What do you think?
Rate this book
Suolavedet
Lauttamatkalla Kikki tapaa Björnin, jolla on kasseissa sulavia pakastelihoja. Merenkäynti saa Kikkin voimaan pahoin, mutta Björnille ulkosaariston olosuhteet ovat tuttuja. Heidän välillään on alusta saakka vahva vetovoima, jota kumpikaan ei osaa sanoittaa.
Kikki on ottanut työn vastaan päiväkodin johtajana ja asettuu yksin nuorena naisena saarelle, jossa miesten ja naisten maailmat ovat kaukana toisistaan. Välillä puhelin soi, ja mantereelle jääneet asiat saavat hänet hetkeksi kiinni.
Palosen voimakastunnelmainen romaani vie 80-luvulle ja Turun saaristoon, jossa kaikki tapahtuu tuulen ja veden armoilla. Virtaava kerronta kuvaa taidokkaasti Saaristomeren karuutta sekä hankalasti määriteltävää rakkautta.
Kikki on ottanut työn vastaan päiväkodin johtajana ja asettuu yksin nuorena naisena saarelle, jossa miesten ja naisten maailmat ovat kaukana toisistaan. Välillä puhelin soi, ja mantereelle jääneet asiat saavat hänet hetkeksi kiinni.
Palosen voimakastunnelmainen romaani vie 80-luvulle ja Turun saaristoon, jossa kaikki tapahtuu tuulen ja veden armoilla. Virtaava kerronta kuvaa taidokkaasti Saaristomeren karuutta sekä hankalasti määriteltävää rakkautta.
293 pages, Hardcover
Published April 10, 2026
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 5 of 5 reviews
May 28, 2026
3,5
Salainen parisuhde päättyy, tyttö jää asunnottomaksi, ilman rakkautta ja hän muuttaa varuskuntasaarelle, kauas, lossien ja laivojen taakse, keskelle merta, keskelle ei mitään. Ja jo menomatkalla laivalla on Björn, outo mörrikkä, jonka kanssa, jonka kautta, jota odottaen tyttö viettää aikansa, vuotensa saaressa. Ja on entinen rakastettu, mantereella, nyt jo lasta samassa toisen kanssa menossaa naimisiin ja saarella on piväkoti, saaren karu elämisen muto, varusmiehet, siilitukkaiset.
Henkilögalleria, josta on vaikea pitää, maisema ja tunnelma, käsinkosketeltava ja kun periodi on 1980-luku, ydinvoimalaonnettomuuden aikaa, samaa aikaa, jota itse juuri muistelin, neljän vuosikymmenen takaa, niin tämä osui ja upposi.
Pidin
”Mikään elämässäni ei ole mennyt eteenpäin, enkä ole päässyt ongelmistani. En ole oppinut itsestäni mitään uutta. En pysty sanomaan, kenen tai keiden kanssa jaan elämäni tulevaisuudessa. En tiedä siitä mitään vielä. Mikään haluamani ei ehkä koskaan tule onnistumaan.
Silti, käsittämätöntä kyllä, kun nostan laatikoita peräkärryyn seuraavana aamuna, minusta tuntuu, että otan mukaani koko saaren. Kannan sitä tästä lähtien mukanani, minne ikinä menenkin.”
Luen myös Palosen esikoisen, sen verran kiinnostava tämä oli ja haluan nähdä millaisesta teoksesta ollaan lähdetty.
Salainen parisuhde päättyy, tyttö jää asunnottomaksi, ilman rakkautta ja hän muuttaa varuskuntasaarelle, kauas, lossien ja laivojen taakse, keskelle merta, keskelle ei mitään. Ja jo menomatkalla laivalla on Björn, outo mörrikkä, jonka kanssa, jonka kautta, jota odottaen tyttö viettää aikansa, vuotensa saaressa. Ja on entinen rakastettu, mantereella, nyt jo lasta samassa toisen kanssa menossaa naimisiin ja saarella on piväkoti, saaren karu elämisen muto, varusmiehet, siilitukkaiset.
Henkilögalleria, josta on vaikea pitää, maisema ja tunnelma, käsinkosketeltava ja kun periodi on 1980-luku, ydinvoimalaonnettomuuden aikaa, samaa aikaa, jota itse juuri muistelin, neljän vuosikymmenen takaa, niin tämä osui ja upposi.
Pidin
”Mikään elämässäni ei ole mennyt eteenpäin, enkä ole päässyt ongelmistani. En ole oppinut itsestäni mitään uutta. En pysty sanomaan, kenen tai keiden kanssa jaan elämäni tulevaisuudessa. En tiedä siitä mitään vielä. Mikään haluamani ei ehkä koskaan tule onnistumaan.
Silti, käsittämätöntä kyllä, kun nostan laatikoita peräkärryyn seuraavana aamuna, minusta tuntuu, että otan mukaani koko saaren. Kannan sitä tästä lähtien mukanani, minne ikinä menenkin.”
Luen myös Palosen esikoisen, sen verran kiinnostava tämä oli ja haluan nähdä millaisesta teoksesta ollaan lähdetty.
May 2, 2026
Mielenkiintoinen tunnelma. Päähenkilö on ihmissuhteissaan kyllä todella kömpelö. Vähän ankea ja silti jotenkin lohdullinen kirja.
June 22, 2026
Tykkäsin. 6/5 ja tähän kaikki superlatiivit ❤️
Kerrankin takakannen lupaus piti 100% paikkansa, tää todellakin oli voimakastunnelmainen ja taitava kuvaus hankalasti määriteltävästä rakkaudesta. Ja nyt haaveilen matkasta jonnekin ulkosaaristoon.
Kerrankin takakannen lupaus piti 100% paikkansa, tää todellakin oli voimakastunnelmainen ja taitava kuvaus hankalasti määriteltävästä rakkaudesta. Ja nyt haaveilen matkasta jonnekin ulkosaaristoon.
Read
June 10, 2026Tarina majakkasaaren uudesta päiväkotityöntekijästä. Luin tätä kuin se olisi sijoittunut kuin nykyaikaan. Puolen välin jälkeen tajusin tämän olevan jotain 80-lukua, ja kun sain kirjan käteeni huomasin sen lukevan takakannessakin.
Ajelehtiminen parisuhteissa, varsinkin sateenkaarevissa on ollut toki erilaista tuohon aikaan. Itseä ahdistavat nämä tarinat joissa suhteet ovat alistavia tai epätasapainoisia. Varsinkin ns ajankuvana näitä kuitenkin tulee vastaan, ja tään pitäisi kertoa minulle yhtä paljon myös nykyajasta ja itsestäni tuon kuvatun ajan lisäksi. Että miksi se resonoi just mussa ja tässä ajassa. Makustelen nyt tätä ajatusta.
Ja että pitääkö näitä aina lukea ajankuvana, vai voiko niitä lukea nykysilmin. Entä jos ajattelisi että tämä on fantasiaa, miten sitten suhtautuisin?
Kuvaus saaristosta oli mielenkiintoista, koska en sitä tunne. Erakoituminen kiinnostaa aina. Yksinkertainen elämä myös.
En tunne kirjailijaa, mutta voisi tutustua. Pidin kovasti.
Luin kirjasta kaksi kolmasosaa Bookbeatista. Kirja muuttui täysin kun sain fyysinen kappaleen käteeni. Tästä kokemuksesta voisi kirjoittaa enemmänkin.
Ajelehtiminen parisuhteissa, varsinkin sateenkaarevissa on ollut toki erilaista tuohon aikaan. Itseä ahdistavat nämä tarinat joissa suhteet ovat alistavia tai epätasapainoisia. Varsinkin ns ajankuvana näitä kuitenkin tulee vastaan, ja tään pitäisi kertoa minulle yhtä paljon myös nykyajasta ja itsestäni tuon kuvatun ajan lisäksi. Että miksi se resonoi just mussa ja tässä ajassa. Makustelen nyt tätä ajatusta.
Ja että pitääkö näitä aina lukea ajankuvana, vai voiko niitä lukea nykysilmin. Entä jos ajattelisi että tämä on fantasiaa, miten sitten suhtautuisin?
Kuvaus saaristosta oli mielenkiintoista, koska en sitä tunne. Erakoituminen kiinnostaa aina. Yksinkertainen elämä myös.
En tunne kirjailijaa, mutta voisi tutustua. Pidin kovasti.
Luin kirjasta kaksi kolmasosaa Bookbeatista. Kirja muuttui täysin kun sain fyysinen kappaleen käteeni. Tästä kokemuksesta voisi kirjoittaa enemmänkin.
This entire review has been hidden because of spoilers.
Displaying 1 - 5 of 5 reviews