Kiemuraisia ystävyyssuhteita, vatsanpohjaa kutkuttavaa rakkautta ja ripaus valeterapiaa.
Podcast-juontajaksi päätynyt Hertta ratkoo mikin takana muiden ongelmia – ja huomaa jälleen, että omat solmut ovat vaikeimpia avata. Markus on ihana poikaystävä, mutta miksi rakkaus ei syty? Mitä tehdä, kun työkaveri pyörii öisin mielessä? Entä miksi ystävät eivät iloitse Hertan menestyksestä?
Sympaattisen ja samastuttavan Hertta-sarjan toisessa osassa kriiseillään niin ystävyys- kuin parisuhteissakin, noustaan podcastien kuningattareksi ja pudotaan valtaistuimelta kovalla rytinällä.
Henriikka Rönkkönen on Heinolasta kotoisin oleva kirjailija ja bloggaaja. Koulutukseltaan hän on filosofian maisteri, pääaineena äidinkieli ja kirjallisuus. Ennen oman sinkkuutta käsittelevän bloginsa aloittamista hän kirjoittti City-lehteen seksiä ja seksuaalisuutta käsittelevää blogia.
Voi ny helvetti sentään. En muistanu, että miten raivostuttava tämä päähenkilö EDELLEEN on. Tää on nyt jo toinen osa tähän Hertta-hommaan ja ei tämä ollut edellistä kummosempi. Jotakin uutta tarvitaan nytten.
sympaattinen jatko-osa, joka jäi kuitenkin kaipaamaan jotakin. ehkä tässä osassa kinnasi se, että Herttaa vaivasi eniten poikaystäväinho, johon en pysty samastumaan ja mua helposti alkaa ärsyttämään, jos jonkun ihmisen on mahdotonta tehdä päätös parisuhteen päättämisestä.
tässä oli kuitenkin ihastuttaviakin ihmissuhteita ja sellaisten alkuja, joiden takia tän kirjan luinkin yhdeltä istumalta.
Rönkkönen osaa kirjoittaa helposti lähestyttävällä, mutta aidon tuntuisella tavalla ja hänen luomiensa henkilöhahmojen dialogi on viihdyttävää. hänen kirjansa on toimineet mun elämässä masennuskausien turvana ja unettomien öiden seuralaisena.
suosittelen tätä (ja muitakin Rönkkösen kirjoja) hetkiin, joissa kaipaat lempeää mutta rehellistä luettavaa. erityisesti kesäisin sellaiselle on tilaa! <3
Mitähän tästä oikein sanois… Ymmärrän että kirja kertoo nuorista, mutta kirjan tapahtumat olivat kunnon teinisekoilua ja tapahtumat ja tunteet todella pinnallisia. Todella kevyttä luettavaa siis, mutta ei oikein jaksanut innostaa tai kiinnostaa tarpeeksi.
Huhhuh miten uskomattoman huono kirja. Tästä huokuu kirjailijan epätoivoinen yritys kirjoittaa luontevasti nuorten elämästä, mutta lopputulos on vaan jotain ihan muuta. Päähenkilö on raivostuttava, itsekeskeinen yksilö, joka sekoilee menemään muka huvittavalla tavalla.