Disan veli on kadonnut ja Saban äiti on vangittuna. Ystävykset ovat elämänsä suurimman haasteen edessä. He aikovat pelastaa perheenjäsenensä ja vapauttaa samalla koko valtakunnan pahan Matriarkan ikeestä.
Apunaan toveruksilla on piilevät voimansa ja uskaliaat ystävänsä. Mutta riittääkö se? Ehtivätkö he ajoissa? Entä mitä tapahtuu, kun Disa saa tietää, että hän ei ehkä olekaan se, joka on aina luullut olevansa? Aallokon lapset päättää Gibatin tarinoita -sarjan, joka kertoo perhesiteistä, ystävyydestä ja rohkeudesta.
Malin Klingenbergin Gibatin tarinoita -fantasiatrilogia tulee Aallokon lapsien myötä päätökseensä. Kahdessa ensimmäisessä osassa käyntiin saatetut tapahtumat huipentuvat hurjaan pelastusretkeen merten halki ja eeppiseen lopputaisteluun pahaa Matriarkkaa vastaan.
Trilogian päähenkilöihin kuulunut Disa on luullut olevansa mitätön katulapsi ja pikkuvaras Loistoniemestä. Nyt hän saa kuulla, että ei olekaan vanhempinaan pitämien Noran ja Bickin lapsi. Disa ei ensin usko Kerjäläis-Matin kertomusta alkuperästään, mutta lopulta hän saa todisteet, joita vastaan ei voi väittää.
Kirjan juonta ei ole tarpeen käsitellä sen syvällisemmin. Koko trilogian lukeneille se on varmasti tyydyttävä lopetus tarinalle. Tärkeää on ystävyyden ja perhesiteiden merkitys: kenenkään yliluonnollisista voimista ei ole yksin ratkaisemaan vaikeuksia, vaan tarvitaan yhteistyötä ja ystävyyttä. Perhe voi olla kamala ja joskus ystävät ovat tärkeämpiä ja rakkaampia kuin perheenjäsenet, mutta perhesiteetkin ovat merkittäviä, kirjasarja sanoo.
Outi Mennan suomentama fantasiaseikkailu on alusta loppuun jännittävä kertomus, joka saa sivut kääntymään kuin itsestään. Tarina vetää hyvin puoleensa ja trilogia on hyvin rakennettu. Seikkailunjanoisille fantasiakirjallisuuden ystäville Gibatin tarinoita on hieno, ajaton ja klassinen seikkailukertomus.