Tuhat tytärtä

by Juuli Niemi

" Sen vaan sanon, että jos kertojaa kaivataan,
kannattaa valita perheen kuopus.
Hän osaa kuvitella kaiken sen,
mitä muut luulevat muistavansa."

Tuhat tytärtä on Juuli Niemen (s.1981) viides kaunokirjallinen teos.

Genres: Poetry, Finnish Literature

93 pages, Hardcover

First published February 23, 2015

Reviews

[Liisa | kirjavuori]

Meni melkein vuosi, että sain loppuun - koska tämä on kauneinta ja kipeintä ja tarkinta, liian kaunista ja liian kipeää ja liian tarkkaa kerralla ahmaistavaksi, siinä särkyisi ihan kokonaan. En tiedä tuntuuko kaikista tältä, kaikista "tavallisissa perheissä" kasvaneista, kaikista siskoista, kaikista tyttäristä, mutta tässä on minun ajatuksiani ja minun siskojani ja minun vanhempiani, minun perhettäni.

Tuhat tytärtä, siis oikeasti tuhat(ja yksi)lapsinen perhe on kaikessa absurdiudessaan niin kovin samaistuttavaa, se miten piirteitä on purettu eri siskoihin. Pienin sisko, isä, äiti ja veli nousevat erityisen paljon esiin ja saavat kyyneleet nousemaan silmiin joka kerta - olen kahlannut alkupuolta läpi aina uudestaan ja uudestaan, varovasti edennyt runon tai pari. Kieli on kaikessa arkisuudessaan todella kaunista, raikasta. Runoista solmiutuu kertomus perheestä, ihan kaikista, vailla varsinaista juonta, alkua tai loppua, mutta eihän niitä ole oikeastikaan - kuvaelma on sirpaleinen ja samaan aikaan täydellinen. Katkeruutta, kateutta, yksinäisyyttä, ja lopulta niin paljon rakkautta.

"Ei saa sanoa kuin että rakastaa.
Ei saa unohtaa, että kuitenkin rakastaa."

Tämä on niitä runokirjoja joihin haluaisi kääriytyä, joiden sanat haluaisi tatuoida ihollensa ikuisesti ja joiden mukana lentää.

[Heidi]

Puolihuolimattomasti valittu teos, joka meni elämäni tärkeimpien teosten joukkoon. Tunnistettavia tunteita, tilanteita, tiloja, sellaista lyriikkaa joka kuvaa monta omaa ajatusta ja kipua ja naurua ja kohtaa. Näennäisen helppolukuinen. Itkin monesti, ehkä eniten siksi, että joku on nähnyt tai tuntenut samaa.

[Suketus]

Runoja, minulla luettavana! Kyllä vain. Juuli Niemen runokokoelma Tuhat tytärtä kuvaa lapsuutta, nuoruutta, rakkautta, sisaruutta, äidin ja lapsen suhteita, monenlaisia ihmissuhteita. Runoja on helppo lähestyä tällaisenkin, yleensä suorasanaista proosaa suosivan lukijan.

[Vaarna]

Ei yhtään minun tyyliseni runokirja, mutta yllättävän riemukas ja koskettava. Vähäeleinen kieli ja absurdit yksityiskohdat, liioittelut ja venymiset toimivat hyvin. Ja olenhan minäkin pikkusisko.

[Jaana V]

Kauan odottamani, Juuli Niemen uusin runoteos hurmasi ja kosketti. Kauniita ja kipeitä runoja kasvamisesta, perheestä ja siskoista.

Eniten ihastuin, kaikessa tunnistettavuudessaan, teoksen pikkusiskoon, joka " luulee, että jos antaa ja antaa,/varkaat eivät osaa enää varastaa." ja joka "uskoo että ajat ovat kovat/ja hän vähän pehmeä./Hän matkustaa monen meren taa/ja antaa huojata sydämensä"

Täydet viisi tähteä, ihan vain jo siksi, että nämä runot ja tämä teema pääsivät minua niin syvälle, koskettivat jollain hyvin ainutkertaisella tasolla.

[Reetta Saine]

Pitkään odotettu uusi Niemi on TAPAUS. Suosittelen etenkin sisarusporukan nuorimmille, niille jotka ajattelevat ja erityisesti niille, jotka tuntevat.

Huh.

[MarjaHannele]

Todella viehättäviä runoja!

[Kirja Vieköön!]

Traagisiakin runoja monilapsisessa perheessä kasvamisesta.

[hanna]

Hattaraa ja mannapuuroa ja makeaa mansikkamehua. Kaunista kuvailua ja keveää kieltä.

Harmikseni en kuitenkaan pitänyt tästä teoksesta yhtä paljoa kuin Juuli Niemen edellisistä; tuntui, että loppua kohden kokoelma hajosi, näkökulma muuttui, asento vaihtui turhan yllättäen. Jäin kaipaamaan proosarunoja, joista aiemmin olen pitänyt kaikkein eniten.

[Annamanna]

Ihana jälleen kerran. Taidan kaivaa kirjahyllystäni luettavakseni myös Taran ja Pitkästä ilosta. Jälleen kerran. Ne runokirjat liittyvät vahvasti opiskelujen alkuvuosiin.

[Suvi]

Ehkä ennemmin aikuisille kuin nuorille.

[Essi]

Loistava, loistava kokoelma. Suosikkejani olivat mm. Kukkien sisko ja Ystävät.