What do you think?
Rate this book
Siluetinleikkaaja
Mestarillinen romaani ihmismielen pimeistä houkutuksista ja tarinoiden voimasta.
Kirjallisuudentutkija Lucia on omistanut elämänsä Siluetinleikkaaja-lastenkirjan tutkimiselle. Se on väkivaltainen satu viktoriaanisista lapsista, jotka elävät Maisemassa, jossa aurinko ei koskaan laske.
Vuosia myöhemmin Kertoja kirjoittaa Lucian elämäkertaa ja joutuu kohtaamaan oman aikamme synkät ilmiöt: viihteen, jossa lapsille käy huonosti, lapsitähdet, joita kohdellaan kuin aikuisia, ja lapset, jotka satuttavat toisiaan.
Siluetinleikkaaja on melankolinen ja hypnoottinen romaani, jossa symboliikka ja mielikuvitus kietoutuvat yhteen: tornipöllöjä, salaperäisiä nukkeja, umpeenkasvavia taloja, sfinkseiksi muuttuvia ihmisiä sekä kissoja, jotka liikkuvat maailmojen välillä.
Anu Kaaja tunnetaan rohkeasta ja älykkäästä proosastaan, joka yhdistää taidehistorian, kirjallisuuden ja nykyajan ilmiöt. Siluetinleikkaaja on kertomus kertomuksista – ja siitä, miksi pimeys kiehtoo meitä.
Kirjallisuudentutkija Lucia on omistanut elämänsä Siluetinleikkaaja-lastenkirjan tutkimiselle. Se on väkivaltainen satu viktoriaanisista lapsista, jotka elävät Maisemassa, jossa aurinko ei koskaan laske.
Vuosia myöhemmin Kertoja kirjoittaa Lucian elämäkertaa ja joutuu kohtaamaan oman aikamme synkät ilmiöt: viihteen, jossa lapsille käy huonosti, lapsitähdet, joita kohdellaan kuin aikuisia, ja lapset, jotka satuttavat toisiaan.
Siluetinleikkaaja on melankolinen ja hypnoottinen romaani, jossa symboliikka ja mielikuvitus kietoutuvat yhteen: tornipöllöjä, salaperäisiä nukkeja, umpeenkasvavia taloja, sfinkseiksi muuttuvia ihmisiä sekä kissoja, jotka liikkuvat maailmojen välillä.
Anu Kaaja tunnetaan rohkeasta ja älykkäästä proosastaan, joka yhdistää taidehistorian, kirjallisuuden ja nykyajan ilmiöt. Siluetinleikkaaja on kertomus kertomuksista – ja siitä, miksi pimeys kiehtoo meitä.
289 pages, Hardcover
Published March 18, 2026
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 4 of 4 reviews
April 22, 2026
Anu Kaaja on suomenkielisen romaanikirjallisuuden johtava nimi. Se kirjailija, joka ei kirjoita samaa kirjaa uudelleen ja uudelleen, ei teemojen, ei muodon tasolla. Olen jo oppinut odottamaan ja jännittämään uututta, muistaen hienot lukukokemukset erityisesti Rusetin ja Katie-Katen parissa. Nytkään en odottanut turhaan (ja säästänyt kokemusta Berliinin kahviloihin, parasta!).
Siluetinleikkaaja on käsittämätön runsaudensarvi tai Pandoran lipas, jonka avattuaan ei oikein tiedä mihin kaikkiin suuntiin tässä ollaan menossa. Ainakin dystopia, antiikin tarustot, aikatasot ja muu kerroksellisuus, yhteiskuntakritiikki (en edes aloita kuvailemalla minkä kaikkien asioiden kritiikki!), maaginen realismi. Nykyään tuntemaamme maailmaa on kohdannut (ilmasto?)katastrofi, ja eletään sen jälkeistä aikaa. Jäljellä on vanhahtava kieli - säilyneistä kirjoista adoptoitu - ja muistumia vanhoista valtioista. Lapset ovat tässä uudessa maailmanjärjestyksessä aivan uudenlaisessa asemassa - hämmästyttäviä poikkeuksia. Ei ole enää ollenkaan itsestään selvää, että ihminen lisääntyisi - raskaus on vaarallinen ja on käsittämätöntä, että kukaan haluaisi enää saattaa uusia ihmisiä maailmaan. Perhekeskeisyys on korvautunut uudenlaisilla olemisen tavoilla, enkä voi olla lukematta tätä kirjailijan kannanottona ydinperhemallia vastaan.
Kirjassa keskiössä on kirjailija Lucia, joka meistä katsoen tulevaisuudessa mutta kirjan nykypäivästä katsoen menneisyydessä on kirjoittanut suositun Siluetinleikkaaja & Varjokaupunki -kirjasarjan. Se kertoo lapsista, jotka elävät yhdessä vaihtoehtoisessa tulevaisuudessa, suojattomina, hyvinä ja pahoina. Kirjan nykyyisyydessä kirjallisuudentutkija tutkii Lucian tuotantoa.
Käsittämättömästi olin juuri saanut luettua Emily St John Mandelin Rauhallisuuden Meren, joka on periaatteessa ihan sama kirja (eikä tietenkään ollenkaan ole). Dystopia, jonka keskiössä on kirjailija, joka on kirjoittanut jotain joka kiinnostaa tutkijoita kirjan nykyajassa eli kaukana tulevaisuudessa. Rauhallisuuden meressä on keksitty aikamatkailu, joka ei (onneksi) ole mahdollista Siluetinleikkaajassa. Oli kiinnostavaa vertailla näitä kahta teosta, yrittää ymmärtää niiden rakenteita ja ratkaisuja ja esteettistä näkökulmaa. Erinomainen parivaljakko! Siluetinleikkaajasta tulee mieleen kaksi A. S. Byattin kirjaa (Riivaus ja Lasten kirja), tai oikeastaan niiden yhdistelmä; Riivauksesta kirjallisuudentutkimus ja maisema, Lasten kirjasta lasten nostaminen kiinnostavalla tavalla romaanin keskiöön.
Lue Siluetinleikkaaja, jos olet valmis vähän ponnistelemaan, lupaan että se palkitsee kirkkaalla kielellään, yllätyksellisellä muodollaan ja tinkimättömällä taiteellisella laadullaan. Hieno teos jolle soisin sekä palkintoja että laajoja käännösoikeuksia!
Siluetinleikkaaja on käsittämätön runsaudensarvi tai Pandoran lipas, jonka avattuaan ei oikein tiedä mihin kaikkiin suuntiin tässä ollaan menossa. Ainakin dystopia, antiikin tarustot, aikatasot ja muu kerroksellisuus, yhteiskuntakritiikki (en edes aloita kuvailemalla minkä kaikkien asioiden kritiikki!), maaginen realismi. Nykyään tuntemaamme maailmaa on kohdannut (ilmasto?)katastrofi, ja eletään sen jälkeistä aikaa. Jäljellä on vanhahtava kieli - säilyneistä kirjoista adoptoitu - ja muistumia vanhoista valtioista. Lapset ovat tässä uudessa maailmanjärjestyksessä aivan uudenlaisessa asemassa - hämmästyttäviä poikkeuksia. Ei ole enää ollenkaan itsestään selvää, että ihminen lisääntyisi - raskaus on vaarallinen ja on käsittämätöntä, että kukaan haluaisi enää saattaa uusia ihmisiä maailmaan. Perhekeskeisyys on korvautunut uudenlaisilla olemisen tavoilla, enkä voi olla lukematta tätä kirjailijan kannanottona ydinperhemallia vastaan.
Kirjassa keskiössä on kirjailija Lucia, joka meistä katsoen tulevaisuudessa mutta kirjan nykypäivästä katsoen menneisyydessä on kirjoittanut suositun Siluetinleikkaaja & Varjokaupunki -kirjasarjan. Se kertoo lapsista, jotka elävät yhdessä vaihtoehtoisessa tulevaisuudessa, suojattomina, hyvinä ja pahoina. Kirjan nykyyisyydessä kirjallisuudentutkija tutkii Lucian tuotantoa.
Käsittämättömästi olin juuri saanut luettua Emily St John Mandelin Rauhallisuuden Meren, joka on periaatteessa ihan sama kirja (eikä tietenkään ollenkaan ole). Dystopia, jonka keskiössä on kirjailija, joka on kirjoittanut jotain joka kiinnostaa tutkijoita kirjan nykyajassa eli kaukana tulevaisuudessa. Rauhallisuuden meressä on keksitty aikamatkailu, joka ei (onneksi) ole mahdollista Siluetinleikkaajassa. Oli kiinnostavaa vertailla näitä kahta teosta, yrittää ymmärtää niiden rakenteita ja ratkaisuja ja esteettistä näkökulmaa. Erinomainen parivaljakko! Siluetinleikkaajasta tulee mieleen kaksi A. S. Byattin kirjaa (Riivaus ja Lasten kirja), tai oikeastaan niiden yhdistelmä; Riivauksesta kirjallisuudentutkimus ja maisema, Lasten kirjasta lasten nostaminen kiinnostavalla tavalla romaanin keskiöön.
Lue Siluetinleikkaaja, jos olet valmis vähän ponnistelemaan, lupaan että se palkitsee kirkkaalla kielellään, yllätyksellisellä muodollaan ja tinkimättömällä taiteellisella laadullaan. Hieno teos jolle soisin sekä palkintoja että laajoja käännösoikeuksia!
April 15, 2026
Siluetinleikkaaja on muodoltaan viehättävä pieni kirja. Se ei ole kovin paljon tavanomaista romaania pienempi, mutta riittävästi tuntuakseen vähän erilaiselta ja mukavan käteensopivalta. Pienen kirjan sisältä avautuu kuitenkin paljon kerroksia sisältävä monimutkainen maailma.
Kirjalla on sisäinen tekijä, joka jää nimettömäksi. Hän on ottanut asiakseen käydä läpi eräältä Lucialta jälkeen jääneen kirjallisen aineiston ja kirjoittaa kirjan, jossa hän kuvaa erityisesti Lucian elämää Romahduksen ajan Suomenmaassa, missä Lucia eleli ennen saapumistaan tekijän kotisaarelle. Kerrontatavaksi tekijä valitsee ”hajanaisuuden”, minkä johdosta hän sisällyttää teokseensa valikoituja kohtia Lucian kirjeistä ja muistiinpanoista ja lisäksi katkelmia Phyllis Wellsin teoksesta Siluetinleikkaaja.
Siluetinleikkaaja on saarelaisille merkityksellinen kirja. Se oli alkujaan vähäpätöiseltä vaikuttanut nuorten fantasiakirja, josta tuli kuitenkin myöhemmin maailmankuulu. Lucia oli lukenut kirjan lapsena ja ottanut sen kirjallisuudentutkimuksen väitöskirjansa aiheeksi: kirjan väkivaltaisuus ja synkät teemat tuntuivat kiehtovan sopimattomilta. Wellsin Siluetinleikkaajasta onkin Kaajan Siluetinleikkaajassa runsaasti otteita, jotka osoittavat tämän todeksi.
Saarelaiset ovat mielenkiintoista väkeä ja herättävät kovin paljon kysymyksiä. He tosiaan puhuvat ”Romahduksen ajan Suomenmaasta”. On siis tapahtunut joku Romahdus, ja ollaan muualla kuin Suomessa. Saarelle pääsee kulkemalla verhon läpi, ja tämän saaren verho on sen verran hankalassa paikassa, ettei saarelle päädy kuin aikuisia. Saarella puhutaan suomea, jonka saarelaiset ovat oppineet kielen pääasiassa toisen sukupolven asukkaan mukanaan tuomasta laajasta kirjastosta 1800-luvun klassikkoja. Niinpä saarelaisten kielenkäyttö on ihastuttavan vanhanaikaista.
Anu Kaaja on kirjailijana ollut tähän asti kekseliäs ja monipuolinen. Kaajassa on myös ensyklopedistin vikaa, mikä näkyi erityisesti Rusetissa . Siluetinleikkaajassa on samanlaisia taipumuksia, olkoonkin että tässä on paljon fiktiivistä ainesta. Kirjassa nousee paljon mielenkiintoisia teemoja: lasten kyky väkivaltaan ja jopa tappamiseen, lasten hyväksikäyttö elokuvateollisuudessa, ylipäänsä pimeys ihmisessä ja ihmisen ympärillä, postapokalyptinen maailma, tarinat joita kerromme. Siluetinleikkaaja on rikas kirja, jossa on paljon ihmeteltävää.
Kirjalla on sisäinen tekijä, joka jää nimettömäksi. Hän on ottanut asiakseen käydä läpi eräältä Lucialta jälkeen jääneen kirjallisen aineiston ja kirjoittaa kirjan, jossa hän kuvaa erityisesti Lucian elämää Romahduksen ajan Suomenmaassa, missä Lucia eleli ennen saapumistaan tekijän kotisaarelle. Kerrontatavaksi tekijä valitsee ”hajanaisuuden”, minkä johdosta hän sisällyttää teokseensa valikoituja kohtia Lucian kirjeistä ja muistiinpanoista ja lisäksi katkelmia Phyllis Wellsin teoksesta Siluetinleikkaaja.
Siluetinleikkaaja on saarelaisille merkityksellinen kirja. Se oli alkujaan vähäpätöiseltä vaikuttanut nuorten fantasiakirja, josta tuli kuitenkin myöhemmin maailmankuulu. Lucia oli lukenut kirjan lapsena ja ottanut sen kirjallisuudentutkimuksen väitöskirjansa aiheeksi: kirjan väkivaltaisuus ja synkät teemat tuntuivat kiehtovan sopimattomilta. Wellsin Siluetinleikkaajasta onkin Kaajan Siluetinleikkaajassa runsaasti otteita, jotka osoittavat tämän todeksi.
Saarelaiset ovat mielenkiintoista väkeä ja herättävät kovin paljon kysymyksiä. He tosiaan puhuvat ”Romahduksen ajan Suomenmaasta”. On siis tapahtunut joku Romahdus, ja ollaan muualla kuin Suomessa. Saarelle pääsee kulkemalla verhon läpi, ja tämän saaren verho on sen verran hankalassa paikassa, ettei saarelle päädy kuin aikuisia. Saarella puhutaan suomea, jonka saarelaiset ovat oppineet kielen pääasiassa toisen sukupolven asukkaan mukanaan tuomasta laajasta kirjastosta 1800-luvun klassikkoja. Niinpä saarelaisten kielenkäyttö on ihastuttavan vanhanaikaista.
Anu Kaaja on kirjailijana ollut tähän asti kekseliäs ja monipuolinen. Kaajassa on myös ensyklopedistin vikaa, mikä näkyi erityisesti Rusetissa . Siluetinleikkaajassa on samanlaisia taipumuksia, olkoonkin että tässä on paljon fiktiivistä ainesta. Kirjassa nousee paljon mielenkiintoisia teemoja: lasten kyky väkivaltaan ja jopa tappamiseen, lasten hyväksikäyttö elokuvateollisuudessa, ylipäänsä pimeys ihmisessä ja ihmisen ympärillä, postapokalyptinen maailma, tarinat joita kerromme. Siluetinleikkaaja on rikas kirja, jossa on paljon ihmeteltävää.
May 21, 2026
Vois olla kyl kolme kans mut oon antanu liikaa kolmosia täällä enkä jaksa olla yes man…
On taidokasta ja hienoa kirjoittaa tarinaa tarinan kertomisesta, mutta itelle se ei oikeen iskeny valitettavasti. Sen artikkelin perusteella mitä tästä kirjotettiin olisin toivonu enemmän varjoihin liittyvää asiaa, ny tais jäädä vähä pliisuks(?). Uskoisin joillekin tän olevan tosi hyvä, kenties nykykirjallisuudesta nauttiville??
Ei oo kuitenkaa paha lukukokemuksena :)
On taidokasta ja hienoa kirjoittaa tarinaa tarinan kertomisesta, mutta itelle se ei oikeen iskeny valitettavasti. Sen artikkelin perusteella mitä tästä kirjotettiin olisin toivonu enemmän varjoihin liittyvää asiaa, ny tais jäädä vähä pliisuks(?). Uskoisin joillekin tän olevan tosi hyvä, kenties nykykirjallisuudesta nauttiville??
Ei oo kuitenkaa paha lukukokemuksena :)
May 14, 2026
Minulle liian taiteellinen, monitasoinen ja -teemainen.
Displaying 1 - 4 of 4 reviews