What do you think?
Rate this book
Den fantastiska bussen
Djuren i Ahnstarr City är desperata och olyckliga. Deras hem håller på att rivas, det är bråk mellan gängen och lille Timo har blivit svårt sjuk på grund av föroreningarna. Men en gammal myt berättar om landet Balanka, där den helande saffransliljan växer. Kanske kan blomman rädda Timo? I de slummiga hamnkvarteren ligger en öde hangar med ett märkligt innehåll och en tragisk historia, men även möjligheten till en flyktplan. Ledda av katten Spir bestämmer sig djuren för att bygga en jättebuss och bege sig till Balanka. Det blir en vild roadtrip genom otroliga landskap, över Nordpolen och ut i stratosfären för att rädda lille Timo, sig själva och resten av världen.
202 pages, Hardcover
Published January 1, 2025
16 people are currently reading
192 people want to read
About the author
Jakob Martin Strid
56 books29 followersI 1995 udkom hans første tegneseriesamling, Tales From the Future, der tidligere var bragt i de autonomes interne ugeblad Slam.
Udover tegneseriestriben i Politiken har Jacob Martin Strid kastet sig over børnebogsgenren. Hans lidt skæve og humoristiske børnebøger, som Mustafas Kiosk og Min mormors gebis, er blevet meget populære.
Udover tegneseriestriben i Politiken har Jacob Martin Strid kastet sig over børnebogsgenren. Hans lidt skæve og humoristiske børnebøger, som Mustafas Kiosk og Min mormors gebis, er blevet meget populære.
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 30 of 71 reviews
July 5, 2024
Som bogopsætter gav jeg den én stjerne inden jeg overhovedet havde læst den: bogen er så forbandet stor, at den hele tiden sætter sig fast i bibliotekets sorteringsanlæg. Et sagsanlæg mod Hr. Strid ulmede således i mig og mine kolleger.
Alt er dog tilgivet efter endt læsning. Størrelsen er fuldt ud retfærdiggjort, fordi det tillader Strid at lege med størrelsforhold. Man “læser” hver side mindst to gange fordi man først beskuer helhedsbilledet, for derefter at dykke ned i alle de små, sjove detaljer. Da jeg var barn gjorde jeg det samme med Don Rosas fantastisk detaljerede Anders And tegninger. Dengang svor jeg, at der aldrig havde og aldrig ville findes en illustrator der kunne nå ham til sokkeholderne. Moralen må være, at børn er dumme, selvom hr. Strid nok er uenig med mig heri.
Læs den, når den engang om 3-4 år ikke længere er udsolgt landet over. Om ikke andet, så for den punchline på allersidste side, der kom så meget bag på mig, at jeg højlydt brød ud i latter (i en heldigvis tom lejlighed)
Alt er dog tilgivet efter endt læsning. Størrelsen er fuldt ud retfærdiggjort, fordi det tillader Strid at lege med størrelsforhold. Man “læser” hver side mindst to gange fordi man først beskuer helhedsbilledet, for derefter at dykke ned i alle de små, sjove detaljer. Da jeg var barn gjorde jeg det samme med Don Rosas fantastisk detaljerede Anders And tegninger. Dengang svor jeg, at der aldrig havde og aldrig ville findes en illustrator der kunne nå ham til sokkeholderne. Moralen må være, at børn er dumme, selvom hr. Strid nok er uenig med mig heri.
Læs den, når den engang om 3-4 år ikke længere er udsolgt landet over. Om ikke andet, så for den punchline på allersidste side, der kom så meget bag på mig, at jeg højlydt brød ud i latter (i en heldigvis tom lejlighed)
January 21, 2026
Jakob Martin Stridin teoksia on käännetty suomeksi aika maltillisesti, mutta tietäjät saattavat tietää mainion tarinan Jättipäärynästä joka kasvoi talon kokoiseksi. Tanskalaiskirjailijan nimi on saattanut jäädä mieleen myös Suomessa uutisoidusta kohusta, jossa ruotsalaiset närkästyivät Mustafas kiosk -loruteoksesta (syystä tai syyttä, kirjaa lukematta en ota asiaan mitään kantaa, kuten ei kenenkään muunkaan pitäisi).
Toivoa kuitenkin sopisi, että lehdistö innostuisi kirjoittamaan muutaman sanan Stridin kuvakirjasta "Ihmeellinen bussi" (Otava, 2025). Se on nimittäin melkoisen huima kuvakirja vähän vanhemmille muksuille ja löytyypä teoksesta tasoja ja teemoja myös meitä aikuisia lukijoita varten.
Tapahtumat sijoittuvat jonnekin tulevaisuuteen, ydinsodan jälkeiseen aikakauteen, jolloin sateliitit ovat pudonneet, internet on kaatunut ja maapallon akseli on siirtynyt paikoiltaan. Maailmassa on eriarvoisuutta, köyhyyttä ja diktatuureja. Jotkut uskovat vielä korkeimpiin voimiin, toisten mielestä jumalat eivät osaa auttaa tai eivät vain välitä.
Karhunpoika nimeltään Taku asuu ystävineen Mahti-Cityn suurkaupungin satamassa sijaitsevassa kerrostalossa. Kaikesta on vähän pulaa, jotkut ovat alkoholisoituneet. Kaikkein pahinta on kuitenkin se, että talo on purku-uhan alla, eikä eläinkommuunin asukkailla ole paikkaa minne mennä. Se saattaa koitua kohtalokkaaksi vakavasti sairaalle pikku-Timolle.
Eräänä päivänä satamaan laskeutuu drone. Se kuljettaa mukanaan pientä lappusta, johon on kirjattu neljä numeroa eikä mitään muuta. Se käynnistää tapahtumasarjan, joka saa eläimet nousemaan massiivisella moottorilla varustettuun monikerroksiseen bussiin ja lähtemään pitkälle ja vaaralliselle matkalle kohti myyttistä Balankan valtakuntaa. Löytyisikö periltä salaperäinen saraijalilja, jonka kukinnolla pitäisi olla parantavia ominaisuuksia?
Stridin visiot ovat melkoisen huimia ja tuovat hetkittäin mieleen Richard Scarryn ottamassa LSD-trippiä. Plasmapulssigeneraattori sinkoaa säteitään pimeyteen, kun bussi jyristelee halki pimeän tasangon. Valtaisa silta nousee pohjoisnavalta stratosfääriin ja matka jatkuu halki revontulten, Elmon tulen suihkutessa kojetaulusta.
Katolla tähyilen toiseen suuntaan. Silloin näen jumalat. (s. 151)
Kuvituksen yksityiskohtia katsellessa ei ihmettele lainkaan, että teoksen tekemisessä vierähti viitisentoista vuotta. "Kaikki on tehty käsin. Kaikki on tehty paperille", kuten kirjailija alkulehdillä toteaa.
Huima lastenkirja kaiken kaikkiaan.
Toivoa kuitenkin sopisi, että lehdistö innostuisi kirjoittamaan muutaman sanan Stridin kuvakirjasta "Ihmeellinen bussi" (Otava, 2025). Se on nimittäin melkoisen huima kuvakirja vähän vanhemmille muksuille ja löytyypä teoksesta tasoja ja teemoja myös meitä aikuisia lukijoita varten.
Tapahtumat sijoittuvat jonnekin tulevaisuuteen, ydinsodan jälkeiseen aikakauteen, jolloin sateliitit ovat pudonneet, internet on kaatunut ja maapallon akseli on siirtynyt paikoiltaan. Maailmassa on eriarvoisuutta, köyhyyttä ja diktatuureja. Jotkut uskovat vielä korkeimpiin voimiin, toisten mielestä jumalat eivät osaa auttaa tai eivät vain välitä.
Karhunpoika nimeltään Taku asuu ystävineen Mahti-Cityn suurkaupungin satamassa sijaitsevassa kerrostalossa. Kaikesta on vähän pulaa, jotkut ovat alkoholisoituneet. Kaikkein pahinta on kuitenkin se, että talo on purku-uhan alla, eikä eläinkommuunin asukkailla ole paikkaa minne mennä. Se saattaa koitua kohtalokkaaksi vakavasti sairaalle pikku-Timolle.
Eräänä päivänä satamaan laskeutuu drone. Se kuljettaa mukanaan pientä lappusta, johon on kirjattu neljä numeroa eikä mitään muuta. Se käynnistää tapahtumasarjan, joka saa eläimet nousemaan massiivisella moottorilla varustettuun monikerroksiseen bussiin ja lähtemään pitkälle ja vaaralliselle matkalle kohti myyttistä Balankan valtakuntaa. Löytyisikö periltä salaperäinen saraijalilja, jonka kukinnolla pitäisi olla parantavia ominaisuuksia?
Stridin visiot ovat melkoisen huimia ja tuovat hetkittäin mieleen Richard Scarryn ottamassa LSD-trippiä. Plasmapulssigeneraattori sinkoaa säteitään pimeyteen, kun bussi jyristelee halki pimeän tasangon. Valtaisa silta nousee pohjoisnavalta stratosfääriin ja matka jatkuu halki revontulten, Elmon tulen suihkutessa kojetaulusta.
Katolla tähyilen toiseen suuntaan. Silloin näen jumalat. (s. 151)
Kuvituksen yksityiskohtia katsellessa ei ihmettele lainkaan, että teoksen tekemisessä vierähti viitisentoista vuotta. "Kaikki on tehty käsin. Kaikki on tehty paperille", kuten kirjailija alkulehdillä toteaa.
Huima lastenkirja kaiken kaikkiaan.
January 9, 2026
Viss bērnu literatūras prieks, apbrīna, atklājums, pārsteigums un emociju kalniņš.
Ja lasīts autora Bumbieris, sižets liksies kaut kur jau redzēts, bet šis ir brieduma un mūsdienu pasaules saskumdināts rezultāts.
Ja lasīts autora Bumbieris, sižets liksies kaut kur jau redzēts, bet šis ir brieduma un mūsdienu pasaules saskumdināts rezultāts.
January 25, 2026
Dette er helt fantastisk. Jeg kan nesten ikke fatte at noen har brukt så lang tid på en barnebok, det gjør meg så glad. Oi oi oi.
November 9, 2025
WOW! As a child I was obsessed with Richard Scarry books, and this book is almost an hommage to his work.
The story is wonderful and has multiple layers, most of which I have not discovered (yet). It's an adventure, perfect for people of all ages. BRILLIANT.
The story is wonderful and has multiple layers, most of which I have not discovered (yet). It's an adventure, perfect for people of all ages. BRILLIANT.
May 16, 2025
Wow, bare wow. Som at træde ind i en Miyazaki-film.
Jeg besøgte udstillingen på Brandts Klædefabrik og endte med at sidde og læse hele bogen.
Jeg besøgte udstillingen på Brandts Klædefabrik og endte med at sidde og læse hele bogen.
February 4, 2024
det er længe siden, at jeg har grædt så meget over en bog. tak til sylvester for oplæsning
June 14, 2025
fantastisk - rørende fortælling fyldt med super relevante emner, som vores små desværre bliver nødt til at kende til, som f.eks. migration og forurening. kæmpe anbefaling til højtlæsning, eller også bare til at nyde selv!
December 31, 2024
En fantastisk bog i et fantastisk format om en fantastisk bus, der skal på en fantastisk rejse til et fantastisk land for at finde en fantastisk blomst, som kan udøve fantastiske mirakler i en verden, der ikke er så fantastisk længere.
September 15, 2025
Was für ein Buch! Es hat 2 Kilo, ist voller großartiger Bilder und erzählt eine Geschichte voller Abenteuer, Wagemut und Sozialkritik. 15 Jahre hat das Buch gebraucht, um eins zu werden und das hat sich sowas von gelohnt! Große Buchliebe!
Read
September 30, 2025Lest i forbindelse med NBI-studier.
Jeg klarte ikke å holde meg unna da jeg fant denne på listen over valgfritt pensum. En 2,5 kg tung bok til 999,-, tegnet og skrevet over 15 år?! Jeg forsøkye å låne den på biblioteket, og ble ikke mindre nysgjerrig på boka av å se over 800 personer i lånekø. Endte opp med å kjøpe den, og nå er jeg storfornøyd over å kunne ha denne flotte boka i bokhylla mi.
«Den fantastiske bussen» er fantastisk. Artig format, morsom og rørende historie, viktig tematikk, fine illustrasjoner, kul fortellerstil. Og så siste side da, hah!
Jeg klarte ikke å holde meg unna da jeg fant denne på listen over valgfritt pensum. En 2,5 kg tung bok til 999,-, tegnet og skrevet over 15 år?! Jeg forsøkye å låne den på biblioteket, og ble ikke mindre nysgjerrig på boka av å se over 800 personer i lånekø. Endte opp med å kjøpe den, og nå er jeg storfornøyd over å kunne ha denne flotte boka i bokhylla mi.
«Den fantastiske bussen» er fantastisk. Artig format, morsom og rørende historie, viktig tematikk, fine illustrasjoner, kul fortellerstil. Og så siste side da, hah!
August 9, 2025
så utrolig flot og sød historie
slay af Brandts for at have den liggende gratis hehe
slay af Brandts for at have den liggende gratis hehe
August 9, 2025
De røyker en joint på siste side????
Stor bok i bokbingoen:) (den er diger)
Stor bok i bokbingoen:) (den er diger)
September 30, 2025
Er det galskap å bruke 15 år på å skive og illustrerte en barnebok? Ja. Men i dette tilfellet ble det et helt magisk resultat!
January 10, 2026
Utroligt smukt illustreret.
March 23, 2024
Aldeles fantastisk. Smuk, sjov, fantasifuld, rørende, tankevækkende - en oplagt læs højt og del bog.
January 18, 2026
En yleensä raportoi luettuja kuvakirjoja Goodreadsiin, mutta JUMANKAUTA onko tässä kenties vuoden paras kirja???
(Jostain syystä Goodreads luulee että tätä editiota ei oo vielä julkaistu, siksi en pysty antamaan tälle tähtiä. Muuten olisin antanut VIISI.)
(Jostain syystä Goodreads luulee että tätä editiota ei oo vielä julkaistu, siksi en pysty antamaan tälle tähtiä. Muuten olisin antanut VIISI.)
Read
April 18, 2024Så - kontroversiel holdning? Jeg synes, Den Fantastiske Bus er fin. Ikke så fantastisk som andre lader til at synes.
Tegningerne er umådeligt smukke og fortællingen minder en del om feks Den Kæmpestore Pære, men med et socialrealistisk twist.
Den er Strid på den rigtig fine måde, men jeg var ikke så rørstrømsk som nogle andre, jeg kender - og jeg er ellers typen, som græder til det meste.
Jeg har ikke givet nogle stjerner, fordi jeg har det ret stramt med forfatteren, så jeg vakler i mine holdninger til stjernerne.
Tegningerne er umådeligt smukke og fortællingen minder en del om feks Den Kæmpestore Pære, men med et socialrealistisk twist.
Den er Strid på den rigtig fine måde, men jeg var ikke så rørstrømsk som nogle andre, jeg kender - og jeg er ellers typen, som græder til det meste.
Jeg har ikke givet nogle stjerner, fordi jeg har det ret stramt med forfatteren, så jeg vakler i mine holdninger til stjernerne.
Read
January 24, 2026Tahaks öelda, et ma oleksin nii väga armastanud seda raamatut kui ma väiksem olin, aga tegelikult armastan praegu ka. Milline raamat, mis rikkalikud illustratsioonid ja kaunis sõnum.
Mu sõber AM tõi välja hea pointi, et lasteraamatud on meedium, mille läbi tihti väljendatakse progressiivset-vasakpoolset maailmavaadet. Lasteraamatusse on hea peita (või mitte isegi peita vaid otseselt väljendada) ideid sellest, millises maailmas me tahaksime elada. „Fantastiline buss“ leiab aset maailmas, kus õhureostus põhjustab haiguseid, isad peavad raha teenima kaugel ebainimlike tingimustega tehastes. Meie tegelaste elupaiku suurlinna mereäärsel kail kimbutavad nii üleujutused kui rikkamate inimeste detailplaneeringud, mis näevad ette, et nende majad lammutatakse ja hulk peresid peab kolima lageda taeva alla. Õnneks leidub kogukonnal ühtekuuluvus ja unistus, mille nimel asutakse fantastilisele retkele. Edasi utoopia poole!
Raamatu illustratsioonid on tõeline maiuspala. Raamat on läbinisti illustreeritud kaunite käsitsi maalitud maastike ja rohkete detailidega. Strid joonistas-kirjutas raamatut viisteist aastat ja seda on näha. Raamatu-universum tundub korralikult lived-in ja iga väntvõlli, süntesaatori või tunketasku eest on hoolitsetud. On, mida sisse ahmida.
Mu sõber AM tõi välja hea pointi, et lasteraamatud on meedium, mille läbi tihti väljendatakse progressiivset-vasakpoolset maailmavaadet. Lasteraamatusse on hea peita (või mitte isegi peita vaid otseselt väljendada) ideid sellest, millises maailmas me tahaksime elada. „Fantastiline buss“ leiab aset maailmas, kus õhureostus põhjustab haiguseid, isad peavad raha teenima kaugel ebainimlike tingimustega tehastes. Meie tegelaste elupaiku suurlinna mereäärsel kail kimbutavad nii üleujutused kui rikkamate inimeste detailplaneeringud, mis näevad ette, et nende majad lammutatakse ja hulk peresid peab kolima lageda taeva alla. Õnneks leidub kogukonnal ühtekuuluvus ja unistus, mille nimel asutakse fantastilisele retkele. Edasi utoopia poole!
Raamatu illustratsioonid on tõeline maiuspala. Raamat on läbinisti illustreeritud kaunite käsitsi maalitud maastike ja rohkete detailidega. Strid joonistas-kirjutas raamatut viisteist aastat ja seda on näha. Raamatu-universum tundub korralikult lived-in ja iga väntvõlli, süntesaatori või tunketasku eest on hoolitsetud. On, mida sisse ahmida.
December 30, 2025
Tämäpä oli upea! Kuvakirjaksi massiivinen 200 sivun seikkailu alkaa postapokalyptisestä suurkaupungista. Hökkelikylässä asuvan yhteisön asumukset puretaan yksitellen uusien pilvenpiirtäjien tieltä. Asukkaat hakevat ratkaisua sekä asumistilanteeseensa että saasteiden sairastuttaman lapsen parantamiseen rakentamalla jättimäisen bussin, jolla lähtevät etsimään Balankan luvattua maata. Kuvitus on henkeäsalpaava etenkin teknisten yksityiskohtien ja jylhien maisemien puolesta (avaruuteen asti kohoava siltä pohjoisnavalle ❤). Kerronnassa sivutaan paljoa kaunistelematta esim. totalitarismia, uskontoa, alkoholiongelmia, (ydin)sotaa, köyhyyttä ja epätasa-arvoa.
February 18, 2026
Nopirku, jo iedvesmojos no sajūsminātām grāmatu blogeru atsauksmēm. Un esmu vīlusies. Komiksa veida stāsts ar daudz detalizētiem zīmējumiem, kas ir daudz dziļāki, nekā klasiskajos komiksos, bet mani neuzrunāja.
April 24, 2024
Utrolig smukke illustrationer. Men savner flere af de små sjove detaljer, som plejer at kendetegne Strids historier.
August 4, 2024
Smuk og fin historie
June 24, 2024
Strids Magnum Opus indeholder noget af det vildeste, dansk illustrationskunst kan byde på. En bedrift
May 17, 2025
Det vakreste jeg har lest på lenge, en perle av en bok!
June 5, 2024
Jeg skulle læse den højt for møgungerne, men de faldt i søvn halvejs (de kæmpede en brag kamp for ikke at falde i søvn), men den var så gribende at jeg ikke ku lade være med at læse resten alene. Den har det hele, smukke tegninger, og så er den sød sjov og rørende. Fire stjerner pil op.
December 29, 2024
Virkelig flot, ikke bare en børnebog.
January 26, 2026
Read this for the first time with my kids. Intentional, slowly, savoring every page. Minds were blown, page by page. Eyes were wide, mouths stayed agape. This book is a stimulating, visceral experience.
For years, I thought Jakob Martin Strid's masterpiece was "The Incredibly Story of The Giant Pear", an extremely fun, tightly narrated romp with Scarry-inspired visuals. "Giant Pear" can capture the attention of a room full of rowdy first-graders for an hour when you read it out loud (speaking from experience here). It's that kind of book. However, it turns out his masterpiece was yet to come.
In "The Fantastic Bus", Strid gives up "The Giant Pear's" tight storytelling but makes room for lush, eye-widening, horizon-to-horizon pictures rarely seen in children's books (or books in general). So many details you can get lost in them, time and again - this is a book to be savoured, re-read, pored over. So much awe-inspiring art that it needs to be analysed in Kantian terms - the Beautiful, and the Sublime, in which the mind encounters something so overwhelming the imagination fails to fully grasp it. After first reading this to your kids at a slow pace, you'll want to browse this again, picture for picture, to capture all the detail and world-building. If you're looking to show your kids true great visual art that they'll intuitively understand - this is it.
"The Fantastic Bus" is not a fun caper like "The Giant Pear". Its themes are somber: Life-threatening illness. People living their lives in the dirty underbelly of society, warmed only a little by class solidarity, which is easily torn by higher powers or personal frustrations. Depression and survivor's guilt. Tyranny and misery. Powerlessness and hoping for the gods to help you out a little. Hope, ambition and catastrophe. Utopia, crushed.
Not your usual children's book themes. The characters of this story are cute animals and its physics evoke magical realism, but its story draws from a real adult world full of pointless cruelty. It's an ambitious concept, but Strid dares to fly this giant bus-airplane. And fly it does.
Maybe you find this dystopia a little too on the nose, as if it emerged from a Social Democrat election leaflet. (*Social Democrats thankfully do not feature in this book, and Strid does not present any type of politics as a solution. As an aside, "Giant Pear" finds that a Good Leader can heal society and create Utopia. But remember, "Giant Pear" is a book for 6-year olds.)
I could also totally understand if some people find the story too sobby, or if some parents find it a bit too dark for younger kids (although my own kids could not get enough of it).
Rest assured that "Fantastic Bus" is still ultimately an uplifting, utopian book, because of the sheer imaginative power of its fantastical storyline. A story of powerless people working together to heal the world. As silly as that sounds in the 21st century. Maybe we all deserve a little Utopia right now.
For years, I thought Jakob Martin Strid's masterpiece was "The Incredibly Story of The Giant Pear", an extremely fun, tightly narrated romp with Scarry-inspired visuals. "Giant Pear" can capture the attention of a room full of rowdy first-graders for an hour when you read it out loud (speaking from experience here). It's that kind of book. However, it turns out his masterpiece was yet to come.
In "The Fantastic Bus", Strid gives up "The Giant Pear's" tight storytelling but makes room for lush, eye-widening, horizon-to-horizon pictures rarely seen in children's books (or books in general). So many details you can get lost in them, time and again - this is a book to be savoured, re-read, pored over. So much awe-inspiring art that it needs to be analysed in Kantian terms - the Beautiful, and the Sublime, in which the mind encounters something so overwhelming the imagination fails to fully grasp it. After first reading this to your kids at a slow pace, you'll want to browse this again, picture for picture, to capture all the detail and world-building. If you're looking to show your kids true great visual art that they'll intuitively understand - this is it.
"The Fantastic Bus" is not a fun caper like "The Giant Pear". Its themes are somber: Life-threatening illness. People living their lives in the dirty underbelly of society, warmed only a little by class solidarity, which is easily torn by higher powers or personal frustrations. Depression and survivor's guilt. Tyranny and misery. Powerlessness and hoping for the gods to help you out a little. Hope, ambition and catastrophe. Utopia, crushed.
Not your usual children's book themes. The characters of this story are cute animals and its physics evoke magical realism, but its story draws from a real adult world full of pointless cruelty. It's an ambitious concept, but Strid dares to fly this giant bus-airplane. And fly it does.
Maybe you find this dystopia a little too on the nose, as if it emerged from a Social Democrat election leaflet. (*Social Democrats thankfully do not feature in this book, and Strid does not present any type of politics as a solution. As an aside, "Giant Pear" finds that a Good Leader can heal society and create Utopia. But remember, "Giant Pear" is a book for 6-year olds.)
I could also totally understand if some people find the story too sobby, or if some parents find it a bit too dark for younger kids (although my own kids could not get enough of it).
Rest assured that "Fantastic Bus" is still ultimately an uplifting, utopian book, because of the sheer imaginative power of its fantastical storyline. A story of powerless people working together to heal the world. As silly as that sounds in the 21st century. Maybe we all deserve a little Utopia right now.
Review of advance copy
Kuvakirjat ovat tavallisesti noin 30–40-sivuisia tai pienempiäkin. Jakob Martin Stridin Ihmeellinen bussi on sitten jonkin sortin kuvakirjaromaani, sillä siinä sivuja on noin 200. Kaikki on käsin tehtyä; kirjan etulehdillä sanotaan, ettei kuvitukseen ole käytetty digitaalisia työkaluja. Ei siis ihme, että kirjan tekemiseen on mennyt yli 15 vuotta.
Ihmeellinen bussi kertoo Mahti-Cityn suurkaupungin asukkaista sodanjälkeisessä lähitulevaisuudessa, jossa internet on jo kaatunut. Päähenkilökaarti asuu satamassa itse rakentamissaan taloissa, joita ollaan purkamassa uusien talojen tieltä. Pikku Timo on sairastunut vakavasti kaupungin saastuneesta ilmasta, eikä Toivion täti voi oikein muuta kuin lähettää uhrilahjoja jumalille.
Toivion täti uskoo, että mystinen saraijalilja voisi pelastaa Timon. Tolstoi-leijona on joskus aikoinaan matkustanut kauas itään kohti Balankan satumaata etsimään saraijaliljoja. Silloin tutkimusmatka epäonnistui. Nyt kun kodit tullaat purkamaan, asukkaat päättävät lähteä uudelle yritykselle. Yhdessä tuumin sekalainen sakki rakentaa ihmeellisen jättibussin, jolla matkalle lähdetään, vaikka matkaa on satatuhatta kilometriä.
Matka on pitkä ja mahdottomalta tuntuva, mutta tarina etenee hyvin suoraviivaisesti. Se on oikeastaan kirjan suurin heikkous: bussi mennä jurnuttaa eteenpäin pysähtymättä ja vaikka matkan varrella osuukin erinäisiä esteitä, valtaosassa tarinassa ei ole sen enempää käänteitä kuin bussin reitilläkään.
Suoraviivaisuuden voi kuitenkin antaa anteeksi, sillä Ihmeellinen bussi on todella kaunis kirja! Se on tulvillaan upeita maisemia, niin Mahti-Cityssä kuin matkalla Balankaan. Niistä välittyy kiehtova maailma, jossa sodan jäljet näkyvät. Kirja on täynnä mielikuvitusta ruokkivia yksityiskohtia. Henkilöhahmot ovat eläimiä; eläinhahmojen käyttäminen ja tietty piirrostyylin yksityiskohtaisuus tuovat mieleen Mauri Kunnaksen kuvakirjat, mutta maisemamaalaukset ovat jotain, millaista Kunnaksen kirjoissa ei ole nähty.
Ihmeellinen bussi on isoine sivuineen ja 200 sivun mitassaan melkoinen järkäle kuvakirjaksi. Tarina on aika yksinkertainen, mutta kirjan maailma on kiehtova ja ihmebussi yksityiskohtineen viehättää varmasti kaikkia isoista koneista ja kulkupeleistä kiinnostuneita. Tarinassa on mukavaa anarkistista yhteisöllisyyttä, kun sataman asukkaat puhaltavat yhteen hiileen. Kirjan maailma on myös mukavasti vähän kummallinen. Jakob Martin Stridin vuosikausien työ on tuottanut upeaa tulosta.
Ihmeellinen bussi kertoo Mahti-Cityn suurkaupungin asukkaista sodanjälkeisessä lähitulevaisuudessa, jossa internet on jo kaatunut. Päähenkilökaarti asuu satamassa itse rakentamissaan taloissa, joita ollaan purkamassa uusien talojen tieltä. Pikku Timo on sairastunut vakavasti kaupungin saastuneesta ilmasta, eikä Toivion täti voi oikein muuta kuin lähettää uhrilahjoja jumalille.
Toivion täti uskoo, että mystinen saraijalilja voisi pelastaa Timon. Tolstoi-leijona on joskus aikoinaan matkustanut kauas itään kohti Balankan satumaata etsimään saraijaliljoja. Silloin tutkimusmatka epäonnistui. Nyt kun kodit tullaat purkamaan, asukkaat päättävät lähteä uudelle yritykselle. Yhdessä tuumin sekalainen sakki rakentaa ihmeellisen jättibussin, jolla matkalle lähdetään, vaikka matkaa on satatuhatta kilometriä.
Matka on pitkä ja mahdottomalta tuntuva, mutta tarina etenee hyvin suoraviivaisesti. Se on oikeastaan kirjan suurin heikkous: bussi mennä jurnuttaa eteenpäin pysähtymättä ja vaikka matkan varrella osuukin erinäisiä esteitä, valtaosassa tarinassa ei ole sen enempää käänteitä kuin bussin reitilläkään.
Suoraviivaisuuden voi kuitenkin antaa anteeksi, sillä Ihmeellinen bussi on todella kaunis kirja! Se on tulvillaan upeita maisemia, niin Mahti-Cityssä kuin matkalla Balankaan. Niistä välittyy kiehtova maailma, jossa sodan jäljet näkyvät. Kirja on täynnä mielikuvitusta ruokkivia yksityiskohtia. Henkilöhahmot ovat eläimiä; eläinhahmojen käyttäminen ja tietty piirrostyylin yksityiskohtaisuus tuovat mieleen Mauri Kunnaksen kuvakirjat, mutta maisemamaalaukset ovat jotain, millaista Kunnaksen kirjoissa ei ole nähty.
Ihmeellinen bussi on isoine sivuineen ja 200 sivun mitassaan melkoinen järkäle kuvakirjaksi. Tarina on aika yksinkertainen, mutta kirjan maailma on kiehtova ja ihmebussi yksityiskohtineen viehättää varmasti kaikkia isoista koneista ja kulkupeleistä kiinnostuneita. Tarinassa on mukavaa anarkistista yhteisöllisyyttä, kun sataman asukkaat puhaltavat yhteen hiileen. Kirjan maailma on myös mukavasti vähän kummallinen. Jakob Martin Stridin vuosikausien työ on tuottanut upeaa tulosta.
February 27, 2026
Pyöristän ylöspäin viiteen tähteen, sen verran huikea kirja Ihmeellinen bussi on.
Vähän isommille lapsille ja myös meille aikuisille sopivassa tarinassa lähdetään liikkeelle Mahti-Citystä, jossa monen koti on päätymässä vasaran alle. Ongelmahan se on tietysti kaikille, mutta erityisesti vakavasti sairaalle Pikku-Timolleen ja äidilleen, joka yrittää löytää parannuskeinon. Eikä hyvin mene muillakaan: osa asukkaista on esimerkiksi alkoholisoitunut ja koko yhteiskunta vaikuttaa olevan vähintäänkin romahduksen partaalla. Pakkoraossa on siis lähdettävä matkalle ihmeellisellä bussilla kohti kaukaista Balankaa, josta lääke voisi ehkä hyvällä tuurilla löytyä ja elämä muutenkin muuttua onnellisemmaksi.
Ihmeellinen bussi ei tosiaan ole ihan pienten lasten kirja ihan jo pituutensa vuoksi. Samoin monet teemat ovat rankkoja: tarinassa kohdataan monenlaista syrjäytymistä, kaltoinkohtelua, diktatuuriakin. Näiden vastapainoksi löytyy toki ripakopallinen eläinten välistä lämpöä ja välittämistä, sekä mm. vuosikymmenten taakse kantavaa ystävyyttä. Kirjan kuvitus on huikean hieno ja esimerkiksi tekniikasta kiinnostuneet löytävät siitä paljon vimpaimpia ja härpäkkeitä katseltavaksi.
Ihmeellinen bussi muistuttaa myös siitä, että joskus merkkiteosten tekemiseen kuluu aikaa ja että käsin tekemisellä on suuri arvo.
Vähän isommille lapsille ja myös meille aikuisille sopivassa tarinassa lähdetään liikkeelle Mahti-Citystä, jossa monen koti on päätymässä vasaran alle. Ongelmahan se on tietysti kaikille, mutta erityisesti vakavasti sairaalle Pikku-Timolleen ja äidilleen, joka yrittää löytää parannuskeinon. Eikä hyvin mene muillakaan: osa asukkaista on esimerkiksi alkoholisoitunut ja koko yhteiskunta vaikuttaa olevan vähintäänkin romahduksen partaalla. Pakkoraossa on siis lähdettävä matkalle ihmeellisellä bussilla kohti kaukaista Balankaa, josta lääke voisi ehkä hyvällä tuurilla löytyä ja elämä muutenkin muuttua onnellisemmaksi.
Ihmeellinen bussi ei tosiaan ole ihan pienten lasten kirja ihan jo pituutensa vuoksi. Samoin monet teemat ovat rankkoja: tarinassa kohdataan monenlaista syrjäytymistä, kaltoinkohtelua, diktatuuriakin. Näiden vastapainoksi löytyy toki ripakopallinen eläinten välistä lämpöä ja välittämistä, sekä mm. vuosikymmenten taakse kantavaa ystävyyttä. Kirjan kuvitus on huikean hieno ja esimerkiksi tekniikasta kiinnostuneet löytävät siitä paljon vimpaimpia ja härpäkkeitä katseltavaksi.
Ihmeellinen bussi muistuttaa myös siitä, että joskus merkkiteosten tekemiseen kuluu aikaa ja että käsin tekemisellä on suuri arvo.
Displaying 1 - 30 of 71 reviews