Komisario Kari Takamäen johtama Helsingin murharyhmä joutuu keskelle kiihkeää terrorismitutkintaa. Baskimaan vapautusjärjestön ETA:n pommimies on paennut pohjolaan - turvaan vai suunnittelmaan uusia väkivallantekoja?
Seuraava Takamäki autossa kuunneltuna. Liikenneonnettomuuden jälkeen kolarissa olleesta autosta löytyy väärää rahaa, joka vaikuttaa hyvin ammattimaisesti tehdyltä. Autoa ajoi pikkurikollinen, joka karkasi pian sairaalasta, vaikka oli kohtalaisen pahasti vammautunut. Mistä tämä on saanut nipun tuon tasoisia seteleitä? Takamäen poika on valmistunut poliisiksi, liikenteenvalvontaa tehdessään hän lähes jää holtittomasti ajaneen auton alle. Tämänkin autoin kuljettajalla on väärää rahaa. Samalla atarimies Suhosen vanha tuttu Porista on tullut etsimään sikäläistä konnaa, jolla tiedustelutiedon perusteella on jokin iso keikka pääkaupungissa menossa. Tämäkin lopulta vaikuttaa kytkeytyvän jollain tapaa väärään rahaan, johon myös liittyy jollain tapaa aikaisemmin täysin nuhteetonta elämää elänyt espanjalainen mies. Tämä tosin on baskiterroristi, joka aikoinaan toimi poliisin ilmiantajana ja on paennut tovereidensa mahdollista kostoa Suomeen, ja eikä olekaan poliiseilla (ja etenkään muille rikollisille) niin helppo kohden kuin päältä voisi näyttää.
Kirja oli samaa hyvää tasoa kuin muutkin sarjan kirjat. Se oli ehkä aavistuksen heikompi kuin edellinen osa, ollen kuitenkin sarjan keskitason yläpuolella. Siinä oli ehkä vähemmän yhteiskunnallista arvostelua kuin edellisessä osassa, ehkä kirjailija oli vähemmän ärtynyt tätä osaa kirjoittaessaan?
Mies kuumasta on ensimmäinen Jarkko Sipilän kirja, jonka olen lukenut. Kirja oli sen verran positiivinen kokemus, että luen kyllä toisenkin. Dialogi kuulosti uskottavalta ja hahmot tarpeeksi syvälisiltä, että heitä jaksoi seurata. Tarina oli hyvä, mutta tuntui siltä, kuin Sipilällä olisi ollut kiire saada se kirjoitettua nopeasti. Kirja on hyvin lyhyt ja tarinasta olisi helposti saanut 150 sivua pitemmän ja kirja olisi vain parantunut sillä. Nykyisellään kirjan loppu on täynnä tarinan kannalta relevantteja tapahtumia, jotka ikään kuin vain ammutaan haulikolla lukijaa kohti ja kirja loppuu.
Tämäkin oli odottanut kirjahyllyssäni lukemistaan lähes 10 vuotta. Miksiköhän? Mies kuumasta on perushyvä Sipilä-dekkari, joka oli pakko lukea parissa päivässä lähes putkeen. Lisäplussana Helsinkiin liittyviä historiaknoppeja, joilla Sipilä ryyditti kirjojaan.
Mies kuumasta jatkaa loistavaa Takamäki-sarjaa. Jälleen pitää loppuun asti otteessaan ja jokaisella mahdollisella hetkellä on tuota pakko kuunnella(kuuntelin äänikirjana).
Taattua Sipilää. Ei liikaa väkivallalla mässäilyä, vaan realistista ja todellisuuteen perustuvaa kuvausta ilman sen suurempia tunteellisuuksia. Hyvä kirja tämäkin.
Perus-Takamäki, joka meinasi jäädä ylläktyksettömyydestään ja hienoisen korkealentoisesta juonenkehittelystään johtuen yhteen tähteen. Takamäen vaimoon ja tämän oppilaaseen liittyvä episodi tuntui aivan päälleliimatulta. Lopun yllätyksistä, jotka tosissaan onnistuivat yllättämään, johtuen, annan nyt kutienkin kaksi pistettä.