Evitan tarina on mielenkiintoinen, mutta tämä kirja on todella huonosti kirjoitettu tai käännetty. Välillä lauseissa ei ole tolkkua, mikä tekee lukemisesta raskasta. Ei ihme, että kirja jäi aikoinaan kesken.
Ostin kirjan vuonna 1997 Madonnan tähdittämän musikaalielokuvan innoittamana, mutta lannistuin jo alkumetreille, tuskin pääsin Evitan lapsuutta pidemmälle, koska teksti oli puuduttavaa ja heikkotasoista, eikä kirja ollut lähellekään niin loisteliaan viihdyttävä kuin se elokuva. No, toisella yrittämällä 25 vuotta myöhemmin jaksoin painaa tekstin heikkouksista huolimatta loppuun asti.
Evita, Eva Peron, oli ristiriitainen hahmo. Toisaalta ahne, määräilevä fasistijohtajan vaimo, toisaalta köyhien auttaja ja hyväntekijä. Joka tapauksessa uskomattoman poikkeuksellinen, valovoimainen, energinen, aikaansaava ihminen, jolle jäi jonkinlainen pyhimyksen sädekehä pään ympärille liian varhaisen kuoleman takia.
”Peronismi oli hymyilevää fasismia. Vähemmän fasistista fasismia, koska johtajan rinnalla oli nainen.”
Ortizin kirjassa on paljon epävarmuutta: tapahtumista on monia versioita, kukaan ei oikein tiedä mitä oikeasti tapahtui. Ortiz siteeraa eri lähteitä, osin keskenään ristiriitaisia, mutta yrittää pitää kohtuullisen objektiivisen lähestymistavan. Evitan toiminnassa on paljon kiitettävää, mutta on myös paljon kritisoitavaa. Kirja onnistuu kuitenkin olemaan yllättävän neutraali.
Mielenkiintoinen elämäntarina, huonosti kirjoitettu, mutta kuvat toivat mukavan lisäsilauksen. Alkoi tehdä mieli katsoa taas se loistava musikaali!