Dramaattinen kuvaus oikeudenkäynnistä, jossa Suomen valtiojohtoa tuomittiin syyllisiksi sotaan.
Keväällä 1946 päättyi dramaattinen ja kuohuttanut oikeudenkäynti, jossa entinen tasavallan presidentti, neljä entistä pääministeriä ja kolme entistä ministeriä tuomittiin vankeuteen ”sotiin syyllisinä”.
Kirja kuvaa elävästi Suomen maaperällä koettua näytösoikeudenkäyntiä, jossa neuvostodiktatuuri ja kotimainen äärivasemmisto painoivat päälle ja janosivat valtaa. Kiistelevän kansankunnan enemmistön mielestä Suomea nöyryytettiin ja juurrutettiin idän vaikutuspiiriin.
Ketkä olivat syyllisiä Suomen päätymiseen sodan osapuoleksi? Kysymys on yhä aiheellinen, kun sotien syyllisyyttä taas arvioidaan.
Kiinnostava aihe, kunhan kirjoittaja muistaisi sen. Fokus seilailee ja juttua piisaa kuin sedällä, jota joku erehtyy kuuntelemaan sukujuhlissa. Samat jutut toistuvat. Mutta: kiinnostava aihe.
Sotien syyllisyys on Lasse Lehtisen hyvin perusteltu Väinö Tanner -apologia. Lehtisen teesi Sotien syyllisyys -kirjassa on se, että taannehtivasti säädetty laki ja sotasyyllisyysoikeudenkäynti olivat suomalaisten kommunistien käsikirjoittamia ja vauhdittamia, ja tavoitteena oli kiilata Väinö Tanner pois Suomen politiikasta. Kekkosella on teoriassa "rikoskumppanin" rooli.
Teos oikaisi käsityksiäni myös seuraavilta osin 1) Väinö Tannerin on väitetty sanoneen Stalinille neuvotteluissa ennen talvisotaa: olen menševikki ja tämän uskottiin ärsyttäneen Stalinia, bolševikkia. Lehtinen kuitenkin toteaa, että Tanner ei myönnä tällaista sanoneensa ja väite perustuu Paasikiven lausumaan. 2) Lehtinen selittää Stalinin vihamielisyyttä Tanneria kohtaan sillä, että Tanner tunsi tämän ennen vallankumousta ja oli aiheuttanut Stalinin julkisen esiintymisen epäonnistumisen SDP:n puoluekokouksessa 1917.
Sotien syyllisyys on napakammin kirjoitettu teos kuin Lehtisen kymmenisen vuotta sitten julkaisema Väinö Tanner -elämäkerta. Ja todiste siitä, että ihminen kehittyy halutessaan kirjoittajana iästä riippumatta. Kirjassa on monien mielestä toisteisuutta, minua se ei häirinnyt, tulokulmat vaihtuvat. Väinö Tanner ja historian oikaisu ovat Lasse Lehtisen elämäntehtävä - ja hyvä niin.
Raskas lukukokemus, mutta tärkeä sellainen. Kaikessa karmeudessaan itsenäisen Suomen historian häpeällisimpiä yksittäisiä tapauksia. Kansakunnan sankarit tuomiolla.