Miksi pelkäämme hylätyksi tulemista ja ulkopuolelle jäämistä?
Miten oppia elämään niin, ettei hylkäämisen pelko rajoita tai sabotoi elämäämme – ja miten vastavuoroinen tarvitsevuus voisi olla voimavara eikä heikkous.
Jokainen meistä miettii joskus, kelpaanko muille ja olenko riittävä. Yksin pärjäämisen kulttuurissa on vaikea myöntää tarvetta tulla hyväksytyksi ja nähdyksi, koska sitä pidetään heikkoutena. Miellytämme ja suoritamme, jotta välttäisimme hylkäämisen kokemuksen niin romanttisissa suhteissa, työelämässä kuin arjen pienissä kohtaamisissa. Torjunnan pelko estää meitä ilmaisemasta tarpeitamme ja toiveitamme, pyytämästä apua tai heittäytymästä täysillä ihmissuhteisiin.
Aliisa Holkko on sosiaalipsykologi, joka työskentelee hyvinvoinnin kehittämisen parissa. Työssään hän on päässyt seuraamaan, miten yhteyden tarve ja pelko omasta riittämättömyydestä vaikuttavat meihin. Aliisa uskoo yhteyden parantavaan voimaan ja siihen, että tarvitsevuus ei ole heikkoutta – vaan tie merkityksellisempiin ihmissuhteisiin.
Kunpa he pitäisivät minusta osui kohdallaan, ja uskon, että se osuisi milloin tahansa.
Kirja on taitavasti rakennettu: tiivis, johdonmukainen ja helppolukuinen. Rönsyilyä ei ole, ja silti aihe käsitellään syvällisesti. Kirjan suurin vahvuus on sen aito tunnelma. Teksti ei selittele ulkoapäin, vaan kohtaa sinut siellä missä olet, antaen todella käytännöllisiä esimerkkejä.
Ennen kaikkea se laittoi minut pysähtymään oman toimintani äärelle puolisona, ystävänä ja yhteisöjen jäsenenä. Nämä kysymykset ovat jääneet elämään vielä lukemisen jälkeen. Suosittelen lämpimästi.