What do you think?
Rate this book
Olga Temonen (Olgan ääni) - Aika jonka sain
Olga Temosen toiveesta hänen omalla äänellään modernin teknologian avulla tuotettu äänikirja. Toteutuksesta vastaa Tuukka Temonen ja Optipari.
Marraskuussa 2023 näyttelijä ja yrittäjä Olga Temonen sai lohduttoman diagnoosin: hänellä todettiin aggressiivinen aivosyöpä, jota ei voitu leikata. Ennuste oli huono, mutta Olga päätti kääntää kaikki kivet, jotta saisi elää mahdollisimman pitkään.
Aika jonka sain on kertomus Olgan vimmaisesta elämänhalusta, kamppailusta sairauden kukistamiseksi ja haaveesta elää mahdollisimman normaalia arkea yrittäjänä, siskona, tyttärenä, puolisona ja kolmen lapsen äitinä. Kirja palaa myös ajassa taaksepäin Olgan elämän tärkeisiin hetkiin, jotka vaikuttivat siihen, kuka hän oli ja mistä hänen ajatuksensa kumpusivat.
Parantumaton syöpä kääntää ihmisen maailman uuteen, vieraaseen asentoon, mutta silti elämään voi mahtua surun ja luopumisen pelon lisäksi suuria ilon hetkiä – ja myös uudenlaisia unelmia. Olgan tarina tarjoaa näkökulman siihen, että vakavan sairauden kanssa voi elää hyvää, onnellistakin elämää.
Anneli Juutilainen on espoolainen freelance-toimittaja ja tietokirjailija, joka on työskennellyt pitkään muun muassa Ilta-Sanomissa, Seurassa ja Kotiliedessä. Hän on aiemmin kirjoittanut kirjat Kirjeitä nuorelle itselleni ja Lähtösi jälkeen. Kertomuksia surusta ja selviytymisestä.
Olga Temonen (1978–2025) oli Iitissä asuva näyttelijä ja yrittäjä, joka näyttelijäntöiden ohella piti miehensä Tuukka Temosen kanssa suosittua kotieläinpiha Olgan farmia ja pizzeria Rehtoria.
Marraskuussa 2023 näyttelijä ja yrittäjä Olga Temonen sai lohduttoman diagnoosin: hänellä todettiin aggressiivinen aivosyöpä, jota ei voitu leikata. Ennuste oli huono, mutta Olga päätti kääntää kaikki kivet, jotta saisi elää mahdollisimman pitkään.
Aika jonka sain on kertomus Olgan vimmaisesta elämänhalusta, kamppailusta sairauden kukistamiseksi ja haaveesta elää mahdollisimman normaalia arkea yrittäjänä, siskona, tyttärenä, puolisona ja kolmen lapsen äitinä. Kirja palaa myös ajassa taaksepäin Olgan elämän tärkeisiin hetkiin, jotka vaikuttivat siihen, kuka hän oli ja mistä hänen ajatuksensa kumpusivat.
Parantumaton syöpä kääntää ihmisen maailman uuteen, vieraaseen asentoon, mutta silti elämään voi mahtua surun ja luopumisen pelon lisäksi suuria ilon hetkiä – ja myös uudenlaisia unelmia. Olgan tarina tarjoaa näkökulman siihen, että vakavan sairauden kanssa voi elää hyvää, onnellistakin elämää.
Anneli Juutilainen on espoolainen freelance-toimittaja ja tietokirjailija, joka on työskennellyt pitkään muun muassa Ilta-Sanomissa, Seurassa ja Kotiliedessä. Hän on aiemmin kirjoittanut kirjat Kirjeitä nuorelle itselleni ja Lähtösi jälkeen. Kertomuksia surusta ja selviytymisestä.
Olga Temonen (1978–2025) oli Iitissä asuva näyttelijä ja yrittäjä, joka näyttelijäntöiden ohella piti miehensä Tuukka Temosen kanssa suosittua kotieläinpiha Olgan farmia ja pizzeria Rehtoria.
Audiobook
Published June 3, 2026
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 11 of 11 reviews
June 3, 2026
Kuuntelin tämän kirjan lähes yhdeltä istumalta heti, kun se ilmestyi Storyteliin. En tuntenut Olgaa henkilökohtaisesti. En ole koskaan tavannut häntä tai hänen perhettään. Silti hänen matkansa on koskettanut minua tavalla, jota on vaikea selittää.
Olen pysähtynyt monien hänen ja Tuukan Instagram -päivitysten äärelle. Olen liikuttunut, itkenytkin monet itkut. Jotain Olga onnistui välittämään myös meille tuntemattomille ihmisille, lämpöä, aitoutta ja inhimillisyyttä.
Aikoinaan luin myös hänen blogiaan. Muistan miettineeni retkeä heidän farmilleen, mutta pitkän ajomatkan ja pienten lasten vuoksi se jäi tekemättä. Blogista jäi kuitenkin jotain pysyvää mukaan: Olgan porkkanakakun resepti. Tätä kakkua käsittääkseni tarjoiltiin farmilla ja Olga halusi jakaa paljon kehutun kakkunsa reseptin blogissaan. Kirjoitin sen talteen, ja siitä tuli meidän perheemme suosikki. Erityisesti puolisoni, joka harvoin välittää makeista herkuista, rakastaa sitä. Sama koskee hänen hyvää ystäväänsä.
Vuosien aikana olemme monet kerrat puhuneet tuosta kakusta. Keskustelu menee yleensä suunnilleen näin: "Tämä on sen Apulannan Tuukan puolison Olgan porkkanakakkuresepti." Joskus ystäväperhe on ollut kylässä oman suurperheensä kanssa ja iso pellillinen kakkua on kadonnut hetkessä.
Siksi tuntuu erityiseltä ajatella, että vaikka emme koskaan tavanneet, Olga jätti jäljen meidän perheeseemme. Niin kauan kuin tätä porkkanakakkua leivotaan, hänen muistonsa elää meidän keittiössämme. Toivon, että resepti siirtyy aikanaan myös seuraavalle sukupolvelle.
Kirja itsessään oli koskettava, rehellinen ja lämmin, kuitenkin niin täynnä toivoa. Se muistuttaa ajan rajallisuudesta.
Olen pysähtynyt monien hänen ja Tuukan Instagram -päivitysten äärelle. Olen liikuttunut, itkenytkin monet itkut. Jotain Olga onnistui välittämään myös meille tuntemattomille ihmisille, lämpöä, aitoutta ja inhimillisyyttä.
Aikoinaan luin myös hänen blogiaan. Muistan miettineeni retkeä heidän farmilleen, mutta pitkän ajomatkan ja pienten lasten vuoksi se jäi tekemättä. Blogista jäi kuitenkin jotain pysyvää mukaan: Olgan porkkanakakun resepti. Tätä kakkua käsittääkseni tarjoiltiin farmilla ja Olga halusi jakaa paljon kehutun kakkunsa reseptin blogissaan. Kirjoitin sen talteen, ja siitä tuli meidän perheemme suosikki. Erityisesti puolisoni, joka harvoin välittää makeista herkuista, rakastaa sitä. Sama koskee hänen hyvää ystäväänsä.
Vuosien aikana olemme monet kerrat puhuneet tuosta kakusta. Keskustelu menee yleensä suunnilleen näin: "Tämä on sen Apulannan Tuukan puolison Olgan porkkanakakkuresepti." Joskus ystäväperhe on ollut kylässä oman suurperheensä kanssa ja iso pellillinen kakkua on kadonnut hetkessä.
Siksi tuntuu erityiseltä ajatella, että vaikka emme koskaan tavanneet, Olga jätti jäljen meidän perheeseemme. Niin kauan kuin tätä porkkanakakkua leivotaan, hänen muistonsa elää meidän keittiössämme. Toivon, että resepti siirtyy aikanaan myös seuraavalle sukupolvelle.
Kirja itsessään oli koskettava, rehellinen ja lämmin, kuitenkin niin täynnä toivoa. Se muistuttaa ajan rajallisuudesta.
July 6, 2026
Tosi kauniisti kirjotettu ja koskettava, oli myös helppoa kuunneltavaa ja oli kiva kuulla Olgan lukemana
Read
June 9, 2026En oikein pysty arvioimaan tähdillä. Kirjan kirjalliset ansiot eivät ole kummoisia ja jostain syystä sisällössäkin ärsytti monet asiat. Mutta jos kuoleva ihminen haluaa taltioida elämänsä muistiin, on hienoa, että siihen on ollut mahdollisuus. Liian varhain lähti Olga ja olen pahoillani hänen perheensä puolesta.
June 27, 2026
Tämä on koskettava ja lämmin kirja. On vaikea kuvitella, ettei Olgaan voisi tämän teoksen kautta kiintyä. Hän näyttäytyy ihmisenä, joka oli uskollinen itselleen, tunteilleen ja arvoilleen ja on aidosti oma itsensä kaikessa, mitä teki.
Kirja avaa hänen elämäänsä, sitä mikä hänelle oli tärkeää, mitä hän tunsi, mistä hän huolehti ja millaisia muistoja hän kantoi mukanaan. Samalla se herättää pohtimaan omaa elämää. Mitä itse haluaisin jakaa, jos joutuisin samanlaisen tilanteen eteen? Mitkä asiat olisivat silloin kaikkein merkityksellisimpiä?
Olga kirjoittaa rakkaudesta, välittämisestä ja ystävällisyydestä tavalla, joka tuntuu aidolta. Hänestä välittyy kuva ihmisestä, joka rakasti perhettään, elämää ja ihmisiä ympärillään. Hän oli empaattinen, innostuva ja täynnä lämpöä. Hän oli ihmisenä, joka osasi iloita asioista, joilla oli hänelle merkitystä.
Pidin myös kiinnostavana sitä, miten paljon Olga omisti aikaa ja energiaa perheelleen. Se tuntui erityisen merkitykselliseltä, kun samalla kuuli hänen lapsuudestaan ja vahvasta, jopa autoritäärisestä äidistään. Kirja sai minut myös pohtimaan, kuinka paljon suhteemme vanhempiimme ja sisaruksiimme lopulta vaikuttavat valintoihimme ja siihen, mitä pidämme elämässä tärkeänä. Muovaavatko ne prioriteettejamme enemmän kuin itse ymmärrämmekään? Vaikuttaako meihin enemmän vanhempiemme keskinäinen suhde vai se, millainen suhde meillä on kumpaankin vanhempaan erikseen? Kuinka paljon nämä suhteet lopulta ohjaavat valintojamme, arvojamme ja sitä, mitä pidämme elämässä tärkeänä?
Tämä on kaunis kirja, mutta samalla myös surullinen. Se jättää jälkeensä haikean tunteen ja muistuttaa siitä, kuinka paljon maailma tarvitsee enemmän hyviä, välittäviä ihmisiä. Olga Temonen jätti vahvan vaikutuksen, ja hänen poismenonsa tuntuu menetykseltä myös lukijalle. En voi kuin kuvitella, kuinka valtava menetys hänen poismenonsa on ollut niille, jotka saivat jakaa elämänsä hänen kanssaan.
Kirja herätti minussa myös surua ja turhautumista siitä, kuinka yksin vakavasti sairas ihminen voi lopulta jäädä sekä sairautensa että osaksi siitä aiheutuvien kustannusten kanssa. Valitettavasti ettei julkinen terveydenhuolto aina pysty tarjoamaan kaikkea mahdollista hoitoa tai tutkimuksia, vaan paljon voi jäädä myös potilaan ja läheisten vastuulle. Kirjaa kuunnellessa jäin pohtimaan myös hoitoprotokollien merkitystä. Vaikka yhteiset hoitosuositukset ovat tärkeitä, välillä herää kysymys, jääkö yksilöllinen harkinta niiden varjoon. Joskus tuntuu, että Sääntö-Suomessa sääntöjä noudatetaan niin tarkasti, ettei poikkeuksille ole juuri tilaa.
Samalla mieleeni nousi ajatus siitä, kuinka sattumanvaraista kaikki on. Emme voi valita, millaiseen sairauteen sairastumme tai millaisia hoitovaihtoehtoja juuri siihen on tarjolla. Se tekee tilanteesta entistä raskaamman.
Kirja avaa hänen elämäänsä, sitä mikä hänelle oli tärkeää, mitä hän tunsi, mistä hän huolehti ja millaisia muistoja hän kantoi mukanaan. Samalla se herättää pohtimaan omaa elämää. Mitä itse haluaisin jakaa, jos joutuisin samanlaisen tilanteen eteen? Mitkä asiat olisivat silloin kaikkein merkityksellisimpiä?
Olga kirjoittaa rakkaudesta, välittämisestä ja ystävällisyydestä tavalla, joka tuntuu aidolta. Hänestä välittyy kuva ihmisestä, joka rakasti perhettään, elämää ja ihmisiä ympärillään. Hän oli empaattinen, innostuva ja täynnä lämpöä. Hän oli ihmisenä, joka osasi iloita asioista, joilla oli hänelle merkitystä.
Pidin myös kiinnostavana sitä, miten paljon Olga omisti aikaa ja energiaa perheelleen. Se tuntui erityisen merkitykselliseltä, kun samalla kuuli hänen lapsuudestaan ja vahvasta, jopa autoritäärisestä äidistään. Kirja sai minut myös pohtimaan, kuinka paljon suhteemme vanhempiimme ja sisaruksiimme lopulta vaikuttavat valintoihimme ja siihen, mitä pidämme elämässä tärkeänä. Muovaavatko ne prioriteettejamme enemmän kuin itse ymmärrämmekään? Vaikuttaako meihin enemmän vanhempiemme keskinäinen suhde vai se, millainen suhde meillä on kumpaankin vanhempaan erikseen? Kuinka paljon nämä suhteet lopulta ohjaavat valintojamme, arvojamme ja sitä, mitä pidämme elämässä tärkeänä?
Tämä on kaunis kirja, mutta samalla myös surullinen. Se jättää jälkeensä haikean tunteen ja muistuttaa siitä, kuinka paljon maailma tarvitsee enemmän hyviä, välittäviä ihmisiä. Olga Temonen jätti vahvan vaikutuksen, ja hänen poismenonsa tuntuu menetykseltä myös lukijalle. En voi kuin kuvitella, kuinka valtava menetys hänen poismenonsa on ollut niille, jotka saivat jakaa elämänsä hänen kanssaan.
Kirja herätti minussa myös surua ja turhautumista siitä, kuinka yksin vakavasti sairas ihminen voi lopulta jäädä sekä sairautensa että osaksi siitä aiheutuvien kustannusten kanssa. Valitettavasti ettei julkinen terveydenhuolto aina pysty tarjoamaan kaikkea mahdollista hoitoa tai tutkimuksia, vaan paljon voi jäädä myös potilaan ja läheisten vastuulle. Kirjaa kuunnellessa jäin pohtimaan myös hoitoprotokollien merkitystä. Vaikka yhteiset hoitosuositukset ovat tärkeitä, välillä herää kysymys, jääkö yksilöllinen harkinta niiden varjoon. Joskus tuntuu, että Sääntö-Suomessa sääntöjä noudatetaan niin tarkasti, ettei poikkeuksille ole juuri tilaa.
Samalla mieleeni nousi ajatus siitä, kuinka sattumanvaraista kaikki on. Emme voi valita, millaiseen sairauteen sairastumme tai millaisia hoitovaihtoehtoja juuri siihen on tarjolla. Se tekee tilanteesta entistä raskaamman.
Review of advance copy received from Publisher
Tää kirja oli niin upea ja koskettava! Valtavan kiitollinen, että sain aikanaan tavata Olgan useasti! Tämä kirja oli juuri hänen näköisensä. Terveisiä sinne jonnekkin ❤️🩹🫶🏻
June 5, 2026
Koskettava kirja.
June 6, 2026
Ihailtavan avoin ja mitään tai ketään kaunistelematon kirja Olgan elämästä parantumattoman aivosyövän kanssa ja toivon tärkeydestä loppuun saakka.
June 18, 2026
Elämäkerta toivosta, rakkaudesta ja vähän kuolemastakin.
Read
June 23, 2026Lämmin ja rehellinen❤️🩹
July 5, 2026
Ihanasti perehdytään Olgan lapsuuteen💕 Tykkään myös miten kirja pomppii ”nykyhetken” ja menneisyyden välillä, ja se on selkeää🤍
July 12, 2026
Syöpähoitojen lisäksi kirja on myös rakkaustarina.
Displaying 1 - 11 of 11 reviews