What do you think?
Rate this book
Talouden kymmenen tuhoisinta ajatusta
Kriittinen kirja siitä, millaisen talouspolitiikan koekaniineiksi olemme joutuneet.
Meille tarjotaan huonoja ja toimimattomia ratkaisuja taloudellisten ongelmien voittamiseksi. Veroja halutaan korottaa valtionvelan kasvun hillitsemiseksi - turhaan. Björn Wahlroos käsittelee tuhoisia ajatuksia, joiden nimissä keskeisiä päätöksiä tehdään. Laskun maksavat kuluttajat, veronmaksajat ja tulevat sukupolvet.
Wahlroosin kriittisessä tarkastelussa on kymmenen suosittua talousajatusta, joita vapaan markkinatalouden arvostelijat kannattavat. Hän nostaa tikun nokkaan keskeisiä taloudellisia ajattelijoita John Maynard Keynesistä “pop-ekonomisti” Thomas Pikettyyn.
Meille tarjotaan huonoja ja toimimattomia ratkaisuja taloudellisten ongelmien voittamiseksi. Veroja halutaan korottaa valtionvelan kasvun hillitsemiseksi - turhaan. Björn Wahlroos käsittelee tuhoisia ajatuksia, joiden nimissä keskeisiä päätöksiä tehdään. Laskun maksavat kuluttajat, veronmaksajat ja tulevat sukupolvet.
Wahlroosin kriittisessä tarkastelussa on kymmenen suosittua talousajatusta, joita vapaan markkinatalouden arvostelijat kannattavat. Hän nostaa tikun nokkaan keskeisiä taloudellisia ajattelijoita John Maynard Keynesistä “pop-ekonomisti” Thomas Pikettyyn.
367 pages, Hardcover
First published March 12, 2015
18 people are currently reading
155 people want to read
About the author
Björn Wahlroos
14 books18 followersBjörn Wahlroos is the Chairman of the Board in Sampo Group, Nordea and UPM-Kymmene. Wahlroos’s nickname "Nalle", which means "teddy bear" in Finnish, derives from his first name Björn, which means "bear" in Swedish.
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 13 of 13 reviews
December 29, 2022
Mielenkiintoinen kirja, joka sopisi jossain määrin yleisteokseksi taloudesta yleisemminkin. Kirjaa luonnollisesti värittää kauttaaltaan Nallen oma ajatusmaailma. Hän ei usko keynesiläiseen finanssipolitiikkaan, jos finanssipolitiikkaan yleensäkään. Usko markkinoihin, rahapolitiikkaan ja kapitalismiin on vankkumaton.
Tämä tuskin häiritsee erimielisiäkään, koska Nalle osaa perustella kantansa sekä teoriassa että käytännön esimerkein. Oli hänen ajatuksistaan mitä mieltä tahansa, on vaikea olla eri mieltä, ellei pysty itse perustelemaan omaa eriävää mielipidettään.
Joka tapauksessa kirja on äärimmäisen mielenkiintoinen ja opettavainen. Mm. 2008 pörssiromahdus ja sitä seuranneet toimet Yhdysvalloissa ja Euroopassa käydään läpi analyyttisen tarkasti. Turhaan ei Nalle ole aikanaan ollut Suomen nuorin professori. Hänessä on opettajan vikaa. Kirjan lukeakseen ei välttämättä tarvitse tuntea talouden perusteita, koska käytetyt termit ja teoriat käydään kyllä läpi.
Kirjassa oli ainakin itselleni paljon uutta tietoa ja helppolukuisuudesta johtuen sain sen myös kahlattua verrattain nopeasti, mikä itselleni on harvinaista tämän kaltaisia kirjoja lukiessa.
Tämä tuskin häiritsee erimielisiäkään, koska Nalle osaa perustella kantansa sekä teoriassa että käytännön esimerkein. Oli hänen ajatuksistaan mitä mieltä tahansa, on vaikea olla eri mieltä, ellei pysty itse perustelemaan omaa eriävää mielipidettään.
Joka tapauksessa kirja on äärimmäisen mielenkiintoinen ja opettavainen. Mm. 2008 pörssiromahdus ja sitä seuranneet toimet Yhdysvalloissa ja Euroopassa käydään läpi analyyttisen tarkasti. Turhaan ei Nalle ole aikanaan ollut Suomen nuorin professori. Hänessä on opettajan vikaa. Kirjan lukeakseen ei välttämättä tarvitse tuntea talouden perusteita, koska käytetyt termit ja teoriat käydään kyllä läpi.
Kirjassa oli ainakin itselleni paljon uutta tietoa ja helppolukuisuudesta johtuen sain sen myös kahlattua verrattain nopeasti, mikä itselleni on harvinaista tämän kaltaisia kirjoja lukiessa.
October 21, 2015
Boken innehåller rätt mycket historik, även om finansvärlden är ganska ung, som ger en intressant inblick hur det gick och vem som gjorde vad under diverse olika finanskriser (som ibland spred sig till realekonomin). Men inte alltid klart varför hans favoritmetoder (trycka pengar samt justera styrräntorna) ibland funkar bra och i andra fall inte alls.
Överlag något förvirrat, eftersom det inte alltid är klart vad författaren polemiserar emot, och vad som är fel och rätt enligt författarens åsikt. Delvis kan de bero på att han som många ekonomer inte förstår skillnaden på teori (hypotes ledd i bevis), hypotes (idé som ännu inte bevisats) och dogm (i det här fallet: skola av politisk ekonomi eller ekonomisk politik).
Författaren bekänner sig till nyklassicism (nyliberalism: även om han inte använder endera orden) med stort stänk av Schumpeterism (skapande förstörelse) och lite granna behaviourism (begränsad rationalitet).
Antar att någon lite bättre än jag bevandrar snart kommer ut med skrift för att "debunka" denna skrift eller det kanske redan finns? Han återkommer alltid med samma förslag: avreglera lagar/regler/marknader och sänk skatter (och transaktionsavgifter). Till allt, oberoende av vad det är. Att lagar och skatter även fungerar som styrmedel (för annat än penning- och finanspolitik) verkar inte falla honom in, eller kanske inte vill kännas vid.
Författaren verkar enbart bry sig om finansvärlden, men så är han ju bankir. Den riktiga ekonomin (realekonomin) förekommer ibland i ridåerna, ibland i form av gammal skåpmat som ”relativa fördelar”.
Underligt nog så är han emot transaktionsavgifter särskilt Tobin får honom att se rött samtidigt som han verkar vara för moms (och andra omsättningsavgifter/skatter) och som bankir lever han själv just på (sin egens banks) transaktion- och omsättningsavgifter.
Han pratar rätt mycket om negativa räntor (centralbankens styrräntor) men nämner inte att folk som sätter sin pengar på ett lågräntekonto i praktiken har negativ realränta (räntan – inflation – omsättningsavgifter) och så i praktiken betalar banken, dvs man förlorar pengar på både madrass och bank.
Han till skillnad från många andra ekonomer ( specifikt: budgetnissar) inser att ändringar (i styrräntor/ny pengar etc) inte ger linjära ändringar, istället tar en mer rimlig attityd om återkopplingar, men att det inte alltid är rätt att förutse varthän det barkar. Men här snurrar han in sig i hårklyverier om att ekonomiska teorier inte kan användas till att förutse, återigen förstår inte vad en teori ska klara av, dvs faller förutsägelser inte ut ska man ändra på teorin. Man ska ju som har upprepar i efterordet: lära sig av fakta.
Till hans bok skulle man skulla lägga några kapitel om dåliga ekonomiska myter:
- Miljöhänsyn skadar miljön
- Det går att leva på minimumlön (under fattighetsgränsen)
- En svag stat är bra för ekonomin.
- Realekonomin är (helt) beroende av finansvärlden.
- Lobbying finns inte och kan således inte sneddriva politik och lagar.
Överlag något förvirrat, eftersom det inte alltid är klart vad författaren polemiserar emot, och vad som är fel och rätt enligt författarens åsikt. Delvis kan de bero på att han som många ekonomer inte förstår skillnaden på teori (hypotes ledd i bevis), hypotes (idé som ännu inte bevisats) och dogm (i det här fallet: skola av politisk ekonomi eller ekonomisk politik).
Författaren bekänner sig till nyklassicism (nyliberalism: även om han inte använder endera orden) med stort stänk av Schumpeterism (skapande förstörelse) och lite granna behaviourism (begränsad rationalitet).
Antar att någon lite bättre än jag bevandrar snart kommer ut med skrift för att "debunka" denna skrift eller det kanske redan finns? Han återkommer alltid med samma förslag: avreglera lagar/regler/marknader och sänk skatter (och transaktionsavgifter). Till allt, oberoende av vad det är. Att lagar och skatter även fungerar som styrmedel (för annat än penning- och finanspolitik) verkar inte falla honom in, eller kanske inte vill kännas vid.
Författaren verkar enbart bry sig om finansvärlden, men så är han ju bankir. Den riktiga ekonomin (realekonomin) förekommer ibland i ridåerna, ibland i form av gammal skåpmat som ”relativa fördelar”.
Underligt nog så är han emot transaktionsavgifter särskilt Tobin får honom att se rött samtidigt som han verkar vara för moms (och andra omsättningsavgifter/skatter) och som bankir lever han själv just på (sin egens banks) transaktion- och omsättningsavgifter.
Han pratar rätt mycket om negativa räntor (centralbankens styrräntor) men nämner inte att folk som sätter sin pengar på ett lågräntekonto i praktiken har negativ realränta (räntan – inflation – omsättningsavgifter) och så i praktiken betalar banken, dvs man förlorar pengar på både madrass och bank.
Han till skillnad från många andra ekonomer ( specifikt: budgetnissar) inser att ändringar (i styrräntor/ny pengar etc) inte ger linjära ändringar, istället tar en mer rimlig attityd om återkopplingar, men att det inte alltid är rätt att förutse varthän det barkar. Men här snurrar han in sig i hårklyverier om att ekonomiska teorier inte kan användas till att förutse, återigen förstår inte vad en teori ska klara av, dvs faller förutsägelser inte ut ska man ändra på teorin. Man ska ju som har upprepar i efterordet: lära sig av fakta.
Till hans bok skulle man skulla lägga några kapitel om dåliga ekonomiska myter:
- Miljöhänsyn skadar miljön
- Det går att leva på minimumlön (under fattighetsgränsen)
- En svag stat är bra för ekonomin.
- Realekonomin är (helt) beroende av finansvärlden.
- Lobbying finns inte och kan således inte sneddriva politik och lagar.
July 6, 2017
This is a very interesting book where Björn Wahlroos starts every chapter with some
example which (allegedly) shows that capitalism leads to wrong developments. After that, he starts to argue why this is not the case. For example chapter 4 starts with the events of Black monday in 1987 when Dow Jones dropped by and the market value of the shares dropped by over 200 billion USD.
How can it be that market value changes so much over one weekend? There is no economic explanation for this drop, so are markets always right? This is the way Wahlroos first questions the "invisible hand" of Adam Smith, but subsequently (seems to) succeed in arguing that the opposite is the case, markets are efficient and predicting future outcomes very well.
Wahlroos brings some interesting arguments in his book and clearly shows in my opinion that there is very clear evidence that current politics are leading Europe to the wrong direction. But exactly this is also the main point of criticism about this book as Wahlroos presents all his explanations as if they were crystal-clear and 100% true. He makes fun of other people's opinions and even worse about them as persons, for example about Thomas Piketty and his book "Capital in the 21st century".
To give an example, where Wahlroos' arguments are one-sided, is the above-mentioned chapter about markets predicting market prices right (or giving the best possible prediction, as Wahlroos put it). Most economists agree that you cannot beat markets, but there is a group of economists which argue that market prices are not right (see for example Nate Silver "Signal and Noise", chapter 10). Or as John Maynard Keynes put it "The market can remain irrational longer than you can remain solvent.". Wahlroos skips such contradicting views in order to make his arguments to seem more convincing.
Overall, I can recommend the book as it has given (at least) me some new insights about free markets and the weaknesses of Keynesianism. Nevertheless, the book is in many things not critical enough and one should not take everything as a hard fact.
example which (allegedly) shows that capitalism leads to wrong developments. After that, he starts to argue why this is not the case. For example chapter 4 starts with the events of Black monday in 1987 when Dow Jones dropped by and the market value of the shares dropped by over 200 billion USD.
How can it be that market value changes so much over one weekend? There is no economic explanation for this drop, so are markets always right? This is the way Wahlroos first questions the "invisible hand" of Adam Smith, but subsequently (seems to) succeed in arguing that the opposite is the case, markets are efficient and predicting future outcomes very well.
Wahlroos brings some interesting arguments in his book and clearly shows in my opinion that there is very clear evidence that current politics are leading Europe to the wrong direction. But exactly this is also the main point of criticism about this book as Wahlroos presents all his explanations as if they were crystal-clear and 100% true. He makes fun of other people's opinions and even worse about them as persons, for example about Thomas Piketty and his book "Capital in the 21st century".
To give an example, where Wahlroos' arguments are one-sided, is the above-mentioned chapter about markets predicting market prices right (or giving the best possible prediction, as Wahlroos put it). Most economists agree that you cannot beat markets, but there is a group of economists which argue that market prices are not right (see for example Nate Silver "Signal and Noise", chapter 10). Or as John Maynard Keynes put it "The market can remain irrational longer than you can remain solvent.". Wahlroos skips such contradicting views in order to make his arguments to seem more convincing.
Overall, I can recommend the book as it has given (at least) me some new insights about free markets and the weaknesses of Keynesianism. Nevertheless, the book is in many things not critical enough and one should not take everything as a hard fact.
July 25, 2016
Mietin paljon kolmen ja neljän tähden välillä. Toisaalta kirja opetti monenlaisia asioita taloudesta, mutta oli kyllä tämmöselle maallikolle paikoin liian vaikea. Osan kappaleista jouduin pikakelaamaan. Nallella on hyviä pointteja ja mielelläni antaisin enemmänki tähtiä, mutta lukukokemus ei kuitenkaan ollut niin mieluisa. Suosittelen jos haluat kuulla mm. miksi käteisestä olis hyvä päästä eroon, miksi markkinatalous ei ole luonnontuhoamista, miksi korot voi laskea alle nollan ja miksi monopoli ei olekkaan niin paha asia.
January 22, 2021
Ihmisten arkipäiväisessä talouteen liittyvässä ajattelussa on useita virheellisiä käsityksiä, teos esittää niistä 10 haitallisinta käsitystä. Mielestäni parhaimmat korjaukset perusteluineen ovat seuraavat:
- Julkisten menojen eli veroista kerättyjen rahojen käyttäminen ja jakaminen uudelleen valtiojohtoisesti ei lisää talouskasvua pitkällä aikavälillä, koska se ajaa pois tehokkaammin toimivia yksityisiä toimijoita. Lyhyesti: mikäli haluamme olla hyvinvoivia myös tulevaisuudessa, elvyttäminen ei toimi vaan tarvitaan vapaita markkinoita ja vähemmän valtiota.
- Verotulojen liiallinen kiristäminen johtaa lopulta verotulojen laskuun ja yhä kasvavaan alijäämään. Veroasteen vaikutus verotuloihin on klassinen Lafferin käyrän malli. Tulevaisuudessa vaihdantakulujen yhä pienentyessä Lafferin käyrän huippu siirtyy yhä enemmän vasemmalle. Tämä tarkoittaa sitä, että se veroaste, jonka jälkeen verotulot eivät enää kasva, pienenee jatkuvasti. Tästä taas voidaan päätellä tulevaisuudessa menestyvän yhä heikommin ne maat, joissa kokonaisveroaste on korkea. Muutos koskee erityisesti pääomamarkkinoita, koska bitteinä siirtyvä varallisuus vaihtaa paikkaa yhä helpommin ja nopeammin.
- Omistusoikeus myös luonnonvaroihin, kuten ilmaan ja veteen, auttaa hillitsemään erityisesti näiden luonnonvarojen ilmastolle ja ympäristölle haitallista riistokäyttöä ja saastuttamista. Ideaaliin lopputulokseen päästäkseen ei ole väliä kuka minkäkin omistaa alkutilanteessa, kunhan joku sen omistaa ja kunhan vaihdantakulut ovat mahdollisimman alhaiset. Toisin sanoen estääksemme ympäristön tuhoutumista ratkaisu on siirtää kaikki ympäristö ja luonnonvarat jonkun omistukseen ilman omistuksen kaupankäynnistä syntyviä vaihdantakuluja.
- Tuloerot eivät ole suuri ongelma taloudessa. Kun vapaan työnteon seurauksena kaikkien ihmisten toimeentulo lisääntyy, on väistämätön lainalaisuus, että pätevimmät kasvattavat omaa varallisuuttaan enemmän kuin vähemmän pätevät. Pätevimpien menestyminen siis hyödyttää lopulta kaikkia. Sen sijaan tasapäistäminen ja kokonaisvarallisuuden kasvun estäminen haittaa kaikkia. Yhteiskunnassa, jossa rikkaat eivät voi hyvin tai jossa ei ole rikkaita lainkaan, ei kukaan muukaan voi hyvin. Tuloeroja kuvaa Gini-kerroin, joka esimerkiksi Suomessa on yksi maailman alhaisimpia. Toisin sanoen koko maailman mittakaavassa Suomessa erot rikkaimpien ja matalatuloisimpien välillä ovat suhteellisesti äärimmäisen alhaiset.
- Taloudelliset kuplat ja paniikit ovat luonnollinen osa vapaita markkinoita. Joka kerta sopuleina uuteen euforiaan lähtevät henkilöt ajattelevat ”this time it’s different”. Kurssikehitykset ovat vahvasti spekulatiivisia ja uusiin julkistuksiin liittyvät reaktiot syntyvät siitä, että muutkin reagoivat niihin. Ihmisillä on hyvin vahva halu lähteä sinne, mihin kaikki muutkin ovat menossa. Samoin ihmisillä on vahva halu lähteä pois sieltä, mistä kaikki muutkin lähtevät pois. Tällä hetkellä teemasta hyvin pinnalla on kryptovaluutta Bitcoinin viimeaikainen kurssikehitys. Vertailtaessa niin rautatie- kuin it-kuplaankin kyse ei ole siitä, etteikö uusi teknologia olisi ihmiskunnalle äärettömän hyödyllistä, kyse on näihin uusiin teknologioihin liittyvien kurssikehityksen vahvasti spekulatiivisesta liikehdinnästä.
- Muut hyvät korjaukset koskevat muun muassa inflaatiota rahan arvon alentumisena sekä keskuspankkien roolia rahapolitiikan avulla talouden rattaiden pyörien pyörimisen jatkumiseksi. Erinomaisen teoksen luettuaan huomaa entistä enemmän niitä ajatusvirheitä joita erityisesti poliittisessa talouskeskustelussa nousee esiin yhä uudelleen.
- Julkisten menojen eli veroista kerättyjen rahojen käyttäminen ja jakaminen uudelleen valtiojohtoisesti ei lisää talouskasvua pitkällä aikavälillä, koska se ajaa pois tehokkaammin toimivia yksityisiä toimijoita. Lyhyesti: mikäli haluamme olla hyvinvoivia myös tulevaisuudessa, elvyttäminen ei toimi vaan tarvitaan vapaita markkinoita ja vähemmän valtiota.
- Verotulojen liiallinen kiristäminen johtaa lopulta verotulojen laskuun ja yhä kasvavaan alijäämään. Veroasteen vaikutus verotuloihin on klassinen Lafferin käyrän malli. Tulevaisuudessa vaihdantakulujen yhä pienentyessä Lafferin käyrän huippu siirtyy yhä enemmän vasemmalle. Tämä tarkoittaa sitä, että se veroaste, jonka jälkeen verotulot eivät enää kasva, pienenee jatkuvasti. Tästä taas voidaan päätellä tulevaisuudessa menestyvän yhä heikommin ne maat, joissa kokonaisveroaste on korkea. Muutos koskee erityisesti pääomamarkkinoita, koska bitteinä siirtyvä varallisuus vaihtaa paikkaa yhä helpommin ja nopeammin.
- Omistusoikeus myös luonnonvaroihin, kuten ilmaan ja veteen, auttaa hillitsemään erityisesti näiden luonnonvarojen ilmastolle ja ympäristölle haitallista riistokäyttöä ja saastuttamista. Ideaaliin lopputulokseen päästäkseen ei ole väliä kuka minkäkin omistaa alkutilanteessa, kunhan joku sen omistaa ja kunhan vaihdantakulut ovat mahdollisimman alhaiset. Toisin sanoen estääksemme ympäristön tuhoutumista ratkaisu on siirtää kaikki ympäristö ja luonnonvarat jonkun omistukseen ilman omistuksen kaupankäynnistä syntyviä vaihdantakuluja.
- Tuloerot eivät ole suuri ongelma taloudessa. Kun vapaan työnteon seurauksena kaikkien ihmisten toimeentulo lisääntyy, on väistämätön lainalaisuus, että pätevimmät kasvattavat omaa varallisuuttaan enemmän kuin vähemmän pätevät. Pätevimpien menestyminen siis hyödyttää lopulta kaikkia. Sen sijaan tasapäistäminen ja kokonaisvarallisuuden kasvun estäminen haittaa kaikkia. Yhteiskunnassa, jossa rikkaat eivät voi hyvin tai jossa ei ole rikkaita lainkaan, ei kukaan muukaan voi hyvin. Tuloeroja kuvaa Gini-kerroin, joka esimerkiksi Suomessa on yksi maailman alhaisimpia. Toisin sanoen koko maailman mittakaavassa Suomessa erot rikkaimpien ja matalatuloisimpien välillä ovat suhteellisesti äärimmäisen alhaiset.
- Taloudelliset kuplat ja paniikit ovat luonnollinen osa vapaita markkinoita. Joka kerta sopuleina uuteen euforiaan lähtevät henkilöt ajattelevat ”this time it’s different”. Kurssikehitykset ovat vahvasti spekulatiivisia ja uusiin julkistuksiin liittyvät reaktiot syntyvät siitä, että muutkin reagoivat niihin. Ihmisillä on hyvin vahva halu lähteä sinne, mihin kaikki muutkin ovat menossa. Samoin ihmisillä on vahva halu lähteä pois sieltä, mistä kaikki muutkin lähtevät pois. Tällä hetkellä teemasta hyvin pinnalla on kryptovaluutta Bitcoinin viimeaikainen kurssikehitys. Vertailtaessa niin rautatie- kuin it-kuplaankin kyse ei ole siitä, etteikö uusi teknologia olisi ihmiskunnalle äärettömän hyödyllistä, kyse on näihin uusiin teknologioihin liittyvien kurssikehityksen vahvasti spekulatiivisesta liikehdinnästä.
- Muut hyvät korjaukset koskevat muun muassa inflaatiota rahan arvon alentumisena sekä keskuspankkien roolia rahapolitiikan avulla talouden rattaiden pyörien pyörimisen jatkumiseksi. Erinomaisen teoksen luettuaan huomaa entistä enemmän niitä ajatusvirheitä joita erityisesti poliittisessa talouskeskustelussa nousee esiin yhä uudelleen.
March 30, 2025
Nallemainen kirja, provosoiva keskustelun avaaja. Vaikka ei Wahlroosista pitäisikään eikä olisi samaa mieltä mistään hänen lausumastaan, tämä kirja kannattaa lukea ja pohtia onko tiettyjen paradigmojen muutokseen tarvetta.
Talouden termejä ei tarvitse välttämättä osata, koska keskeiset termit selitetään hyvin.
Talouden termejä ei tarvitse välttämättä osata, koska keskeiset termit selitetään hyvin.
March 27, 2018
Mielenkiintoista asiaa talouden toiminnasta, kannattaa lukea! Varsin kansantajuisesti kirjoitettu, vaikka täytyy tunnustaa, että muutamat jutut menikin sitten täysin yli hilseen. Kokonaisuutena kuitenkin selkeästi hahmotettava teos.
January 21, 2018
Hyviä näkökulmia talouteen ja kirjoitettu selkokielellä, jota ymmärtää muutkin kuin ekonomit.
January 30, 2019
Hyvin perusteltua ajattelua. Ilo lukea. Vaikka ei ihmistä ihailisi niin ajatuksia kannattaa kyllä lukea.
May 29, 2022
Rolig och intressant bok som slår hål på myter om ekonomin. Tydlig marknadsekonomisk vinkel som jag uppskattade. Litterärt får den dock inte mer än godkänt.
February 6, 2022
Björn Wahlroosin kirjoja on hauska lukea, koska Wahlroos on jotakin mieltä ja osaa perustella mielipiteensä niin vakuuttavasti, että vaikkei olisikaan samaa mieltä, ainakin aivojen perukoille jää kytemään epäilys, että Wahlroos saattaa silti olla oikeassa. Talouden kymmenessä tuhoisimmassa ajatuksessa Nalle esittää näkemyksiään julkaisuaikaan (2015) ja edelleen vaihtelevassa määrin ajankohtaisista aiheista, kuten pankkikriisistä, nollakoroista, inflaatiosta ja keynesiläisyydestä. Wahlroosin mielipiteet ovat amerikkalaisittain tavanomaisia, mutta eurooppalaisittain harvinaisempia, joskin esim. kirjan ennustukset negatiivisista koroista ovat sittemmin toteutuneet. Taloustiede on aina jossakin määrin poliittista, ja Wahlroos jättää kokonaan huomioimatta aihepiirit, jotka eivät häntä henkilökohtaisesti kiinnosta, kuten eriarvoistumisen.
April 12, 2016
Tämä makrotaloutta käsittelevä kirja olis varmaan hyvä opus valtiovarainministerille luettavaksi (ja epäilemättä Stubb sen onkin lukaissut) mutta itselle vähän turhan puuduttava. Kesken jäi. Vaikka onhan Nallella, minunkin ylimmällä pomollani, talousasiat hyvin hallussa. Kirjan rakenne olisi voinut olla paremmin jäsennelty.
January 2, 2016
Mycket intressant och läsvärt om både mikro och makro. Och en total motpol till Klein.
Displaying 1 - 13 of 13 reviews