Antiikista alkaen retoriikka on tarkoittanut puheella vaikuttamista ja sen taitoa, mutta miten digiajan reettori toimii?
"Digitaalinen retoriikka: eetoksesta hämäysreettoriin" on ensimmäinen suomenkielinen johdatus digitaalisen viestinnän retoriikkaan. Se esittelee ja soveltaa retoriikan käsitteitä samalla huomioiden sosiaalisen median lähihistorian.
Digitaalinen viestintä koostuu monikerroksellisesta verkostosta, jota kirjassa tarkastellaan pohtimalla, kuka tai mikä viestii, kuka viestijää ohjaa, kuka maksaa ja ketä palvellaan. Tekijät nostavat esille digitaalisen ajan reettorin neljä keskeistä roolia: suora viestijä, taustatoimija, hämäysreettori ja piilotoimija.
Kirja soveltuu opetus- ja tutkimus-käyttöön ja konkreettisuutensa vuoksi myös yleisemmäksi tietokirjaksi. Se tarkastelee mediasisältöjen vaikuttamisulottuvuutta digitaalisilla alustoilla ja osallistuu ajankohtaiseen, monitieteiseen keskusteluun viestinnästä.
Kirjoittajat ovat digitaalisen viestinnän ja retoriikan asiantuntijoita. Maria Eronen-Valli (FT) on tutkijatohtori Vaasan yliopiston viestintätieteissä ja Lotta Lehti (FT) on digitaalisen diskurssintutkimuksen dosentti Turun yliopistossa.
Digitaalisen viestinnän tutkailua retoriikan eli vaikuttamisen näkökulmasta. Kirjassa tarkastellaan sitä, miten klassiset retoriikan periaatteet ja menetelmät ovat sovellettavissa digitaaliseen viestintään ja toisaalta millaisia erityispiirteitä digitaalisessa retoriikassa on. Kirjassa käsitellään muun muassa sosiaalista mediaa, poliittista vaikuttamista sekä mainontaa ja markkinointia.
Mielestäni kirjan parasta antia ovat esimerkit, joissa on analysoitu erilaisia, aitoja somejulkaisuja ja muita digitekstejä. Ne auttavat havainnollistamaan käsiteltyjä teorioita. Kirjasta saa myös ihan hyvin vinkkejä siihen, miten itse kukin voi analysoida digitaalista retoriikkaa.
Aiheensa puolesta kirja olisi suositeltavaa luettavaa ihan jokaiselle digitaalista sisältöä kuluttaville (eli meille kaikille): jokaisen olisi tärkeää pystyä arvioimaan kohtaamiensa verkkotekstien tarkoitusperiä ja vaikutuskeinoja, jottei tule esimerkiksi huijatuksi. Luulen kuitenkin, että kirjan tyyli on monelle liian raskas ja kuivakka; itsekin koin lukemisen välillä melko puuduttavaksi. Kommentoin tätä sen takia, että takakannessa mainitaan kirjan soveltuvan opetus- ja tutkimuskäytön lisäksi "konkreettisuutensa vuoksi myös yleisemmäksi tietokirjaksi".
Ihan ok. Aiheen ajankohtaisuuden puolesta hieman tiputti tähtiä se, että esimerkit olivat usein jo viime vuosikymmeneltä, jopa yli kymmenen vuotta vanhoja. Odotin enemmän ajan hermolla olevaa kirjaa, eikä satunnainen chatgpt:n ja tiktokin mainitseminen riittänyt. Retoriikka ei toki ole vanhentunut päivääkään.