Rööperiläisen viinatrokarin tytär Doris Laine on singahtanut Suomi-Filmin tähdeksi. Doris kuitenkin jatkaa kaksoiselämäänsä 30-luvun Helsingin kiehtovassa alamaailmassa ja saa vaarallisen tehtävän: hänen pitäisi vietellä isänsä liikekumppani.
Samalla Doris yrittää tukahduttaa tunteensa valokuvaaja Kurt Salstetta kohtaan, mutta kielletty rakkaus ei suostu sammumaan. Doriksesta tuntuu, että kaikilla on salaisuuksia. Voiko hän enää luottaa edes lähimpiin ystäviinsä? Mitä uskollisuus, ystävyys ja rakkaus – sekä petollisuus – todella tarkoittavat?
Laura Anderssonin Tähtipölyä-sarjassa on aiemmin ilmestynyt romaani Tähtipölyn bulevardi. Sarjan henkilöhahmot ovat fiktiivisiä.
Sarjan ensimmäinen osa oli varsin mainio, joten odotin omilla paluuta Doris Laineen, 1930-luvun Helsingin ja elokuvamaailman glamourin pariin. Valitettavasti ensimmäisten 80 sivun ajan tämä sarjan toinen osa tuntui tyhjäkäynniltä, joka ei kehittänyt tarinan linjoja mihinkään uuteen suuntaan vaan kertasi ensimmäisestä osasta tuttuja juttuja. Kirjan kokonaispituus huomioiden alkukäynnistelyihin tuhraantuu liikaa aikaa.
Vaikka loppupuolella on luvassa sellaista juonittelua, että kirjaa ei malta laskea käsistään, tuntuvat jotkin juonikuviot hieman heppoisesti perustelluilta ja jättävät vain ilmaan lisää kysymyksiä. Todennäköisesti luen seuraavankin osan, sillä sen verran Doriksen ja kumppaneiden seikkailut kiinnostavat.
Laura Anderssonin historiallinen teos Tähtipölyyn kirjoitettu jatkoi nuoresta filmitähdestä, Doris Laineesta, kertovaa kirjasarjaa. Doris oli kotoisin pahamaineisesta Rööperistä, jossa viinan salakauppa kukoisti, vaikka Suomen ensimmäinen Alko oli avannut vuotta aikaisemmin ovensa ja kieltolaki oli lopetettu. Doriksen isä suunnitteli suurta viinantrokausreissua Virosta. Doriksen oma filmitähden elämä puolestaan oli täynnä juhlia ja yöelämää, ja hän allekirjoitti vuoden työsopimuksen Suomen Filmiteollisuuden kanssa.
Villa, Ulpu ja Linnea pitivät Doriksen jalat maan tasalla. Villan elämä kiinnosti Dorista, ja hän halusi tietää enemmän, miksi Villa pysytteli salaperäisenä taustastaan. Villa oli nimittäin henkilö, joka sai houkuteltua tyttöjoukon kaikenlaisiin juttuihin. Tällä kertaa Villalla oli suuret suunnitelmat, mutta pystyivätkö muut tytöt luottamaan Villan suunnitelmiin?
Tähtipölyyn kirjoitettu kuvasi vuoden 1933 tapahtumia. Doris oli aloittanut uuden tuottajan parissa uuden elokuvan kuvaamista.
Mutta miksi Doris kertoi elämäntarinaansa elokuvatuottaja Heino Saariselle vuonna 1942? Tarina jatkuu seuraavaan sarjan kirjaan. Jatkuiko Doriksen elämä ikävien tapahtumien jälkeen Helsingissä, vai ulkomailla?
Nyt tuntui, että kirjasta on väkisten haluttu yli 300-sivuinen, niin kierrellen ja kaarrellen alku eteni, ja sitten viimeiset enintään 100 sivua veivät tarinaa kunnolla eteenpäin. Kyllähän minä varmaankin luen kolmannenkin, jotta kehyskertomuksenkin salat selviävät.