Veera Papinoja kertoo kirjassaan Kohti kehorauhaa – irti dieettikulttuurin kahleista, kuinka avain hyvinvointiin löytyy itsekurin sijaan kehon kuuntelemisesta ja itsensä hyväksymisestä.
Somevaikuttaja Veera Bianca, oikealta nimeltään Veera Papinoja, oppi jo alle kouluikäisenä olevansa liian iso. Häpeän ja ulkopuolisuuden tunteet ajoivat hänet vuosikausien laihdutus-, ahminta- ja kuntoilukierteeseen. Lopputuloksena oli vain entistä korkeampi vaakalukema.
Yhteiskunnassamme ihaillaan hoikkuutta ja kurinalaisuutta, ja monen suhde ruokaan, liikuntaan ja omaan kehoon on vääristynyt. Lihavat kohtaavat syrjintää, ennakkoluuloja ja alentavaa puhetta, mutta samaan aikaan dieettikulttuuri ja ulkonäköpaineet vaikuttavat kaikenkokoisiin ihmisiin.
Oman tarinansa kautta Papinoja osoittaa, miten jokainen voi kehittää joustavampaa ruokasuhdetta, löytää liikunnan ilon ja saavuttaa kehorauhan. Hyvä olo ja tasapaino syömiseen löytyvät lempeyden ja kehon kuuntelun avulla – ei itsekurin ja kalorien laskemisen kautta.
Veera Papinojan “Kohti kehorauhaa” yhdistää toimivasti tietokirjallisuutta ja kirjailijan omaa elämänkokemusta. Kirjassa käsitellään yhteiskunnan asenteita, tutkittua tietoa ja Papinojan omia kokemuksia sopivassa tasapainossa. Papinoja kuvaa teoksessaan myös kaltoinkohtelua ja vihaa, jota on saanut osakseen kehon kokonsa takia. Nämä osuudet ovat erityisen surullista luettavaa. Monet teoksen hetket ovat varsin tunnistettavia ja saavat toivomaan helpompaa tietä kehonkuvan kanssa nykynuorille. Kirja on hyvä lisä kokemustietokirjallisuuden kentälle. Toivon, että siihen tartuvat myös he, joiden mielestä kehon kokoon on helppo vaikuttaa itse. Kokonaisuudessaan Kehorauhaa on sujuva ja mielenkiinnon ylläpitävä teos.
Hyvin kirjoitettu, sujuvaa kuunneltavaa ja asiallisesti perusteltu kokonaisuus. Faktaa, selkeyttä ja tärkeää puhetta kehorauhasta.
Pidän erityisesti omakohtaisuudesta. Veeran tarina on kiinnostava ja koskettava ja seuraan häntä muutenkin somessa. Ehkä juuri siksi tämä tuntui minulle kädenlämpöiseltä: nyökyttelin mukana, mutta en varsinaisesti tullut ravistelluksi. Odotin rohkeampaa otetta, terävämpiä kulmia tai jotain, mikä olisi haastanut ajatteluani uudella tavalla. Minulle tämä ei tarjonnut mitään uutta.
Yksi tähti lisää yhteiskunnallisesta tärkeydestä. Tämä on tarpeellinen kirja ja varmasti monelle merkittävä – erityisesti, jos teemat eivät ole ennestään tuttuja.