What do you think?
Rate this book
Afgrunden
Marts 1918. Tvillingerne Kaj og Ib Gottlieb rejser til Finland for at deltage som frivillige i borgerkrigen der netop er brudt ud deroppe, og deltager i stormen på byen Tampere.
Efter dette møde med krigen følger vi dem, hver for sig og sammen, i den lange fredstid, op gennem 20’ernes og 30’ernes tiltagende nazificering og uroligheder i Danmark og Tyskland, med afstikkere til Mellemøsten og USA.
Og med ét er de tilbage i krigen, i besættelsestid og modstandskamp, hvor de balancerer på en knivsæg i deres legen kispus med Gestapo i Københavns gader. Men hvor er afgrunden; er den i krigen eller i freden, eller er den et helt tredje sted?
Afgrunden er en stor fortælling om krig og freden, om kærligheden og drifternes veje og vildveje og om at være menneske i det onde 20. århundrede – og til hver en tid.
Efter dette møde med krigen følger vi dem, hver for sig og sammen, i den lange fredstid, op gennem 20’ernes og 30’ernes tiltagende nazificering og uroligheder i Danmark og Tyskland, med afstikkere til Mellemøsten og USA.
Og med ét er de tilbage i krigen, i besættelsestid og modstandskamp, hvor de balancerer på en knivsæg i deres legen kispus med Gestapo i Københavns gader. Men hvor er afgrunden; er den i krigen eller i freden, eller er den et helt tredje sted?
Afgrunden er en stor fortælling om krig og freden, om kærligheden og drifternes veje og vildveje og om at være menneske i det onde 20. århundrede – og til hver en tid.
598 pages, Hardcover
First published April 27, 2015
16 people are currently reading
333 people want to read
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 30 of 56 reviews
March 25, 2018
Oho! Tartuin pitkin hampain "Suomen sisällissodasta alkavaan ja sitä kautta 1900-luvun Euroopan myllerrystä kaksoisveljesten kautta kuvaavaan romaaniin". Sota ja sen runtelemat miehet tuntui aiheelta, josta en voi saada irti mitään lisäarvollista. Mutta!
Tämä oli kuin Tommi Kinnunen ja Ernst Hemingway ja John Irving olisivat tehtailleet romaanin yhdessä! En tiedä johtuuko se siis ulkopuolisesta katseesta oman kotimaan sotaan, joka teki tästä erilaisen - ja yleisinhimillisen. Kaj ja Ib, vapaaehtoisina sotaan osallistuneet veljekset, joiden elämät Suomen sota alustaa kauheuksillaan. Miehinen kasvutarina, tai kaksi. Sotaromaani. Suuri Eurooppa-romaani. Todella upea, tarkkoja havaintoa, suurta pyöritystä, kursailematonta tarinankerrontaa. Pitkästä aikaa tiiliskivi, jonka ahmin ilolla.
Tämä oli kuin Tommi Kinnunen ja Ernst Hemingway ja John Irving olisivat tehtailleet romaanin yhdessä! En tiedä johtuuko se siis ulkopuolisesta katseesta oman kotimaan sotaan, joka teki tästä erilaisen - ja yleisinhimillisen. Kaj ja Ib, vapaaehtoisina sotaan osallistuneet veljekset, joiden elämät Suomen sota alustaa kauheuksillaan. Miehinen kasvutarina, tai kaksi. Sotaromaani. Suuri Eurooppa-romaani. Todella upea, tarkkoja havaintoa, suurta pyöritystä, kursailematonta tarinankerrontaa. Pitkästä aikaa tiiliskivi, jonka ahmin ilolla.
June 5, 2015
Jeg havde virkelig set frem til denne og købte den som e-bog straks på udgivelsesdatoen. Jeg var nemlig meget begejstret for forgængeren, Profeterne i Evighedsfjorden.
Men hvor kynismen og den brutale skildring af sex og begær passede ganske godt til skildringen af det koloniale Grønland for temmelig længe siden, så fandt jeg, at det var for meget, simpelthen, til en skildring af Danmark i mellemkrigsårene og under 2. Verdenskrig.
De to tvillinger, som er bogens hovedpersoner, er - selvfølgelig - hinandens spejlinger, men de har også mange fællestræk. Den ene skal på overfladen synes at være "den gode", mens den anden er "den onde". Ikke desto mindre har de begge et virkelig sygt forhold til kvinder, og al sex i bogen (og der er viiirkelig meget af det) forekommer glædesløst og drevet af blindt begær, når det ikke ligefrem er perverteret og ulækkert.
Jeg er givetvis en sart mimose, og andre læser det måske anderledes, men jeg tænkte gentagne gange, at hvis det var det sex, der var opdriveligt for kvinder i et akademisk miljø dengang, så var jeg sgu nok gået i kloster!
I det hele taget er der kun enkelte kvinder i romanen, der beskrives som blot nogenlunde værdige medspillere for brødrene, men heller ikke i dem føler jeg mig repræsenteret. Når en af de få kvinder, der hæver sig op over den grå masse, så er en, der beskriver sit samliv med en af brødrene i en nøgleroman, bliver jeg helt træt.
For ikke så længe siden læste jeg en anden roman, der også foregår i mellemkrigsårene, men i Helsinki, nemlig Luftspejling 38. Den foregår altså samtidig, hovedpersonen er en mand, og forfatteren er en mand. Alligevel kunne jeg snildt identificere mig med kvinderne i den bog. Dette blot for at understrege, at jeg ikke leder efter sexisme, når jeg læser. Snarere tværtimod.
Sluttelig synes jeg, at romanens plot og budskab, om man vil, stritter lidt i alle retninger. Jeg er klar over, at Leine ikke ønsker, at der skal stå en MORALE og stråle, når sidste side læses, men jeg lagde den fra mig med en følelse af, at han ikke havde nået mig med sit budskab. Som jeg så heller ikke kan videreformidle til jer, mine læsere.
Men hvor kynismen og den brutale skildring af sex og begær passede ganske godt til skildringen af det koloniale Grønland for temmelig længe siden, så fandt jeg, at det var for meget, simpelthen, til en skildring af Danmark i mellemkrigsårene og under 2. Verdenskrig.
De to tvillinger, som er bogens hovedpersoner, er - selvfølgelig - hinandens spejlinger, men de har også mange fællestræk. Den ene skal på overfladen synes at være "den gode", mens den anden er "den onde". Ikke desto mindre har de begge et virkelig sygt forhold til kvinder, og al sex i bogen (og der er viiirkelig meget af det) forekommer glædesløst og drevet af blindt begær, når det ikke ligefrem er perverteret og ulækkert.
Jeg er givetvis en sart mimose, og andre læser det måske anderledes, men jeg tænkte gentagne gange, at hvis det var det sex, der var opdriveligt for kvinder i et akademisk miljø dengang, så var jeg sgu nok gået i kloster!
I det hele taget er der kun enkelte kvinder i romanen, der beskrives som blot nogenlunde værdige medspillere for brødrene, men heller ikke i dem føler jeg mig repræsenteret. Når en af de få kvinder, der hæver sig op over den grå masse, så er en, der beskriver sit samliv med en af brødrene i en nøgleroman, bliver jeg helt træt.
For ikke så længe siden læste jeg en anden roman, der også foregår i mellemkrigsårene, men i Helsinki, nemlig Luftspejling 38. Den foregår altså samtidig, hovedpersonen er en mand, og forfatteren er en mand. Alligevel kunne jeg snildt identificere mig med kvinderne i den bog. Dette blot for at understrege, at jeg ikke leder efter sexisme, når jeg læser. Snarere tværtimod.
Sluttelig synes jeg, at romanens plot og budskab, om man vil, stritter lidt i alle retninger. Jeg er klar over, at Leine ikke ønsker, at der skal stå en MORALE og stråle, når sidste side læses, men jeg lagde den fra mig med en følelse af, at han ikke havde nået mig med sit budskab. Som jeg så heller ikke kan videreformidle til jer, mine læsere.
September 26, 2017
Jag har läst flera böcker under hösten som utspelar sig under eller precis efter krigstid. Avgrunden är den ojämförligt mest omfattande och mastiga. Den täcker in både slutet av första världskriget med finska inbördeskriget, via 1920-talets fredstid när Europa blomstrar och vidare in i 1930- och 1940-talen med tilltagande antisemitism och nazism och andra världskriget. Den liknar ingen annan bok jag läst.
Under 674 sidor berättas historien om de danska tvillingarna Kaj och Ib Gottlieb som 1918 reser till Finland för att strida som frivilliga i inbördeskriget, och deltar i stormningen av Tammerfors. Efter kriget fortsätter de sina utbildningar som läkare respektive teolog. Vi får följa dem in i arbetslivet, genom förälskelser och förhållanden, medgångar och motgångar. Det är inte enkelt för någon av dem att finna sig till rätta i fredstid. När andra världskriget bryter ut engagerar de sig båda två i motståndsrörelsen och får uppleva att både familj, vänner och de själva drabbas av antisemitismen och nazismen i Europa.
Boken inleds med utdrag ur ett protokoll och ur en sjukjournal där det framgår att båda bröderna avlidit dagarna efter varandra i slutet av november 1944. Jag läste rapporterna om och om igen och försökte förstå varför författaren valt att inleda boken med dem, och vilka personerna var som nämns i rapporterna. I slutet av boken knyts hela berättelsen ihop och allt får sin förklaring, även rapporterna om brödernas dödsfall och de inblandade personerna. Vad kan man annat säga, än att det är imponerande och genialiskt.
Det här är en bok som ingen annan. Den börjar dröjande, med ett språk som närmar sig poesi i sitt uttryck, dämpat och stillsamt samtidigt som det är distanserat och långt ifrån sentimentalt, närapå känslokallt. Författaren väjer inte för att skildra det mest brutala, frånstötande, hemska, fula och onda. Jag slits mellan att skarpt ogilla vissa skildringar i boken till att fullkomligt trollbindas av helheten. Den psykologiska skildringen av bröderna och deras relationer till varandra och till andra får mig att många gånger dra efter andan. Hela berättelsen präglas av undergångsstämning, samtidigt som läsningen inte alls är betungande. Att läsa Avgrunden är en mycket omtumlande och märklig upplevelse som gjorde mig både tom och uppfylld på samma gång. Som läsare drivs man fram och tillbaka mellan kontraster och ytterligheter, och det är bara att låta sig följa med.
Omslaget är för övrigt i mitt tycke mästerligt. Efter att boken var utläst studerade jag omslaget noggrannare, och insåg hur väl det förmedlar både bokens innehåll och stämning.
Under 674 sidor berättas historien om de danska tvillingarna Kaj och Ib Gottlieb som 1918 reser till Finland för att strida som frivilliga i inbördeskriget, och deltar i stormningen av Tammerfors. Efter kriget fortsätter de sina utbildningar som läkare respektive teolog. Vi får följa dem in i arbetslivet, genom förälskelser och förhållanden, medgångar och motgångar. Det är inte enkelt för någon av dem att finna sig till rätta i fredstid. När andra världskriget bryter ut engagerar de sig båda två i motståndsrörelsen och får uppleva att både familj, vänner och de själva drabbas av antisemitismen och nazismen i Europa.
Boken inleds med utdrag ur ett protokoll och ur en sjukjournal där det framgår att båda bröderna avlidit dagarna efter varandra i slutet av november 1944. Jag läste rapporterna om och om igen och försökte förstå varför författaren valt att inleda boken med dem, och vilka personerna var som nämns i rapporterna. I slutet av boken knyts hela berättelsen ihop och allt får sin förklaring, även rapporterna om brödernas dödsfall och de inblandade personerna. Vad kan man annat säga, än att det är imponerande och genialiskt.
Det här är en bok som ingen annan. Den börjar dröjande, med ett språk som närmar sig poesi i sitt uttryck, dämpat och stillsamt samtidigt som det är distanserat och långt ifrån sentimentalt, närapå känslokallt. Författaren väjer inte för att skildra det mest brutala, frånstötande, hemska, fula och onda. Jag slits mellan att skarpt ogilla vissa skildringar i boken till att fullkomligt trollbindas av helheten. Den psykologiska skildringen av bröderna och deras relationer till varandra och till andra får mig att många gånger dra efter andan. Hela berättelsen präglas av undergångsstämning, samtidigt som läsningen inte alls är betungande. Att läsa Avgrunden är en mycket omtumlande och märklig upplevelse som gjorde mig både tom och uppfylld på samma gång. Som läsare drivs man fram och tillbaka mellan kontraster och ytterligheter, och det är bara att låta sig följa med.
Omslaget är för övrigt i mitt tycke mästerligt. Efter att boken var utläst studerade jag omslaget noggrannare, och insåg hur väl det förmedlar både bokens innehåll och stämning.
March 4, 2018
Ei ole ihme, että Kim Leinen viides romaani Kuilu päätyi seuraavaksi suomennettavaksi vuonna 2014 suomennetun Ikuisuusvuonon profeetan jälkeen. Toki se on seuraava järjestyksessä, mutta sen tapahtumat sijoittuvat pitkälti Suomen sisällissotaan.
Kirja kertoo tanskalaisista kaksosista Kaj ja Ib Gottliebistä, jotka osallistuvat vapaaehtoisina vuoden 1918 taisteluihin. Veljekset näkevät kaikenlaista osallistuessaan muun muassa Tampereen vapautukseen.
1920- ja 1930-luku Tanskassa näyttäytyvät vauhdikkaana aikana. Kaj päätyy toimittajaksi, Ib lääkäriksi ja hypnotisoijaksi. Vuosikymmenten menevä syke vie Kajta naisten sylistä toiseen ja jazzin pyörteisiin.
Kaj opiskelee Saksassa ja raportoi siinä sivussa tanskalaisiin lehtiin Saksan tapahtumista. 1930-luvulla alkaa natsismin nousu, jonka varjopuolia Kaj pääsee todistamaan omakohtaisesti. Kun toinen maailmansota alkaa ja Saksa miehittää Tanskan, molemmat veljekset liittyvät vastarintaliikkeeseen.
Lopputulos on heti kirjan alusta selvä: kumpikaan veljeksistä ei rauhan ajasta pääse nauttimaan. Kuilu on väkevä kuvaus sodan kiehtovuudesta, väkivallan ja tappamisen viehätyksestä, vaaran päihdyttävästä vaikutuksesta ja ihmismielen kiemuroista. Teksti on elävää ja voimakasta.
Kim Leine on näillä näytöillä erittäin pätevä kirjailija, toivottavasti aikaisempaakin tuotantoa voitaisiin suomentaa jossain vaiheessa.
Kirja kertoo tanskalaisista kaksosista Kaj ja Ib Gottliebistä, jotka osallistuvat vapaaehtoisina vuoden 1918 taisteluihin. Veljekset näkevät kaikenlaista osallistuessaan muun muassa Tampereen vapautukseen.
1920- ja 1930-luku Tanskassa näyttäytyvät vauhdikkaana aikana. Kaj päätyy toimittajaksi, Ib lääkäriksi ja hypnotisoijaksi. Vuosikymmenten menevä syke vie Kajta naisten sylistä toiseen ja jazzin pyörteisiin.
Kaj opiskelee Saksassa ja raportoi siinä sivussa tanskalaisiin lehtiin Saksan tapahtumista. 1930-luvulla alkaa natsismin nousu, jonka varjopuolia Kaj pääsee todistamaan omakohtaisesti. Kun toinen maailmansota alkaa ja Saksa miehittää Tanskan, molemmat veljekset liittyvät vastarintaliikkeeseen.
Lopputulos on heti kirjan alusta selvä: kumpikaan veljeksistä ei rauhan ajasta pääse nauttimaan. Kuilu on väkevä kuvaus sodan kiehtovuudesta, väkivallan ja tappamisen viehätyksestä, vaaran päihdyttävästä vaikutuksesta ja ihmismielen kiemuroista. Teksti on elävää ja voimakasta.
Kim Leine on näillä näytöillä erittäin pätevä kirjailija, toivottavasti aikaisempaakin tuotantoa voitaisiin suomentaa jossain vaiheessa.
June 30, 2019
Aika hämmentynyt olo tämän kirjan lukemisen jälkeen. Toisaalta kirja on niin vetävästi kirjoitettu, että se on pakko ahmia niin yhdeltä lukemalta kuin pystyy. Toisaalta päähenkilöt ovat niin pahoja (niin ihmisiä?) ettei tekisi ollenkaan mieli tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu.
Tanskalaiset kaksoset lähtevät vapaaehtoisina Suomen vuoden 1918 sotaan valkoisten puolelle, ja sen suuremmitta kynnyksittä heittäytyvät sodan mahdollistamiin raakuuksiin. Maailmansotien välisenä aikana heillä onkin vaikeaa sopeutua ns. tavalliseen elämänmenoon, mutta toisen maailmansodan saksalaismiehitys antaa heille taas mahdollisuuden elää, tällä kertaa vastarintaliikkeen riveissä.
Kaksoset itse eivät matkallaan juuri moraalisia pohdintoja harrasta, vaan kaikki kauhistelu ja analyysi jää lukijan itsensä tehtäväksi. Naiset, työpaikat ja kanssaihmiset ovat sivuhenkilöitä ja olosuhteita, joita kaksoset joko muokkaavat itselleen mieluisiksi tai jättävät taakseen. Eikä verrattain varhain saapuvaa kuolemaakaan murehdita, vaan kohdataan voimana voimien joukossa.
Tämä on kuin Jonathan Gloverin Ihmisyys romaaniksi kirjoitettuna.
Tanskalaiset kaksoset lähtevät vapaaehtoisina Suomen vuoden 1918 sotaan valkoisten puolelle, ja sen suuremmitta kynnyksittä heittäytyvät sodan mahdollistamiin raakuuksiin. Maailmansotien välisenä aikana heillä onkin vaikeaa sopeutua ns. tavalliseen elämänmenoon, mutta toisen maailmansodan saksalaismiehitys antaa heille taas mahdollisuuden elää, tällä kertaa vastarintaliikkeen riveissä.
Kaksoset itse eivät matkallaan juuri moraalisia pohdintoja harrasta, vaan kaikki kauhistelu ja analyysi jää lukijan itsensä tehtäväksi. Naiset, työpaikat ja kanssaihmiset ovat sivuhenkilöitä ja olosuhteita, joita kaksoset joko muokkaavat itselleen mieluisiksi tai jättävät taakseen. Eikä verrattain varhain saapuvaa kuolemaakaan murehdita, vaan kohdataan voimana voimien joukossa.
Tämä on kuin Jonathan Gloverin Ihmisyys romaaniksi kirjoitettuna.
June 21, 2019
Monumentaalinen.
July 2, 2018
En oikeastaan pidä kirjoista, jotka kertovat sodasta (ehkä olen lukenut niitä liikaa). Tämän kirjan päähenkilöt eivät ole sankareita, vaan oikeastaan hyvin vastenmielisiä.
Takakannessa teos mainitaan hypnoottiseksi. Ja sitä se totisesti on. Leine kirjoittaa niin tarkasti, niin sulavasti ja niin tyylikkäästi, että on pakko jatkaa. Tapahtumat vyöryvät voimakkaina mielikuvina päälle. Havainnot yhteiskunnasta ja seksuaalisuudesta ovat yhtä aikaa levottomia ja teräviä. On vaikea päättää, onko kyse äärimmäisestä tarkkuudesta vai täydestä sekopäisyydestä.
Monia kohtia olisi saanut tiivistää, mutta yleisesti ottaen romaani on erinomaisen vakuuttava.
Takakannessa teos mainitaan hypnoottiseksi. Ja sitä se totisesti on. Leine kirjoittaa niin tarkasti, niin sulavasti ja niin tyylikkäästi, että on pakko jatkaa. Tapahtumat vyöryvät voimakkaina mielikuvina päälle. Havainnot yhteiskunnasta ja seksuaalisuudesta ovat yhtä aikaa levottomia ja teräviä. On vaikea päättää, onko kyse äärimmäisestä tarkkuudesta vai täydestä sekopäisyydestä.
Monia kohtia olisi saanut tiivistää, mutta yleisesti ottaen romaani on erinomaisen vakuuttava.
Read
June 13, 2018Tätäkin kirjaa on vaikea pisteyttää. Alussa lukeminen takkuili, mutta vähitellen pääsin mukaan ja sitten lukeminen eteni ihan mukavasti. Mukavaksi itse romaania ei voi sanoa, sillä on aiheeltaan varsin rankka. Lukija ei pääse helpolla sodan kauhujen ja ihmisten julmuuden äärellä. Sen verran Leine jäi kiinnostamaan, että varasin jo kirjastosta hänen toisen suomennetun teoksensa.
November 28, 2021
3,5 stars.
May 28, 2021
Romaani alkaa Suomen sisällissodasta ja kerronnallisesti myös loppuu siihen. Tuossa välissä käsitellään suuri määrä ja valtava kirjo eri aiheita. Sota, rakkaus, homoseksuaalisuus, natsismi, juutalaiskysymys, vastarintaliike, lehdistö, hypnotisointi, yms. Sinänsä tarina soljuu ja etenee varsin mukavasti, mutta mieleen herää josko teemojen rajaus ja jäljelle jäävien teemojen vielä syvällisempi kerronta olisi kuitenkin parantanut kokonaisuutta?
February 11, 2018
Loistava, syvälle menevä romaani sodasta, sen runtelemista ihmisistä, selviämisestä, rakkaudesta ja luovuttamisesta. Leine kirjoittaa tavalla, joka ei kaunistele mitään, mutta joka on samalla kaikessa kaunistelemattomuudessaan upea.
February 7, 2016
Hvad sker der med mennesket når det opsøger og udsættes for ekstreme forhold og konstante farer. Det undersøger Kim Leine bl.a. i sin fremragende nye roman "Afgrunden"
Kaj og Ib er tvillinger og udfordrer under deres opvækst konstant hinanden til stadig vildere eventyr. Udspring fra klipper, dyk og alverdens farer møder de frygtløst. Men idyllen brydes, da de i 1918 begge melder sig til den finske borgerkrig. De forventer en drengeleg men får et orgie i vold, henrettelser og tilfældig død. Det bliver en barsk oplevelse som flere gange er ved at koste dem livet. Men de overlever og vender tilbage til Danmark i tide til opleve mellemkrigstiden og blive involveret i modstandskampen under bes��ttelsen. De involveres i sabotage og en række andre aktiviteter som fører til direkte konfrontationer med den tyske besættelsesmagt. Der er masser af spænding i historien men også en dyster skildring af de menneskelige konsekvenser af krigen. Gradvist nedbrydes både brødrene men også mange af de venner, kærester og "kollegaer" om omgiver sig med. Kim Leine har skrevet en rå og spændende roman og formår på levende vis at skildre de barske miljøer fra den finske vinterkrig, den danske modstandskamp men også det "almindelige" samfund under besættelsen. Her er både indre og ydre dæmoner og det er skildret i et farverigt, detaljeret og velfungerende sprog. Men ikke alene er man som læser godt underholdt, man tager sig også i at føle sig moralsk udfordret undervejs. Det er efter min mening et tegn på god litteratur. Anbefales varmt alle læsere af historiske romaner, krigsskildringer og andre der blot ønsker en stor læseoplevelse.
Kaj og Ib er tvillinger og udfordrer under deres opvækst konstant hinanden til stadig vildere eventyr. Udspring fra klipper, dyk og alverdens farer møder de frygtløst. Men idyllen brydes, da de i 1918 begge melder sig til den finske borgerkrig. De forventer en drengeleg men får et orgie i vold, henrettelser og tilfældig død. Det bliver en barsk oplevelse som flere gange er ved at koste dem livet. Men de overlever og vender tilbage til Danmark i tide til opleve mellemkrigstiden og blive involveret i modstandskampen under bes��ttelsen. De involveres i sabotage og en række andre aktiviteter som fører til direkte konfrontationer med den tyske besættelsesmagt. Der er masser af spænding i historien men også en dyster skildring af de menneskelige konsekvenser af krigen. Gradvist nedbrydes både brødrene men også mange af de venner, kærester og "kollegaer" om omgiver sig med. Kim Leine har skrevet en rå og spændende roman og formår på levende vis at skildre de barske miljøer fra den finske vinterkrig, den danske modstandskamp men også det "almindelige" samfund under besættelsen. Her er både indre og ydre dæmoner og det er skildret i et farverigt, detaljeret og velfungerende sprog. Men ikke alene er man som læser godt underholdt, man tager sig også i at føle sig moralsk udfordret undervejs. Det er efter min mening et tegn på god litteratur. Anbefales varmt alle læsere af historiske romaner, krigsskildringer og andre der blot ønsker en stor læseoplevelse.
October 29, 2018
Kuilu oli yllätysten kirja. Kirja sodasta ja ihmisen pahoista ja lämpimämmistä puolista. Luciferin parittelusta Jehovan kanssa.
Tanskalaiskaksoset Kaj ja Ib. Ensin äidin menettäneinä, sitten Suomen sisällissodassa, pahan koskettamina, lempeä jahtaamassa, uskonsa ja ammattietiikkansa menettäneinä, naineina ja eronneina ja lopussa vastarintaliikkeen riveissä.
Leinelle ei ole mikään ongelma kuvata ihmisen pimeitä puolia. Murha, kavallus tai petturuus on aika heppoinen teko näiden heppujen tarinoissa. Eikä siinä omatunto kaiherra. Kaiken lisäksi karmivin kohtaus on jätetty loppumuistelmiin ja juuri sellaiseen hetkeen, kun kuvittelee lukevansa lähes lyyristä päiväkirjaa.
Leine puhaltaa historiaan elämää. Tanskalaisnuoret ovat valistuneita ja eroottisia. Plussaa sille, että naiset myös.
En osaisi kuvitella Leineä kirjoittamassa nykyajasta. Enkä simppeliä tai yksiviivaista kirjaa ilman vahvoja henkilötarinoita.
Leine on mielenkiintoinen kirjailija ja Kuilu paljon odotuksiani parempi kirja.
Tanskalaiskaksoset Kaj ja Ib. Ensin äidin menettäneinä, sitten Suomen sisällissodassa, pahan koskettamina, lempeä jahtaamassa, uskonsa ja ammattietiikkansa menettäneinä, naineina ja eronneina ja lopussa vastarintaliikkeen riveissä.
Leinelle ei ole mikään ongelma kuvata ihmisen pimeitä puolia. Murha, kavallus tai petturuus on aika heppoinen teko näiden heppujen tarinoissa. Eikä siinä omatunto kaiherra. Kaiken lisäksi karmivin kohtaus on jätetty loppumuistelmiin ja juuri sellaiseen hetkeen, kun kuvittelee lukevansa lähes lyyristä päiväkirjaa.
Leine puhaltaa historiaan elämää. Tanskalaisnuoret ovat valistuneita ja eroottisia. Plussaa sille, että naiset myös.
En osaisi kuvitella Leineä kirjoittamassa nykyajasta. Enkä simppeliä tai yksiviivaista kirjaa ilman vahvoja henkilötarinoita.
Leine on mielenkiintoinen kirjailija ja Kuilu paljon odotuksiani parempi kirja.
May 10, 2015
Hmmm...det var så ikke lige mig. Jeg har givet den 3 stjerner - men det var tættere på 2 end 4. Stjernerne er givet fordi Kim Leine utvivlsomt er en dygtig forfatter - og oplæseren var super god. Jeg elsker i virkeligheden episke dramaer som "Afgrunden", men den er meget, meget langt væk fra mesteren indenfor genren: Ken Follett. Det er min første Kim Leine roman og jeg tror også det bliver den sidste. Jeg savnede den røde tråd og jeg synes de erotiske scener i bogen tager overhånd og generel er malplacerede.
November 13, 2021
Olit tämän lukuun, koska minua kiinnosti tietää, mitä tanskalainen (eli ulkomainen) kirjailija saa irti Suomen sisällissodasta. Kirja kertoo identtisistä kaksosista, Ibistä ja Kaj'sta, jotka osallistuvat Suomen sisällissotaan, elävät sen jälkeen monella tapaa levotonta elämää halki sotien jälkeisten vuosien kunnes toisen maailmansodan aikana liittyvän Tanskan vastarintaliikkeeseen ja menehtyvät sodan lopulla. Menehtyminen kerrotaan heti ensisivuilla, joten en pilaa mitään yllätystä.
KIRJANA
Tiiliskivimäinen kirja herää henkiin oikeastaan vasta puolivälin jälkeen, kun sisällissota ja jonkin verran sodan jälkeistä aikaa on jo kulunut. Etenkin toimittajaksi ryhtyneen teologin koulutuksen saaneen Kaj'n reissut Euroopassa tuovat mieleen suomalaisten kosmopoliittien, kuten Olavi Paavolaisen tai Mika Waltarin matkat.
Tätä ennen kirjan kerronnassa veljekset lähinnä sekoilevat (muun muassa) naisten kanssa (traagisella, ei hauskalla tavalla) ja lääkäriksi ryhtynyt Ib pikemminkin murhailee kuin murhaa. Voisi kai sanoa, että ensimmäiset 4/7 kirjasta ovat lähestulkoon yhdentekevää roskaa, 5–6/7 osaa ovat parempaa ja loppua kohden taso taas notkahtaa mutta silti kiinnostaa tietää, miten alussa kuvattuun veljesten kuolemaan on päädytty. Kuvaukset Tanskan vastarintaliikkeen toiminnasta ovat ihan kiinnostavia.
Ilmeisesti ajatuksena pitäisi olla, että sisällissodan raakuudet raakkaavat veljeksiä ja tekevät nämä sangen, no, epästabiileiksi persooniksi. Sodan julmuuksien kuvaamisessa ei kyllä ole mitään uutta tai ihmeellistä ja teloitukset, ruumiinhäpäisyt jne. on jo niin monta kertaa koluttu ihan suomalaisessakin kirjallisuudessa että kirjan alkuosa ennemmin haukotuttaa kuin järkyttää. Koko "sotatrauma kaiken taustalla" jää muutenkin pinnalliseksi ja suorastaan kököksi.
Kerronta muistuttaa vähän Katja Ketun Kätilöä, joka tosin on kaunokirjallisesti huomattavasti ansiokkaampi teos. Samoin mieleen tulee Jonathan Littellin loistelias Hyväntahtoiset. Niiden tasolle on siis pyritty, mutta tässä ei ole onnistuttu. En ole varma, miten paljon syytä on käännöksessä.
Jostain syystä 2010-luvulla kirjailijoilla ei tunnu enää olevan käytössä mitään muuta tehokeinoa kuin inhorealismi ja sivukaupalla kuluu sukupuolielinten ominaisuuksien (näkö, tuntu, etenkin haju) kuvailuun.
HISTORIALLISUUS
Heti alusta alkaen tuntui siltä, ettei kirjailija edes tiennyt, mistä ajanjaksosta kirjoittaa. Kirjailijan teksti antaa muun muassa ymmärtää, että saksalaiset olisivat osallistuneet Tampereen valtaukseen. Muutenkin ajanjaksot, ajankohdat ja paikat heittävät häränpyllyä vaikka lopun esittelyn mukaan kirjoittaja on tehnyt taustatöitä. Kai se Wikipedia-artikkelin lukaisu ja Google Mapsin skrollailu lasketaan taustatöiden teoksi...
Esimerkiksi kuvaus telaketjujen pirstomista punaisten ruumiista (sivu 48) osoittaa, ettei kirjailijalla ole hajuakaan sodassa käytetystä kalustosta. Mauser-kivääri esiintyy tiheään kuvauksissa, vaikka tätä Ruotsin armeijan (ja tietty Hangossa maihinnousseiden saksalaisten) käyttämää asetta oli Suomessa hyvin vähän. Asetta käyttivät muistaakseni lähinnä punaiset Savitaipaleen radan suunnalla sodan alussa, sillä he olivat saaneet Venäjän armeijan varastoista venäläisten sotasaaliiksi saamia Mausereita. Aseet tosin nakattiin pian menemään, koska kaliiperi oli Suomessa harvinainen (6,5 mm) ja panokset loppuivat (ks. Markku Palokangas. Sotilaskäsiaseet Suomessa 1918–1988. Osat I ja III). Ruotsalaisella prikaatillakin, joka osallistui Tampereen valtaukseen, oli aseistuksena venäläiset kiväärit eli Mosin-Nagantit.
Kirjassa mainitaan valkoisten puolella sotinut "Turun rykmentti" Tampereella muutamaan otteeseen. Turku oli sodan alkaessa visusti punaisten puolella rintamaa ja näiden varsinainen pesäpaikka, joten valkoiset joutuivat tammi-helmikuussa siirtymään jokseenkin hajanaisesti Uuteenkaupunkiin ja edelleen Uudenkaupungin suojeluskunnan mukana Ahvenanmaalle. Sittemmin näistä muodostettiin pohjoisessa Turun Rintamapataljoona, joka ei kuitenkaan osallistunut laisinkaan Tampereen taisteluihin vaan taisteli Satakunnassa.
Talvisodassakin toinen veljeksistä pistäytyy toimittajana, mutta edes suomalaisia toimittajia ei laskettu etulinjaan taisteluiden keskelle: Mika Waltarikin pääsi "Marokon Kauhun" telttaan Kollaalle suhteellisen rauhallisena ajanjaksona. Leine on kuitenkin pistänyt Kaj'n suoraan rintamalle seuraamaan mottitaisteluita Laatokan pohjoispuolella.
Muutenkin historiallisia anakronismeja ja kömmähdyksiä vilisee.
Kirjasta saa sen vaikutelman, että kirjoittaja haluaa leipoa kirjallisen piirakan lähinnä lihan iloista ja kiroista ja täyttää leipomuksensa sitten sillä mädällä jauhelihalla, mitä alennustiskistä on käteen sattunut.
KIRJANA
Tiiliskivimäinen kirja herää henkiin oikeastaan vasta puolivälin jälkeen, kun sisällissota ja jonkin verran sodan jälkeistä aikaa on jo kulunut. Etenkin toimittajaksi ryhtyneen teologin koulutuksen saaneen Kaj'n reissut Euroopassa tuovat mieleen suomalaisten kosmopoliittien, kuten Olavi Paavolaisen tai Mika Waltarin matkat.
Tätä ennen kirjan kerronnassa veljekset lähinnä sekoilevat (muun muassa) naisten kanssa (traagisella, ei hauskalla tavalla) ja lääkäriksi ryhtynyt Ib pikemminkin murhailee kuin murhaa. Voisi kai sanoa, että ensimmäiset 4/7 kirjasta ovat lähestulkoon yhdentekevää roskaa, 5–6/7 osaa ovat parempaa ja loppua kohden taso taas notkahtaa mutta silti kiinnostaa tietää, miten alussa kuvattuun veljesten kuolemaan on päädytty. Kuvaukset Tanskan vastarintaliikkeen toiminnasta ovat ihan kiinnostavia.
Ilmeisesti ajatuksena pitäisi olla, että sisällissodan raakuudet raakkaavat veljeksiä ja tekevät nämä sangen, no, epästabiileiksi persooniksi. Sodan julmuuksien kuvaamisessa ei kyllä ole mitään uutta tai ihmeellistä ja teloitukset, ruumiinhäpäisyt jne. on jo niin monta kertaa koluttu ihan suomalaisessakin kirjallisuudessa että kirjan alkuosa ennemmin haukotuttaa kuin järkyttää. Koko "sotatrauma kaiken taustalla" jää muutenkin pinnalliseksi ja suorastaan kököksi.
Kerronta muistuttaa vähän Katja Ketun Kätilöä, joka tosin on kaunokirjallisesti huomattavasti ansiokkaampi teos. Samoin mieleen tulee Jonathan Littellin loistelias Hyväntahtoiset. Niiden tasolle on siis pyritty, mutta tässä ei ole onnistuttu. En ole varma, miten paljon syytä on käännöksessä.
Jostain syystä 2010-luvulla kirjailijoilla ei tunnu enää olevan käytössä mitään muuta tehokeinoa kuin inhorealismi ja sivukaupalla kuluu sukupuolielinten ominaisuuksien (näkö, tuntu, etenkin haju) kuvailuun.
HISTORIALLISUUS
Heti alusta alkaen tuntui siltä, ettei kirjailija edes tiennyt, mistä ajanjaksosta kirjoittaa. Kirjailijan teksti antaa muun muassa ymmärtää, että saksalaiset olisivat osallistuneet Tampereen valtaukseen. Muutenkin ajanjaksot, ajankohdat ja paikat heittävät häränpyllyä vaikka lopun esittelyn mukaan kirjoittaja on tehnyt taustatöitä. Kai se Wikipedia-artikkelin lukaisu ja Google Mapsin skrollailu lasketaan taustatöiden teoksi...
Esimerkiksi kuvaus telaketjujen pirstomista punaisten ruumiista (sivu 48) osoittaa, ettei kirjailijalla ole hajuakaan sodassa käytetystä kalustosta. Mauser-kivääri esiintyy tiheään kuvauksissa, vaikka tätä Ruotsin armeijan (ja tietty Hangossa maihinnousseiden saksalaisten) käyttämää asetta oli Suomessa hyvin vähän. Asetta käyttivät muistaakseni lähinnä punaiset Savitaipaleen radan suunnalla sodan alussa, sillä he olivat saaneet Venäjän armeijan varastoista venäläisten sotasaaliiksi saamia Mausereita. Aseet tosin nakattiin pian menemään, koska kaliiperi oli Suomessa harvinainen (6,5 mm) ja panokset loppuivat (ks. Markku Palokangas. Sotilaskäsiaseet Suomessa 1918–1988. Osat I ja III). Ruotsalaisella prikaatillakin, joka osallistui Tampereen valtaukseen, oli aseistuksena venäläiset kiväärit eli Mosin-Nagantit.
Kirjassa mainitaan valkoisten puolella sotinut "Turun rykmentti" Tampereella muutamaan otteeseen. Turku oli sodan alkaessa visusti punaisten puolella rintamaa ja näiden varsinainen pesäpaikka, joten valkoiset joutuivat tammi-helmikuussa siirtymään jokseenkin hajanaisesti Uuteenkaupunkiin ja edelleen Uudenkaupungin suojeluskunnan mukana Ahvenanmaalle. Sittemmin näistä muodostettiin pohjoisessa Turun Rintamapataljoona, joka ei kuitenkaan osallistunut laisinkaan Tampereen taisteluihin vaan taisteli Satakunnassa.
Talvisodassakin toinen veljeksistä pistäytyy toimittajana, mutta edes suomalaisia toimittajia ei laskettu etulinjaan taisteluiden keskelle: Mika Waltarikin pääsi "Marokon Kauhun" telttaan Kollaalle suhteellisen rauhallisena ajanjaksona. Leine on kuitenkin pistänyt Kaj'n suoraan rintamalle seuraamaan mottitaisteluita Laatokan pohjoispuolella.
Muutenkin historiallisia anakronismeja ja kömmähdyksiä vilisee.
Kirjasta saa sen vaikutelman, että kirjoittaja haluaa leipoa kirjallisen piirakan lähinnä lihan iloista ja kiroista ja täyttää leipomuksensa sitten sillä mädällä jauhelihalla, mitä alennustiskistä on käteen sattunut.
June 11, 2021
Norjalais-tanskalaisen Kuilu kiinnosti, koska sitä on yllättäen sidottu Suomen sisällissotaan ja vähän talvisotaankin. No ensinnäkin yli 700 sivua on megalomaaninen mitta ja siinä on paljon liikaa. Alun yli sata sivua Suomen sisällissotaa olisi voinut jättää kokonaan pois. Siinä ei ole mitää tuohon sotaan spesifisti liittyvää, se voisi olla kuvausta ihan mistä sotimisesta vaan. Eikä se tuo sotakuvauksiin mitään uutta. Kirjan kaksoisveljekset eivät ole mielestäni uskottavia ihmishahmoja, vaan konstruoituja, epäuskottavia ihmisinä, romaanihahmoina tarinan kuljetuksen välikappaleita. Leine laittaa heitä elämään ja seikkailemaan sodissa saadakseen kuvata 1900-alkukymmenten turbulenttia maailmaa.
Veljeksistä Ib on biseksuaali, ensin lääkäri joka tappaa huvikseen ihmisiä ja sitten psykiatri, josta tulee hypnotisoija, eräänlainen sirkushahmo. Kaj lukee papiksi ja alkaa lehtimieheksi, jonka kautta Leine pääsee kuvaamaan hitlerismin nousua Gestapo-upseerin vaimon sänkykamarin kautta! Veljesten joka pysähdyskohdassa riittää anteliaita naisia karikatyyreiksi asti. Kirjan paras jakso on Tanskan vastarinnan kuvaus Kaj:n kautta. Teksti on yhtä kuumeista ja sekavaa kuin Kaj:n eläminen jatkuvassa amfetamiinihöyryssä vastarintatouhujen kryptisessä labyrintissa. Ilmeisesti Mecodrin on ollut lievempi amfetamiini kuin meillä käytetty pervitiini. Henki olisi lähtenyt jos pervitiiniä olisi vetänyt kuten Kaj Mecodrinia.
No henki lähtee kuitenkin kaksosilta jokseenkin yhtä aikaa. Kaj kuolee saksalaisten vankina ja Ib sen seitsemään vaivaan. Leine kirjoittaa sujuvasti ja ilmeisen hyvin pieniin ja isoihin asioihin (Suomen sisällissotaa lukuunottamatta) paneutuneena ja kirjassa on hyviä jaksoja. En ymmärrä loppujakson roolia, jossa suomalainen Mikko opettaa Ibille sodan julmuuksia. Mihin tällaista sotajulmuuksien kuvastoa tässä vielä tarvittiin? Liika on liikaa ja kokonaisuus on varmasti harkitun mosaiikkinen, mutta ei oikein minun makuuni. Kolme tähteä sujuvasta kynästä ja isosta työstä.
Veljeksistä Ib on biseksuaali, ensin lääkäri joka tappaa huvikseen ihmisiä ja sitten psykiatri, josta tulee hypnotisoija, eräänlainen sirkushahmo. Kaj lukee papiksi ja alkaa lehtimieheksi, jonka kautta Leine pääsee kuvaamaan hitlerismin nousua Gestapo-upseerin vaimon sänkykamarin kautta! Veljesten joka pysähdyskohdassa riittää anteliaita naisia karikatyyreiksi asti. Kirjan paras jakso on Tanskan vastarinnan kuvaus Kaj:n kautta. Teksti on yhtä kuumeista ja sekavaa kuin Kaj:n eläminen jatkuvassa amfetamiinihöyryssä vastarintatouhujen kryptisessä labyrintissa. Ilmeisesti Mecodrin on ollut lievempi amfetamiini kuin meillä käytetty pervitiini. Henki olisi lähtenyt jos pervitiiniä olisi vetänyt kuten Kaj Mecodrinia.
No henki lähtee kuitenkin kaksosilta jokseenkin yhtä aikaa. Kaj kuolee saksalaisten vankina ja Ib sen seitsemään vaivaan. Leine kirjoittaa sujuvasti ja ilmeisen hyvin pieniin ja isoihin asioihin (Suomen sisällissotaa lukuunottamatta) paneutuneena ja kirjassa on hyviä jaksoja. En ymmärrä loppujakson roolia, jossa suomalainen Mikko opettaa Ibille sodan julmuuksia. Mihin tällaista sotajulmuuksien kuvastoa tässä vielä tarvittiin? Liika on liikaa ja kokonaisuus on varmasti harkitun mosaiikkinen, mutta ei oikein minun makuuni. Kolme tähteä sujuvasta kynästä ja isosta työstä.
April 13, 2020
I had high hopes on this one. They were mainly fulfilled but to be honest, not quite.
The novel is a brick for a book, 727 pages in Finnish. It was easy to read so that would not have been a problem in itself, but more than once I thought "Was this part really necessary?".
Perhaps I didn't get the purpose of the story and therefore didn't understand why all those incidents and ponderings were included. I'm a careful and pedantic reader so I can't jump over the parts I don't find interesting, I must read every word. But as I said Leine's text is easy to digest.
The story was partly located in Finland during the civil war in 2018 and that gave extra savor to the content and also some new information. I'm not absolutely sure whether the info was 100 per cent correct as some (smaller) parts sounded slightly odd. But that wasn't the point in those episodes so it didn't bother a lot.
All and all the novel was good and worth reading. I'm sure I'll also read Leine's awarded "The Prophets of Eternal Fjord" which is his fourth novel. This one was the fifth. The "Prophets..." is brick for a novel too :-)
Kuilu
Tammi 2018
The novel is a brick for a book, 727 pages in Finnish. It was easy to read so that would not have been a problem in itself, but more than once I thought "Was this part really necessary?".
Perhaps I didn't get the purpose of the story and therefore didn't understand why all those incidents and ponderings were included. I'm a careful and pedantic reader so I can't jump over the parts I don't find interesting, I must read every word. But as I said Leine's text is easy to digest.
The story was partly located in Finland during the civil war in 2018 and that gave extra savor to the content and also some new information. I'm not absolutely sure whether the info was 100 per cent correct as some (smaller) parts sounded slightly odd. But that wasn't the point in those episodes so it didn't bother a lot.
All and all the novel was good and worth reading. I'm sure I'll also read Leine's awarded "The Prophets of Eternal Fjord" which is his fourth novel. This one was the fifth. The "Prophets..." is brick for a novel too :-)
Kuilu
Tammi 2018
August 24, 2020
Lækker (fordi den er meget velskreven), men lige lovlig lang roman om tvillingebrødrene Kaj og Ib, der først deltager i krigen i Finland ifm. 1. Verdenskrig og siden i 2. Verdenskrig som modstandsfolk.
Den er langt hen ad vejen spændende og tankevækkende, men til tider lidt langtrukken og kedelig. Men det mimer egentlig rigtig godt et "almindeligt" liv, hvor der jo heller ikke altid sker det helt store.
Og det er fedt med et comeback til udviklingsromanen, der favner (næsten) et helt livsforløb - altså som genren fordrer: fra ung mand, der skal ud i verden og gå grueligt meget igennem for at kunne blive voksen og moden - og desillusioneret...
Jeg elsker de eksistentielle refleksioner i romanen! Til gengæld har jeg det lidt ambivalent med de udpenslede sexscener, fordi de godt nok er velskrevne og passer godt ind, men samtidig tager lidt for meget plads.
Den er langt hen ad vejen spændende og tankevækkende, men til tider lidt langtrukken og kedelig. Men det mimer egentlig rigtig godt et "almindeligt" liv, hvor der jo heller ikke altid sker det helt store.
Og det er fedt med et comeback til udviklingsromanen, der favner (næsten) et helt livsforløb - altså som genren fordrer: fra ung mand, der skal ud i verden og gå grueligt meget igennem for at kunne blive voksen og moden - og desillusioneret...
Jeg elsker de eksistentielle refleksioner i romanen! Til gengæld har jeg det lidt ambivalent med de udpenslede sexscener, fordi de godt nok er velskrevne og passer godt ind, men samtidig tager lidt for meget plads.
June 23, 2018
Jään arpomaan tämän osalta annanko neljä vai viisi tähteä. Todella mielenkiintoinen aihe. Teos käsittelee tanskalaisia kaksosia, jotka osallistuvat Suomen sisällissotaan ja sen jälkeen heidän elämäänsä. Henkilöhahmot ovat kaikessa karuudessaan kiinnostavia ja hyvin kuvattuja.
Toisaalta, jos jossain kirjassa on ylimääräistä seksiä, niin se on tämä kirja. Osin tämän vuoksi jossain kohdin tarina ei oikein tunnu etenevän. Tämä ajoittuu pääosin noin kirjan puoliväliin, jonka jälkeen tarina imaisee jälleen mukaansa. Pienen tyhjäkäynnin vuoksi viimeinen tähti jää saamatta, mutta erikoinen kirja kokonaisuudessaan ja erittäin hyvä lukukokemus.
Toisaalta, jos jossain kirjassa on ylimääräistä seksiä, niin se on tämä kirja. Osin tämän vuoksi jossain kohdin tarina ei oikein tunnu etenevän. Tämä ajoittuu pääosin noin kirjan puoliväliin, jonka jälkeen tarina imaisee jälleen mukaansa. Pienen tyhjäkäynnin vuoksi viimeinen tähti jää saamatta, mutta erikoinen kirja kokonaisuudessaan ja erittäin hyvä lukukokemus.
September 28, 2017
Avgrunnen er en svært omfattende historie om du tvillingbrødre, og deres liv i krig og fred. Forfatteren bruker skildringer som for til å sette seg som ett gapende sår i magen når han beskriver de fryktelige hendelsene i de finske skoger, og dette må jeg bare applaudere. Avgrunnen er en bok jeg sterkt vil anbefale til den som foretrekker historisk litteratur samt har en sterk mage.
Oversettelsen fra dansk til norsk er etter min mening fantastisk og den overrasket meg fullstendig.
Oversettelsen fra dansk til norsk er etter min mening fantastisk og den overrasket meg fullstendig.
September 4, 2024
un roman fleuve très noir, avec des passages très durs.
Parfois la narration nous perd, en tout cas, on n'a parfois plus envie de continuer la lecture tellement les personnages principaux sont glaçants de cynisme et de cruauté.
Cela m'a appris quelques trucs sur l'histoire de la première guerre mondiale en Finlande, l'entre-guerre au Danemark, puis la résistance danoise pendant la Seconde Guerre mondiale.
Parfois la narration nous perd, en tout cas, on n'a parfois plus envie de continuer la lecture tellement les personnages principaux sont glaçants de cynisme et de cruauté.
Cela m'a appris quelques trucs sur l'histoire de la première guerre mondiale en Finlande, l'entre-guerre au Danemark, puis la résistance danoise pendant la Seconde Guerre mondiale.
January 3, 2025
Vaikka kirjan mitta olikin aika jättiläinen jäi sen lukemisen jälkeen fiilis, että olisin voinut lukea vielä pidempään. Monella tapaa erikoinen ja samalla kuitenkin koukuttava. Juonellisesti matkataan melko pitkiä pätkiä eri aikajaksoista veljeshahmojen elämään, jossa Ibin merkitys jää mielestäni vähän kysymysmerkiksi suhteessa veljeensä, jota kuvataan kuitenkin syvemmin ja pidemmälti. Ehdottomasti sellainen kirja, joka onnistui yllättämään.
December 14, 2017
Endnu en dejlig tyk bog af Kim Leine, som jeg gik og gemte lidt på, så den ikke sluttede for hurtigt. Man følger et dansk tvillingepar, Ib og Kaj gennem livet. Den starter hårdt ud med krig i Finland i 1920’erne og siden følger man tvillingerne i Danmark og Tyskland. Man kommer rundt i en dobbelt rutchebane der aldrig stopper. På den gode måde.
March 4, 2018
Hienoa kerrontaa (ajoittain täydet viisi tähteä), mutta kokonaisuutena kohtuu raskas lukukokemus. En saanut melko vastenmielisistä henkilöistä oikein kiinni, vaikka kuinka yritin. Kustannustoimittajalle ja saksille olisi myös ollut mielestäni työtä: tarinaa olisi voinut lyhentää reilut kaksisataa sivua kevyesti sen siitä yhtään kärsimättä. Suomi-yhteys mielenkiintoinen kuitenkin.
February 23, 2018
Lyssnade på den som talbok. En både hemsk och fascinerande historia om krigets vanvett och vad det gör med människor. Varning för att den kan ge mardrömmar! Håller med andra som läst boken att huvudpersonerna inte gestaltas som de borde och in i det sista framstår son gåtor.
July 4, 2020
Krieg ist krieg und schnaps ist schnaps! Partly brilliant and partly a little repetetive so "only" 3.5 points. But gave me new info regarding the finnish civil war in 1918 and also about the danish resistance during WW2.
October 10, 2022
Superspændende bog skrevet i et fortryllende sprog. Jeg var mest begejstret for de første to afsnit, dvs. før vi kom til 2. verdenskrig. Dagbogsnoterne mod slutningen er særdeles barsk læsning og kunne være udeladt.
November 6, 2022
Huh, 727 sivua ja melkeen vuosihan tässä meni. Silti tää on jo kolmas lukemani Leinen järkäle, sillä on kai näissä aina se jokin syy ottaa haaste vastaan. Pitkä ja polveileva tarina vie mukanaan näihin historiallisiin tapahtumiin.
October 7, 2017
Jeg giver ikke meget for bogens forsøg på at udvikle personlighederne. Virker mest som om der bare skal fortælles en røverhistorie. Synes der mangler ide og budskab. En skuffelse.
Displaying 1 - 30 of 56 reviews