Suomalaisen punkrockin kapinallinen ja lannistumaton tarina
Valtio vihaa sua on kirja Suomi-punkin myöhemmistä vaiheista: 1990-luvulla sikisi entistä ankarampi punksukupolvi, joka heitti pulttitakit nurkkaan ja levitti Suomeen radikaalin eläinaktivismin. Straight edge -punkkarien raittiusaate sai vanhan liiton hardcorebändit takertumaan yhä tiukemmin sorbuspulloihin, ja Apulannan ja Tehosekoittimen kaltaiset teinipunkkarit sulattivat tyttöjen sydämet. Punkin todellinen kultakausi alkoi sen jälkeen, kun Lepakkoluola jyrättiin maan tasalle vuonna 1999. Kakkahätä-77:n, Pertti Kurikan nimipäivien ja Pää kiin kaltaisten bändien myötä punkskene on 2000-luvulla vahvempi kuin koskaan.
Koskaan suomalaisen kirjallisuushistorian aikana ei ole kirjoitettu näin vuolain ja kauniin sanoin asiasta ja ilmiöstä, joka yhdistää useita sukupolvia ikään tai sukupuoleen katsomatta. Tämä ilmiö on tuottanut osallisille mittaamattomat määrät iloa, surua, rakkautta, sekakäyttöä ja kuolemaa. Tämä ilmiö on Kouvola!
600-sivuinen järkäle suomalaisesta punkskenestä on jo itsessään kulttuuriteko joka tuo pari tähteä. Tavallaan on haluttu kirjoittaa suomalaisen hardcorepunkin historia vuodesta 1985 eteenpäin, mutta kirja lipsuu tyylisuunnissaan muuallekin. Esimerkiksi hyvin erilainen ramopunk käsitellään alta pois kirjan alkupuolella.
Kirja etenee samaan aikaan jonkin verran kronologisesti ja jonkin verran maantieteellisesti. Useat luvut käsittelevät tiettyjen paikkakuntien skeneä. Painotus taitaa riippua vähän siitä kenet kirjoittajat ovat saaneet haastateltavaksi. Tekstin määrä kun ei aina vaikuta korreloivan kohteen merkittävyyden kanssa.
Kirjan teksti on varsin tyypillistä "toimittaja kirjoittaa tietokirjaa" -stailia, joskin ehkä rosoisuus sopiikin punkkirjaan. Asioille ehtii syntyä paksun teoksen aikana myös toistoa. Välillä tunnutaan seilaavan enemmän aatteiden maailmassa liveten hardcoresta muualle. Mutta aihepiiristä kiinnostuneelle näin 10 vuotta myöhemminkin suositeltava teos, jos ei muuta niin luettavaa riittää!
Kirja keskittyy pitkälti 90-lukuun, poukkoilee vähän ees taas ja antaa melko miehisen kuvan Suomi-punkista. Olin itse 90-luvun alussa punkkari ja Kasisalin vakikävijä, koten tuttuja juttuja pitkälti vähän erilaisesta näkövinkkelistä.
Perusteellisesti tutkittu ja dokumentoitu kotimaisen hardcorepunkin historia. Hieman toistoa kyllä on ja jos musiikki ei ole kovin lähellä omaa makua, kirja tuntuu perusteellisuudessaan vähän pitkältä...mutta se ei ole kirjoittajien vika.
Similän ja Vuorelan eepos on syväluotaava kertomus punk-pubiruusun vaihdevuosista. Kieli on kautta linjan värikästä mutta maanläheistä, ja haastateltujen puheenparsi ja tyyli on pidetty mahdollisimman alkuperäisen mukaisena. Jotkin hahmot ovat päässeet kirjassa hieman liikaakin ääneen, mutta tämä nipin napin sallittakoon kirjoittajien taiteellisena vapautena. Eräänkin tyhjäpäisen, “epäpoliittisen” popmuusikon sijasta olisin mielelläni uhrannut muutaman sivun aikalaisilleen Abduktiolle, Hero Dishonestille, Rotten Soundille ja Aivolävistykselle. Kerronnan tahti pysyy alusta loppuun tasaisen tappavana diibiittinä, mutta mikäli edes puolet puhujista ja bändeistä eivät ole tuttuja, sunnuntaipunkkarin puhti hiipunee toisen kiljutonkan jälkeen kun pamit alkavat potkia.
Melkosen vetävää kuvausta. Vähän toistoa ja jänniä aasinsiltoja jokasuuntaan,mutta tosi hyvin pysyy kasassa ollakseen 600 sivun kuvaus punkin 20 viime vuodesta. On sellanen olo,että tietää aika paljon enempi. On myös sellanen olo, että pitäis ruveta taas toimittamaan jotain zineä. En vaan ikinä kuota siihen, että kukaan muu a)innostuisi tai b)tekisi mun kaa juttuja, joita mää haluaisin saati että c) kovin pitkään jaksaisi. Suunnaton hatunnosto siis kaikille näille punkkiteineille ja vanhemmillekin, jotka jaksaa ja uskaltaa tehdä.
Sukellus runsaudensarveen, joka jättää väistämättä himon kuunnella rutosti enemmän punkkia. Ainakii miulle. Se on sitten lukijasta kiinni, jaksaako kuuttasataa sivua - ne jaksaa, joita kiinnostaa! Riipaisevinta oli lukea Toisen vaihtoehdon Janskusta ja tutuinta toki punkin viime vuosien vaiheet.