What do you think?
Rate this book
Elämäni ilman sinua
”Miksi sinä kuolit ja minä jäin eloon?”
Koskettava tositarina siskoudesta, surusta ja elämän jatkumisesta läheisen itsemurhan jälkeen.
Lotta Lehtikarin sisko Pipsa teki tyttärensä syntymäpäiväkakun valmiiksi ja hyppäsi sitten katolta. Elämäni ilman sinua on yritys ymmärtää siskon musertavaa ratkaisua.
Tositarina kertoo perheestä, jossa kaikki näytti hyvältä ulospäin, mutta kulissien takana vallitsi sääntöjen ja vaikenemisen ilmapiiri. Lotan lapsuutta varjostivat äidin mielenterveysongelmat, aikuisena sairastui myös sisko. Lopulta perheen kolmesta naisesta jäljellä oli enää Lotta.
Lämmin ja koskettava kirja kertoo trauman ylittämisen vaikeudesta, periytyvästä häpeästä ja rakkauden voimasta. Kirja muistuttaa, että toivo syntyy, kun vaietusta tulee jaettua.
Lotta Lehtikari (s. 1974) on näyttelijä ja kehoterapeutti.
Anna Pihlajaniemi (s. 1974) on palkittu toimittaja, joka on erikoistunut henkilökuviin.
Koskettava tositarina siskoudesta, surusta ja elämän jatkumisesta läheisen itsemurhan jälkeen.
Lotta Lehtikarin sisko Pipsa teki tyttärensä syntymäpäiväkakun valmiiksi ja hyppäsi sitten katolta. Elämäni ilman sinua on yritys ymmärtää siskon musertavaa ratkaisua.
Tositarina kertoo perheestä, jossa kaikki näytti hyvältä ulospäin, mutta kulissien takana vallitsi sääntöjen ja vaikenemisen ilmapiiri. Lotan lapsuutta varjostivat äidin mielenterveysongelmat, aikuisena sairastui myös sisko. Lopulta perheen kolmesta naisesta jäljellä oli enää Lotta.
Lämmin ja koskettava kirja kertoo trauman ylittämisen vaikeudesta, periytyvästä häpeästä ja rakkauden voimasta. Kirja muistuttaa, että toivo syntyy, kun vaietusta tulee jaettua.
Lotta Lehtikari (s. 1974) on näyttelijä ja kehoterapeutti.
Anna Pihlajaniemi (s. 1974) on palkittu toimittaja, joka on erikoistunut henkilökuviin.
- GenresAudiobook
246 pages, Hardcover
Published April 22, 2026
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 15 of 15 reviews
Read
April 28, 2026Arvosanallisesti arvostelua vältän näissä teoksissa, jotka koskevat henkilökohtaisia traumoja ja surua. Kenenkään surulle ei voi antaa arvosanaa. Kirja oli hyvin kirjoitettu ja jäin miettimään monia kirjassa olleita pohdintoja ja Rosen-terapian osuus kiinnosti.
Lehtikari purkaa kasautuneita traumoja sukupolvien yli ja on tehnyt merkittäviä oivalluksia myös. Tärkeää myös on kritiikki mielenterveyspalveluidemme puutteellisuus ja kuinka oikeanaikaista ja -laista apua ei saa.
Oman itsensä terapiointi kirjoittamisen kautta tuntuu olevan muodikas ilmiö ja ilmeisesti suosiota on, kun näitä julkaistaan paljon. Jäi myös olo, ettei mistään ollut kuitenkaan ollut tarpeeksi apua. Kuitenkin myös mieleen jäi kohta, missä kuvauksissa avustaja oli kertonut lukeneensa haastatteluja ja samaistuneensa niihin omien kokemusten kautta. Lehtikari ilmaisi, että olettiko tämä hänen olevan kiinnostunut tuntemattoman avustajan tarinasta? Ehkä se ongelma piilee siinä, että hän hylkäsi tutkitusti yhden tehokkaimmista apumuodoista: vertaistuen. Ja toisaalta, jos häntä ei vertaiskokemukset kiinnosta, niin mikä on pointti omien kokemusten puimisessa julkisesti? Auttajan roolista on vaikea päästä autettavan rooliin ja kertojan on vaikea muuttua kuulijaksi.
Lehtikari purkaa kasautuneita traumoja sukupolvien yli ja on tehnyt merkittäviä oivalluksia myös. Tärkeää myös on kritiikki mielenterveyspalveluidemme puutteellisuus ja kuinka oikeanaikaista ja -laista apua ei saa.
Oman itsensä terapiointi kirjoittamisen kautta tuntuu olevan muodikas ilmiö ja ilmeisesti suosiota on, kun näitä julkaistaan paljon. Jäi myös olo, ettei mistään ollut kuitenkaan ollut tarpeeksi apua. Kuitenkin myös mieleen jäi kohta, missä kuvauksissa avustaja oli kertonut lukeneensa haastatteluja ja samaistuneensa niihin omien kokemusten kautta. Lehtikari ilmaisi, että olettiko tämä hänen olevan kiinnostunut tuntemattoman avustajan tarinasta? Ehkä se ongelma piilee siinä, että hän hylkäsi tutkitusti yhden tehokkaimmista apumuodoista: vertaistuen. Ja toisaalta, jos häntä ei vertaiskokemukset kiinnosta, niin mikä on pointti omien kokemusten puimisessa julkisesti? Auttajan roolista on vaikea päästä autettavan rooliin ja kertojan on vaikea muuttua kuulijaksi.
May 16, 2026
Voi miten kaunis kirja. Täynnä myös tuttuja teemoja ja kipeitä ajatuksia.
Eilen aloitin ja tänään luin loppuun eli teki mieli ahmia.
Niin kauniin rehellisesti kirjoitettu.
Eräs kipein kohta oli:
”Kuusitoistavuotiaana kirjoitin päiväkirjaan 22.8.1991: »Mä olen vaan niin niin niin onnellinen ja rakastunu, että mä halusin kirjoittaa ja sanoa sen, että voin sitte onnettomina hetkinä lukea mustaa valkosella, että mä olen joskus ollu tosi onnellinen.»”
Tuli mieleen Sagan runo samasta tunteesta.
Eilen aloitin ja tänään luin loppuun eli teki mieli ahmia.
Niin kauniin rehellisesti kirjoitettu.
Eräs kipein kohta oli:
”Kuusitoistavuotiaana kirjoitin päiväkirjaan 22.8.1991: »Mä olen vaan niin niin niin onnellinen ja rakastunu, että mä halusin kirjoittaa ja sanoa sen, että voin sitte onnettomina hetkinä lukea mustaa valkosella, että mä olen joskus ollu tosi onnellinen.»”
Tuli mieleen Sagan runo samasta tunteesta.
June 24, 2026
”Sinä et halunnut elää. Minä en osannut elää. Mikä meissä meni pieleen.”
August 16, 2026
Olen vältellyt näitä autofiktiivisyyteen liippaaviq teoksia. Luin kuitenkin tästä teoksesta - Hesarista?- ja kiinnostuin aiheesta. Äidin ja sisaren itsemurhat ja elämä kaksisuuntaista mielialahäiriötä (hoitamatonta) sairastavien keskuudessa ja oman itsen ja elämän järjestäytyminen näiden elämänkohtaloiden jälkeen kiinnosti etenkin kun oma romaanikäsikirjoitukseni liippaa liki tätä tematiikkaa.
Aiheet olivat rankkoja, elämänkohtalot surullisia ja ne koskettivat mutta muutoin, kirjana, kirjallisena teoksena tämä oli kaukana siitä millaista tekstiä haluan lukea. Sinnittelin kirja loppuun mutta kirjallisuutena, kirjoittamisena en tästä innostunut/ylevöitynyt/ilahtunut/ ihastunut.
Aiheet olivat rankkoja, elämänkohtalot surullisia ja ne koskettivat mutta muutoin, kirjana, kirjallisena teoksena tämä oli kaukana siitä millaista tekstiä haluan lukea. Sinnittelin kirja loppuun mutta kirjallisuutena, kirjoittamisena en tästä innostunut/ylevöitynyt/ilahtunut/ ihastunut.
June 10, 2026
”Miksi sinä kuolit ja minä jäin eloon?”
Henkilökohtainen kuvaus turvattomasta lapsuudesta, jäljelle jäävien selviytymisestä ja ohuesti kannattelevasta toivosta.
Kirja kulki soljuvasti läpi vuosien, pohtien menetystä ja menneisyyden painolasteja. Miten pimeästä löytää toivoa ja kannattelua lapsena, sisarena, äitinä, jonkun jonain.
Lukijan rooli tuntui itsestä tirkistelijältä. En ehkä olisi tarttunut kirjaan, jos olisin ymmärtänyt, että kirja on hyvin henkilökohtainen kuvaus äidin ja siskon itsemurhan aiheuttaman trauman käsittelystä.
Henkilökohtainen kuvaus turvattomasta lapsuudesta, jäljelle jäävien selviytymisestä ja ohuesti kannattelevasta toivosta.
Kirja kulki soljuvasti läpi vuosien, pohtien menetystä ja menneisyyden painolasteja. Miten pimeästä löytää toivoa ja kannattelua lapsena, sisarena, äitinä, jonkun jonain.
Lukijan rooli tuntui itsestä tirkistelijältä. En ehkä olisi tarttunut kirjaan, jos olisin ymmärtänyt, että kirja on hyvin henkilökohtainen kuvaus äidin ja siskon itsemurhan aiheuttaman trauman käsittelystä.
June 21, 2026
Todella riipivä ja intiimi teos kaoottisesta kasari(?)lapsuudesta Kouvolassa.
Itsekin kahden sisaruksen perheestä ja väkivaltaa kokeneena ymmärrän osin noita raivon tunteita, joita äidin psyykkinen sairastuminen, raivarit ja terveiden emootioiden ilmaisemattomuus herätti.
Tarinan opetus?
Älä feikkaa mitään!
Älä jätä omaa elämää elämättä!
Älä nai ekonomia!
Lattareihin vaihtoon!!
Raha ei tuo onneaaaaaaaaa!
Kaikki kunnia teatterille ja Tuulikki-tädille.
Itsekin kahden sisaruksen perheestä ja väkivaltaa kokeneena ymmärrän osin noita raivon tunteita, joita äidin psyykkinen sairastuminen, raivarit ja terveiden emootioiden ilmaisemattomuus herätti.
Tarinan opetus?
Älä feikkaa mitään!
Älä jätä omaa elämää elämättä!
Älä nai ekonomia!
Lattareihin vaihtoon!!
Raha ei tuo onneaaaaaaaaa!
Kaikki kunnia teatterille ja Tuulikki-tädille.
April 28, 2026
"Kadotin kaiken luottamuksen. -- Tunsin, kuinka portti toiselle puolelle oli auki."
May 5, 2026
Tämä on teos, jota tulee varmasti mietittyä jälkeenpäin useasti. Taitavasti kirjoitettu kirja, minkä lukemisen aikana tunsin surua ja epäuskoa
May 12, 2026
Koskettava teos. Kuuntelin äänikirjana, eikä kyyneliltä voinut välttyä.
June 10, 2026
Kuuntelin, Lotta Lehtikari itse luki. Tykkäsin kovasti, jännästi osui eniten vanhemmuuden pohtiminen.
July 18, 2026
Kunnioittavasti kirjoitettu, kaunistelematon ja pohdiskeleva.
Displaying 1 - 15 of 15 reviews