Mies juoksee henkensä hädässä läpi Tampereen keskustan. Silti hän ei suostu paljastamaan poliisille vainoajansa nimeä. Kohta mies joutuu tahallisen päälleajon uhriksi, mutta pakenee paikalta pahasti loukkaantuneena. Se saa komisario Koskisen ymmälleen. Miksi mies vaikenee, vaikka tietää olevansa kuolemanvaarassa?
Samaan aikaan Tampereen poliisia työllistää ravintolassa naisia vaaniva mies, jonka saaliiksi joutuneet uhrit heräävät seuraavana aamuna oudoista paikoista eri puolilta kaupunkia. He eivät ole kuitenkaan joutuneet ruumiillisen väkivallan kohteeksi, ja se herättää poliisissa pelon, onko muutaman vuoden piilossa pysynyt pihkahiippari palannut kuvioihin.
Eikä Sakari Koskisen työtaakkaa helpota yhtään läheisen työtoverin kadonneen tyttären yhä epätoivoisemmiksi käyneet etsinnät.
FI: Seppo Sakari Jokinen (s. 13. huhtikuuta 1949 Tampere) on suomalainen rikoskirjailija.
Jokinen kävi keskikoulun Tampereen klassillisessa lyseossa ja lähti armeijan jälkeen 1970 Australiaan lähes neljäksi vuodeksi. Hän työskenteli 1975 lähtien Tampereen kaupungin tietokonekeskuksessa ja ehti toimia pitkään keskuksen pääoperaattorina, kunnes ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi loppuvuodesta 2006.
Seppo Jokinen tunnetaan tamperelaista ja Hervannassa asuvaa komisario Sakari Koskista käsittelevistä rikosromaaneistaan. Jokinen on julkaissut säännöllisesti vuodesta 1996 lähtien vuosittain yhden kirjan.
Vuonna 2010 Jokinen vaihtoi kustantamoa Karistosta osuuskuntamuotoiseen suomalaisten dekkarikirjailijoiden omistamaan Crime Time -kustantamoon. Jokinen on Crime Timen perustajajäsen. Crime Time pyrkii julkaisemaan Jokisen kirjoja myös englanniksi. Ensimmäisenä aiotaan julkaista Hukan enkelit Yhdysvalloissa.
EN:Seppo Sakari Jokinen (born April 13, 1949 in Tampere) is a Finnish writer of crime fiction. His books' main character is the fictional police officer Sakari Koskinen from Hervanta, Tampere. Koskinen is divorced and has a son named Antti. The books are published by CrimeTime. Jokinen himself is also from Tampere. He spent nearly four years in Australia after serving in the army in the early 1970s. He was for many years the main operator in the Tampere city IT centre.
No mutta! Eihän tästä voi olla tykkäämättä! Koskinen on mahtava hahmo, ja Tampere on näissä toisena säteilevänä päähenkilönä. Näppärä, sopivasti otteessaan pitävä juoni, joka etenee leppoisasti tuumaillen, välillä ottaen pari juoksuaskelta. Bonuksena tietysti maininnat Tampereen kirjastosta, ja pääkirjaston naisista, jotka aina tärkeän palaverin jälkeen jatkavat keskustelua Ukkometsossa lasillisen ääressä.
Tämä pelasti pari yksinäistä illallista ja hotellihuone-iltaa. Vaikka näissä Sakari Koskisissa 20 kirjan jälkeen ei ihan hurjia yllätyksiä esiinny, niin aina niitä on mukava lukea. Kotikaupunki ja lähiympäristöt tulevat tutuiksi vähän eri kantilta ja nämä poliisit on jotenkin ihanan tavallisia. Vähän liian nätisti tässä vaan kaikki eri juonten langat saatiin punottua yhteen. Itseoikeutetusti helmet-lukuhaasteen suomalaisesta miehestä kertova kirja, niin monta prototyyppiä tähän mahtui myös itsensä herra Koskisen lisäksi.
Hanu pelkää Näätänaamaa, sillä hänellä on jossain kätköissään tärkeä paperi jonka Näätänaaman toimeksiantaja haluaa hinnalla millä hyvänsä. Samaan aikaan Tampereen yössä liikkuu naisia tyrmäystipoilla piinaava ja alastonkuvilla kiristävä perverssi.
Kahvia juodaan ja jutellaan ennen kuin Koskinen hoitaa hommat. Ulla Lundelinin ongelmat tulevat myös Koskisen ratkottaviksi.
Seppo Sakari Jokinen (born April 13, 1949 in Tampere) is a Finnish writer of crime fiction. His books' main character is the fictional police officer Sakari Koskinen from Hervanta, Tampere. Koskinen is divorced and has a son named Antti. Jokinen himself is also from Tampere. He spent nearly four years in Australia after serving in the army in the early 1970s. He was for many years the main operator in the Tampere city IT centre.
Jokiset saavat näköjään aina kunnian kiilata ohi muun lukupinon :) Yhdessä päivässä hotkin tämän uutukaisen, jossa oli hyvin tuttuja elementtejä aiemmista kirjoista - ehkä vieläkin aiempaa enemmän kutkuttavia yksityikohtia Tampereen kaduista ja esim. Finlaysonin alueesta ja Tullintorista, mikä teki tästä tamperelaislukijalle yhtä juhlaa. Voi kuinka rentouttavaa näitä Jokisia onkaan lukea!
Tuntui, että tässä osassa itse rikos oli aivan sivuosassa ja pääosaa näytteli poliisien ja heidän lähimmäistensä ihmissuhteiden draama. MUTTA! Koska olen "elänyt" tän porukan mukana kaikki nämä vuodet, niin nautin silti lukemisesta suuresti. :) Kiva tän porukan kanssa on viihtyä. :) Tähditys silti vain kolmeen, koska se varsinainen jännitysosuus tästä tällä kertaa puuttui.
Ei ehkä jännin mutta hahmoihin sai uutta syvyyttä. Oli tosi mukavaa kulkea näiden vanhojen "kavereiden" rinnalla. Jäi hyvä mieli. Tamperelaisena miljöön kuvaus ilahduttaa aina ihan toisella tavalla kuin tuntemattomista seuduista.
Taattua Jokista oli taas, nopeasti luettu. Henkilöhahmot ovat mielenkiintoisia ja imaisee tarinaan mukaansa. Ja kotikaupungin tutut maisemat ovat mahtavat, pääsee syvemmälle mukaan tarinaan.