Kertomus maasta, jossa rakkaudesta tuli vaarallista
Ylen kirjeenvaihtajan omakohtainen tietokirja Venäjän hyökkäyksestä seksuaalivähemmistöjä ja länsimaisia arvoja kohtaan.
Erkka Mikkonen rakastui nuorena miehenä venäläiseen kulttuuriin, vieraanvaraisuuteen ja Pietarin vapautuneeseen ilmapiiriin. Aiempi kuva Venäjästä murentui Mikkosen silmien edessä hänen vuosinaan Ylen Moskovan-kirjeenvaihtajana. Kirjassaan Homona Putinin Venäjällä Mikkonen kertoo, kuinka Vladimir Putinin itsevaltainen hallinto alkoi systemaattisesti polkea seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ja miten heidän elämänsä muuttui hengenvaaralliseksi.
Työ ja elämä veivät Mikkosen moniin absurdeihin ja vaarallisiin tilanteisiin. Esimerkiksi Venäjän valtiollisen tv-kanavan uutisjutussa häntä syytettiin ulkovaltojen agentiksi. Mikkonen joutui työskentelemään painostuksen ja uhkailun alla samalla kun yritti nauttia vapaa-ajastaan venäläisen aviomiehensä kanssa.
Homona Putinin Venäjällä on silmiä avaava kuvaus naapurimaamme syöksystä kohti totalitarismia sekä siitä, miten vähemmistöt ovat olleet tuon kehityksen ensimmäinen uhri.
Erkka Mikkonen (s. 1982) on Venäjään erikoistunut ulkomaantoimittaja, joka työskenteli Ylen kirjeenvaihtajana Moskovassa vuosina 2019-2022.
Kuuntelin kirjan. Oli hyvin silmiä avaava ja ajatuksia herättävä teos, joka lähestyy yhteiskunnallista taitavasti yksilön näkemysten kautta. Voin suositella lämpimästi ihan kaikille! Teos on todella ymmärrettävä ja selkeä silloinkin, vaikka Venäjän tapahtumista edellisten 20 vuoden aikana ei olisi mitään ennakkotietoja. Mikkonen taustoittaa teosta todella hyvin ja yksityiskohtaisesti.
Teoksen aihe on todella tärkeä monesta syystä. Ensinnäkin se tekee näkyväksi LGBT-yhteisöön kohdistuvan laajamittaisen ja alati ajan kanssa pahentuneen sorron Venäjällä, mitä ei tulisi jättää huomiotta. Samalla se on myös varoittava tarina siitä, miten lyhyessä ajassa demokratian peruspilarit, kuten sanan- ja ilmaisunvapaus voivat alkaa nitistä liitoksissaan. Kirjassa myös osoitetaan selkeästi, mistä tällainen demokratian hajoaminen voidaan helpoiten aloittaa: Marginaalissa olevien ryhmien oikeuksien sortamisesta.
Teos on tärkeä muistutus olla toistamatta historiaa tulevaisuudessa etenkin äärioikeistolaisen ajattelun noustessa monessa maailman kolkassa.
mää tykkäsin!! kuvaa venäjän yhteiskunnan muutosta erityisesti painottaen erkka mikkosen omaa aikaa moskovan kirjeenvaihtajana sekä sitä, miten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien romuttamista ja homo/transfobian levittämistä polkuna laajempaan ihmisoikeuksien sortamiseen ja keppiukkona ukrainan sodan oikeuttamiseen. sekä huomion harhauttamiseen pois ukrainan sodan tappioista ja kriitiikistä - ainakin ”lapsia suojeleva” homopropagandalaki saatiin solmituksi!
oisin mielelläni lukenu enemmän myös lesbojen näkökulmasta, mutta ymmärrän, että kaikkea ei saa samaan kirjaan! ihmettelin tosin vähän kahen transihmisen aiempien nimien kertomista??
Tää oli hyvä! Tosi mielenkiintoinen ja kattava teos, jossa Mikkonen kertoo kuinka Venäjällä alettiin nakertamaan demokratiaa ja ihmisoikeuksia pala palalta. Kirja perustuu osittain Mikkosen omiin kokemuksiin, mikä luo kiinnostavan näkökulman samalla, kun hän kertoo asioita myös faktoja apuna käyttäen tunnustaen oman muistinsa heikkoudet. Ajoittain kirja oli jotenkin epälooginen, sillä vuosissa hypittiin ees sun taa lukujen aikana, ja välillä piti palata hieman taaksepäin, jotta oikea aikajana pysyi koossa. Jos ihmisoikeudet ja lbtq+ ihmisten asema kiinnostaa niin tämä kannattaa lukee
Hyvä kirja, joka toimii selkeänä kertauksena Venäjän viime vuosien kehityskulkuun, ollen samalla myös henkilökohtainen tarina, joka tekee siitä kiinnostavan. Olen viettänyt paljon aikaa Pietarissa samoihin aikoihin kun Mikkonen, joten hieman nostalgiaakin heräsi, ennen kuin kirjan sävy synkkeni myös ympäröivien tapahtumien muuttuessa yhä synkemmiksi.
Vaikuttavinta oli lukea siitä miten moninaisiin paikkoihin Mikkonen on päässyt uransa aikana ja millaisia haastatteluja hän on tehnyt. Ihailen hänen toimittajan uraansa ja rohkeuttaan.
Kirjan aikajanasta oli välillä hieman vaikea saada selvää, varsinkin loppua kohden kun mentiin jo lähelle nykyaikaa. Tuoreita tapahtumia on vaikea katsoa takaisinpäin, kun ne ovat vielä niin lähellä, ja ehkä siksi kirjan ajan ja paikan tuntu jotenkin hämärtyi.
tervetuloa ryhmään kirjoja, jotka mä haluaisin myös englanniks ihan vaan, että isompi ryhmä ihmisiä sais tän luettua
siis pidin varmaan eniten siitä, ettei tää vaan ollut faktoja uutisten perusteella yms, vaan mikkonen kirjoitti siitä millasta oli asua venäjällä ennen kaikkea ja sen aikaan
Tämä kirja teki minuun todella ison vaikutuksen, meni tunteisiin.
Vaikka kirja nimensä mukaisesti kertoo sateenkaarivähemmistön tarinaa, niin se on samalla myös kertomus Venäjän lähihistoriasta.
Kirja siis kertoo venäläisen hlbt+ -vähemmistön elämästä: arjesta, jossa oma identiteetti täytyy usein piilottaa, ja jossa pelko väkivallasta, syrjinnästä ja viranomaisten mielivaltaisesta toiminnasta on jatkuvasti läsnä. Mikkonen kertoo tarinaa tapaamiensa ihmisten kautta, mutta myös omakohtaisiin kokemuksiin perustuen, mikä tekee kirjasta erityisen kiinnostavan.
Teos on ennen kaikkea kurkistus nyky-Venäjään – siihen, millaista arki on, kun pelko, kontrolli ja propaganda ovat osa jokapäiväistä elämää. Seksuaalivähemmistöjen kohtelu tekee näkyväksi jotain paljon laajempaa: mitä tapahtuu, kun yhteiskunta alkaa sulkeutua ja kovettua.
Vaikka en pidä itseäni erityisen isänmaallisena, niin tämä kirja sai minut arvostamaan itsenäisyyttä sekä vapautta ihan uudella tavalla. Sellaisia asioita, joita helposti pitää itsestäänselvinä.
En muista, millon viimeksi kirja olis saanut mut itkemään. Tämä kirja sai.
Suosittelen lukemaan, jos haluat ymmärtää maailmaa vähän enemmän – ja ehkä myös omaa arkea uudesta kulmasta.
Kiinnostava ja avartava kirja vakavasta aiheesta. Rivien välissä välittyy kirjoittajan rakkaus Venäjää kohtaan, vaikka hallinto mielivaltaistuu ja ihmisoikeustilanne kapenee. Mikkonen on tehnyt toimittajana melkoisen työn raportoidessaan Venäjältä, ja tämä kirja jatkaa tiedonvälitystä. Harvemmin saa lukea näkökulmia ihmiseltä, joka tuntee Venäjää yhtä hyvin kuin Mikkonen. Kirja on tietokirjan ja romaanin risteymä, jossa on sekä Mikkosen omaa tarinaa ja kokemuksia että tietoa. Suosittelen!
Huikean informatiivinen kirja ja ainakin itselleni silmiä avaava esitys siitä, miten ei pelkästään seksuaalivähemmistöjen, vaan kaikkien vähemmistöjen ja lopulta koko kansalaisyhteiskunnan asemaa on Venäjällä järjestelmällisesti heikennetty viimeiset parikymmentä vuotta. En olisi uskonut, että maa on palannut niin täysin neuvostohenkiseen absurdismiin, mutta tässä vain ollaan, ja Mikkonen tuo kehityksen terävästi ja kattavasti esille. Teos olisi hyödyllistä luettavaa jokaiselle meistä, oli kiinnostunut seksuaalivähemmistöjen oikeuksista tai ei.
Vaikuttava ja hyvin kirjoitettu teos Venäjän lähihistoriasta ja nykytilanteesta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen näkökulmasta. Mikkosen omat kokemukset nivoutuvat luontevasti laajempien kehityskulkujen kanssa. On surullista huomata, miten Venäjä on luisunut kehityksessä taaksepäin eikä muutosta parempaan ole näköpiirissä.
Tukahduttava katsaus Putinin Venäjään ja sen ihmisten nujertamiseen. Kirja tarjoaa paljon tietoa ja etenee selkeästi eteenpäin. Mikkosen omakohtaiset kokemukset ja asiantuntijuus ankkuroivat teoksen pitkäksi aikaa mieleen.
Kuuntelin äänikirjana. Mikkonen lukee kirjan itse ihan tyydyttävästi.
”Mielestäni uskoa tulevaisuutta kohtaan ei pidä menettää koskaan. Sitä puoltaa maailmankaikkeuden vahvin voima: rakkaus. Rakkaus on kahlitsematon. Siksi tiedän, että se tulee voittamaan myös Venäjällä.”
Valtavan mielenkiintoinen, mutta samalla kaikessa kaunistelemattomuudessaan tuskastuttava ja surullinen kertomus Venäjän muutoksesta yhä autoritäärisemmäksi valtioksi ja sen vaikutuksista seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin Venäjällä. Ihailen Mikkosen rohkeutta ja periksiantamattomuutta raportoida maan tilasta sen koko ajan vaikeutuvista olosuhteista huolimatta. Kirja on myös tärkeä muistutus siitä, kuinka tärkeää on muistaa erottaa valtakoneisto tavallisista kansalaisista.
Mikkonen tekee erinomaista työtä lihallistaessaan Venäjän ihmisoikeustilanteen inhimillistä kokemustasoa, ja aiheen kannalta kirjoittajan oma kuuluminen käsiteltyyn ihmisryhmään on elimellistä.
Teoksen ainoa lievä kauneusvirhe on populaarien journalististen tutkimusten klassikkovirheeksi vakiintunut päähenkilösydnrooma, eli kirjoittajan kiusaus sijoittaa tekstiin itseään sekä omaa arkeaan ja henkilöhistoriaansa jo hiukan kiusalliselta tuntuvissa määrin. Selkeässä omaelämäkertateoksessa tämä ei haittaisi – ja teosta voikin tulkita eräänlaisena pikareskina matkakertomuksena –, mutta näin haastattelumateriaaliakin sisältävässä yhteiskunnallisessa teoksessa en saanut moskovalaisten asuntojen sisustuksen, kissan hoitamisten ja kirjailijan parisuhde-elämän ihmettelystä irti oikein muuta kuin myötähäpeää.
Tämä sinänsä lievä häiriötekijä poislukien teos on hyvin suositeltava katsaus itänaapurimme ihmisoikeustilanteeseen sen välittömien kärsijöiden näkökulmasta. Vaikka keskiverto-uutisten seuraaja tuskin yllättyy paljostakaan lukemastaan, kirja herättää uudella tavalla käsittämään valtavaa eroa oikeuksissa ja vapauksissa itärajamme aidan eri puolin, mukaan lukien oikeudessa ja vapaudessa rakastaa. Ainoa pointti missä kuitenkin olen Mikkosen kanssa selkeästi eri linjoilla on hänen viimeisessä sanassaan uskosta rakkauden voitosta myös Venäjällä. Teoksen läpi leikkaava kasvutarina ulos sinisilmäisestä optimismista saanee loppukaneetissa vielä viimeisen lohdullisen kädenojennuksensa, mutta Venäjän historiaa tarkastellen siihen on vaikea suhtautua muuna kuin toiveikkaana, mutta lopulta sokeana uskona.
Homona Putinin Venäjällä on vaikuttava kirja monestakin syystä. Erkka Mikkonen on sekä asunut Venäjällä kauan ja moneen otteeseen. Oma homoutensa tuo kirjaan toisen, henkilökohtaisemman tason. Otsikon perusteella odotin vieläkin henkilövetoisempaa tarinaa, mutta tämä ei ole kirjalle missään nimessä miinus. Mikkonen on ensisijaisesti toimittaja, joka hyödyntää kirjeenvaihtajakokemuksiaan ja lähteitään myös tässä kirjassa.
Kirja luo laajan katseen tämän päivän Venäjään ja sen lähihistoriaan, Ukrainan sotaankin. Kontrolli ja sortaminen ei rajoitu vain seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin. Kirjan vaikuttavinta antia on se, kuinka Mikkonen kuvaa niitä perusteluja, joilla Venäjä oikeuttaa tekonsa. Putin tovereineen on rakentanut vastakkainasettelua ”Gayropan” kanssa jo kauan, ja pikkuhiljaa kontrollista & väkivallasta on tullut Venäjällä arkea.
Pidin myös kirjoitustyylistä. Kun aihe on näin painava, tieto ja tunne välittyy asiallisellakin sävyllä.
Luin Ukrainan sodan alussa Twitteristä osuvan lausahduksen: "Vladimir Putin ei luonut venäläistä kulttuuria - venäläinen kulttuuri loi Vladimir Putinin." Niinpä. Venäjä on sotaisa, kaikkea erilaisuutta vihaava maa, jonka todellisen luonteen myöntäminen on yhä vieläkin, suomettumisen jäätyä virallisesti taakse, monelle suomalaiselle vaikeaa. Erkka Mikkonen on aito journalisti, joka ei kumartele poliittisesti korrekteja puolitotuuksia, vaan kirjoittaa maasta aidosti pettyneenä ja harmissaan. Näin tällainen kirja tuleekin kirjoittaa. Omat kokemukset kulkevat sujuvasti historiallisen viitekehyksen laitaa pitkin, ja sekoituksesta syntyvä kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Toivon mukaan tämä kirja kannustaa sivistysvaltioissa eläviä ihmisiä puolustamaan omien vähemmistöjensä oikeuksia entistä intensiivisemmin - se on oikea tapa reagoida Venäjän taantumuksellisuuteen ja 1800-lukularppaukseen.
Mielenkiintoinen lyhyt historiikki Erkka Mikkosen ajasta kirjeenvaihtajana Venäjällä. Tästä aiheesta ei kirjoiteta tarpeeksi, ja viimeisen reilun 20 vuoden aikana tilanne Venäjällä on muuttunut sietämättömäksi. Mikkonen kuljettaa tarinaa sekä omasta kokemuksestaan että poliittisten tapahtumien ja ilmapiirin kautta.
Huomattava kuitenkin on että Mikkonen kirjoittaa vahvasti valkoisen ulkomaalaisen miehen näkökulmasta, vaikkakin homomiehenä kuuluukin vähemmistöön hän on ollut silti etuoikeutetussa asemassa. Muiden seksuaalivähemmistöjen asemaa ei juurikaan kirjassa näy, ja Mikkonen myös käyttää kahdesti transihmisen dead namea joka osoittaa ymmärryksen puutetta.
Erkka Mikkonen kirjoittaa kirjassaan kiinnostavasti sekä työstään, Venäjästä ja myös vahvasti omasta ammatti- ja siviiliminästään. Homona Putinin Venäjällä on hyvä osoitus siitä, miten helposti valtaväestö voi kääntää päänsä kauheuksista sillä verukkeella, että "se ei koske meitä", vaikka lopussa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Persoonallisella otteella ja selkeällä kielellä Mikkonen käy läpi lähes 15 vuotta Venäjän suistumista totalitarismin ja ihmisiä hyväksikäyttäväksi järjestelmäksi, joka vaikutti myös optimistina Venäjälle lähteneeseen toimittajan omaan maailmakuvaan.
Todella kiinnostava kuvaus siitä, miten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ajettiin Venäjällä ahtaalle. Erkka Mikkosen kirja on henkilökohtainen, mutta samalla siinä on haastateltu paljon muita, ja kuvataan tapahtumia yleiselläkin tasolla.
Katso tämän ohessa, ennen tai jälkeen Yle Areenasta Oscar-voittaja Yksin Putinia vastaan (Mr. Nobody Against Putin), ne avaavat yhdessä ja erikseen hyvin Venäjän nykyistä demokratian ja yhteiskunnan tilaa ihmisten ja arjen kautta.
Mielenkiintoinen, omakohtainen ja valaiseva. Kirja, jota voi suositella kaikille tärkeän aiheen takia.
Välillä rönsyää aika vahvasti Venäjän politiikan ja nykyhistorian uutisoinnin tiivistämiseen, niin että homojen asemasta puhuminen jää hieman taka-alalle. Mutta se lienee asia, jota jokaiselta journalistin kirjoittamalta kirjalta voi odottaakin.
Vetävästi kirjoitettu kirja tarjoaa selkeän läpileikkauksen Putinin kiristyvästä kontrollista ja vähemmistöjen oikeuksien kaventumisesta Venäjällä viimeisen viidentoista vuoden aikana. Erkka Mikkosella on harvinaislaatuinen ja tärkeä näkökulma aiheeseen Ylen entisenä Venäjän kirjeenvaihtajana ja Venäjällä vuosia asuneena homomiehenä, jonka aviomies on venäläinen.
Omaan makuuni hiukan liian reportaasimainen ja toisteinen. Kuitenkin todella kiinnostava ja tärkeä kirja, joka avaa hyvin sitä, mitä Venäjällä on sepitetty eräänkin herran toimesta.
Erinomainen kirja, jos vähemmistöjen oikeudet, tai siis niiden puute, Venäjällä kiinnostaa. Kirja taustoittaa muutenkin hyvin nykyisen tilanteen Venäjällä.
Sujuvasti etenevä kirja, jossa on paljon tärkeää asiaa. Vaikka Venäjän kehityksessä olisi paljon muutakin kiinnostavaa, Mikkonen pitätyy hyvin valitussa kohdistuspisteessä. 3,5/5