua silmiin.

416 pages, Hardcover

Published January 14, 2026

Reviews

[Marko Suomi · Rating 5 out of 5]

Aikamoista taituruutta vaatii että pystyy kietomaam samaan pakettiin tutkimusmatkakertomuksen, valtavat mittakaavaerot aikaan ja kokoon liittyen, suhtautumisen vääjäämättömään tuhoutumiseen, surun luonnon tilasta ja elossa olemisen merkityksen filosofisen pohdinnan. Tällainen kirja on kuitenkin kyseessä, oli upea matka ja jotenkin ajatuksia sekä tunteita nyrjäyttävä, ja opin todella paljon karhukaisista 😀

[Veera · Rating 4 out of 5]

"Eläin näyttää nallekarkin, ryppyisen nahkasohvan ja pölynimuripussin risteytykseltä."

Viimeinen eläin kertoo Karhukaisista, ja niitä tutkivat selvästi lajilleen omistautuneet, intohimoiset tutkijat, jotka suhtautuvat karhukaisiin lähes pakkomielteisesti. Sama fanaattinen omistautuminen tuntuu heijastuvan myös kirjailijaan itseensä, Auvinen on äärimmäisen perehtynyt aiheeseensa ja kirjoittaa ilmastokriisistä ja maailmanlopusta ehdottomasti ja tinkimättömästi.

Kirjan nimi kertoo sen, että painotus on vahvasti maailmanlopussa, ilmastokriisissä ja lajikadossa. Se, mitä hyvää ilmaston eteen tehdään, ohitetaan nopeasti, kun taas väistämättömän tuhon kuvaamiseen käytetään paljon aikaa ja tilaa. Jos podet vahvaa ilmastoahdistusta, tai et vaan tykkää siitä lukea, en silloin suosittelisi lukemaan tätä kirjaa.

Itse pidin erityisesti kryptobioosia käsittelevistä luvuista, ne olivat todella kiinnostavia ja oivaltavia. Niissä kirja oli parhaimmillaan. Kirjan loppupuolella oma kiinnostukseni alkoi ilmeisesti vähän hiipua ja tuntui kuin teos olisi menettänyt hieman otettaan.

Viimeinen eläin on hyvin kunnianhimoinen ja ajatuksia herättävä romaani, mutta myös paikoin raskas.

[Leo Stranius · Rating 4 out of 5]

Mahtava kirja maailman ehkä vahvimmasta ja kyvykkäimmästä eläimestä. Auvinen osaa hienosti kontekstoida yhteen ekologisen kriisin, evoluutiobiologian ja eläinten oikeudet osana yhden lajin kuvausta.

Valitettavan usein kuvittelemme, että ihminen on jotenkin ainutlaatuinen eläin maapallon historiassa. Lopulta olemme kuitenkin aika heikkoja.

Karhukainen taas on eläin, joka selviytyy merenpohjassa, tulivuorissa ja jopa avaruudessa. Karhukaiset voivat lisääntyä sekä suvullisesti että neitseellisesti. Karhukaisella on kyky pysäyttää aineenvaihdunta ja siirtyä kryptobioosiin sekä pystyvät olemaan tässä tilassa yli kymmenen vuotta. Siis tilassa, joka on monen ikuista elämää havittelevan ihmisen märkä uni.

Karhukaiset voivat selvitä myös 151 asteen kuumuudessa tai -272 asteen pakkasessa. Ne kestävät tuhansia kertoa paremmin säteilyä ja painetta kuin ihminen ja toisaalta ne selviävät myös tyhjiössä. Karhukaisia on elänyt maapallolla ainakin 500 miljoonaa vuotta.

Ihmisellä on aika paljon vielä kehittymisen varaa.

Auvinen kuvaa perusteellisesti Karhukaisista käytävää keskustelua. Omaan makuun kirjassa on hiukan liikaa oman henkilökohtaisen elämän tai puolison elämäntilanteen kuvausta sekä ylipäätään sellaista tyypillistä meta-tekstiä ja kuvausta siitä, miten eri tietoja on hankittu. Tämä on toki ominaista "kevennystä" ja henkilökohtaistamista nykytietokirjallisuudessa.