Pitelemätön nykyromaani vallan hurmiollisesta vaikutuksesta, kolmesta yksinäisestä ihmisestä ja yhdestä sinnikkäästä torakasta.
Toimitusjohtaja Herald elää todeksi unelmaansa: Itä-Eurooppaan nousee miljardiluokan kaupunkialue, jossa aika jätättää ja onni on auvoisampaa.
Sofia saa yllätyspotkut mukavasta työstään rautakaupassa. Kun pullojenkeräyksellä ei enää maksa vesijumppaa ja pikkuhousumarkkina on saturoitunut, Sofia joutuu laittamaan likoon kaiken luovuutensa.
Brysselistä Suomeen palannut meppi Foxman_66 odottaa ovensa takana postipakettia kuin ilmestystä.
Hurmos on vallankäytön ilkikurinen läpivalaisu ja absurdiudessaan armoton lähikuva ihmisen pienuudesta ja suuruudesta.
Hurmos on kyllä nautittava tapaus, ai että! Jotenkin tosi isoa maailmanluokan kirjallisuutta eikä siksi, että tapahtumat sijoittuvat osin Euroopan parlamenttiin, vaan siksi, että Kask uskaltaa kurottaa rohkeasti tosi mielikuvituksellisen korkealle. EU:n lisäksi on uutta valtiota, torakoita, virtsakuutioiden myymistä, jne, jne. Miten ihanaa onkaan lukea, kun mielelle tarjotaan kunnolla uutta pureksittavaa! Miinustan yhden tähden siitä, että kirja olisi lopulta saanut olla jopa vähän pidempi *, loppu kun kurottiin kokoon vähän hätäisen tuntuisesti, kun sitä ennen tunnelmaa oli rakennettu niin huolella parisataa sivua.
* tämä on muuten todella ainutlaatuinen kehu, sillä yleensä monen teoksen kohdalla (oli sitten kirjoja tai elokuvia) mietin, että tiivistääkin olisi voinut...
Yllättävä, omintakeinen, ihanasti todentuntuisuuden ja liiottelun rajoilla leikittelevä satiiri nykypäivästä ja sen vaihtoehtoisista kuluista. Esikoiseksikin jo harvinaisen vahva ja eheä, tuntuu laajemmalta maailmankirjallisuudelta. Jos tämä ei yllä Ester, teurastajan kaltaiseen hypeen ja käännösoikeuksiin, ihmettelen suuresti.
Hieno ja mielikuvituksellinen teos. Olisin lukenut mielelläni vielä sata sivua lisää. Sijoittuu pääosin maailmaan, joka ei kiinnosta minua tippaakaan mutta siitä huolimatta kirja piti otteessaan alusta loppuun saakka. Eittämättä tämän vuoden yksi parhaimmista lukemistani! Vau!
Fun, sharp, wild. Very funny, I laughed out loud multiple times. It didn't take anything away from the sharp observations and heavier topics. Poverty, surviving, a world of money that we live in. Frozen piss and Google Meets with the mic turned off. This is it, this is water. Hard to tell if this was David Foster Wallace, Kurt Vonnegut or Arto Paasilinna, but there was hints of that kind of even slapsticky fun with all that wildness. Everything rested on a strong intellect. This wasn't DFW & co, it was Kask and it felt confident. This seems like a formula that can be continued pretty easily and I hope it will. Great stuff.
Hurmos, Kaskin esikoisromaani, kutkutteli monella tapaa. Kirjan luonne toi mieleeni Michael Chabonin leikittelevät, mutta jotenkin pohjimmiltaan vakavat tekstit. Liikaa tunkua tällä veikeälle kirjalliselle valtatielle ei Suomessa ole. Tulee mieleen lähinnä Jaakko Yli-juonikas, mutta Kask kirjoittaa ilahduttavan lukijaystävällisesti verratuna kirjailijakollegaansa. Hurmos sopisi hyvin vaikkapa baarikirjaksi!
Erityisen ihailtavaa Hurmoksessa on se kuinka taitavasti esikoiskirjailija pystyy pyörittämään kolmea eri kertojaa (ja torakkaa!) ilman, että pakka hajoaa kasaan. Miljöönä 2030-luvun semidystoopinen Suomi ja EU:n hähmäinen Poesia-rakennusprojekti Ukrainan alangoilla kommentoivat nykytilannetta, mutta eivät sellaisella raskaan alleviivaavalla tavalla. Vallan teemaa tarkastellaan kolmesta eri näkökulmasta, mutta sekään ei mene kirjan satiirisesta luonteesta huolimatta överiksi.
Kolme kertojaa Herald (vanhan rahan ja epätoivon hajuinen yrittäjä), Foxman_66 (fetisistinen meppi) ja Sofia (vähävarainen mutta yrittelijäs eksentrikko) ovat kaikki omalla tavallaan kiinnostavia seurattavia ja näiden välille piirtyvät yhteydet riemastuttavia. Paperilla kaksi miespäähenkilöä ovat ehkä hieman liian samanlaisia, mutta Kask onnistuu korostamaan Heraldin ja Foxman_66:n obsessioita tarpeeksi, jotta hahmot pysyvät kirjan aikana kiinnostavina. Sofia taas erottuu kirkkaasti ja hänen kauttaan vallan, sukupuolen ja kapitalismin risteyskohtien käsittelyyn tulee kahdesta muusta poikkeavaa syvyyttä.
Hurmos on pitkälti oivallinen ja älykäs lukuromaani, joka lopulta myös onnistuu haastavassa laskeutumisessa. Kone kuitenkin hieman yskii ennen loppua, loppupuolen tapahtumat jäävät jotenkin vähän hähmäiseksi sikermäksi, jossa sekoittuvat poliittinen ja henkilökohtainen draama. Itselleni harvinaisesti jäin miettimään olisiko kirjan pitänyt olla vähän pidempi, jotta loppukolmannes olisi saanut hengittää. En kuitenkaan itse lukenut tätä ensisijaisesti juonta ajatellen vaan nauttien hahmojen kohelluksesta ja sanailuista lähitulevaisuuden oudon tutussa maailmassa.
Kaskin Hurmos on kerroksellinen kirja, jolta odotin enemmän. Osittain rakastinkin kirjan hävytöntä tapaa kommentoida maailman politiikkaa ja työelämää, mutta osin olin enimmäkseen ymmälläni. Hurmos olisi toiminut paremmin, jos siihen ei olisi otettu ihan niin montaa tarinalinjaa.